Burglary in English law
”Enters ”Edit
Vaikka fyysisiä todisteita maahantulosta ei yleensä ole vaikea saada, voi toisinaan olla vaikeaa päättää, onko maahantulo tapahtunut oikeudellisesti. Asiassa R v. Collins katsottiin, että maahantulon on oltava ”merkittävä” ja ”tehokas”. Kysymys nousi esiin asiassa R v. Brown (1985) 71 Cr App R 15, jossa vastaaja oli löydetty jalkakäytävältä myymälän ulkopuolelta ruumiinsa yläpuoli rikkinäisen ikkunan läpi lajitellessaan myytävänä olevaa omaisuutta; muutoksenhakutuomioistuin katsoi tämän olevan tehokas tunkeutuminen, mutta piti sanan ”merkittävä” käyttöä tarpeettoman laajana. Tuomioistuin katsoi, että valamiehistöllä oli ollut oikeus päätellä, että tunkeutuminen oli ollut tehokasta. Lisäksi asiassa R v. Ryan (1996), 160 JP 610, vastaaja oli löydetty osittain rakennuksen sisältä, kun hän oli jäänyt loukkuun ikkunasta, ja hän väitti, että tämä ei ollut riittävä tunkeutuminen. Hänet kuitenkin tuomittiin, koska katsottiin, että osittainen tunkeutuminen oli riittävä ja että sillä ei ollut merkitystä, että hän oli olosuhteiden vuoksi kykenemätön varastamaan mitään.
”Rakennus tai rakennuksen osa ”Edit
Vuoden 1968 varkauslaki ei määrittele rakennusta, joten tämän on oltava valamiehistön päätettävissä oleva tosiasia, mutta 9 §:n 4 momentissa todetaan kuitenkin nimenomaisesti, että termi käsittää myös ”asutun ajoneuvon tai aluksen”; näin ollen matkailuautot, asuntovaunut ja -veneet ovat pykälän suojan piiriin kuuluvia silloinkin, kun ne ovat tilapäisesti asuttamattomia.Murtovarkaus voidaan tehdä myös ”rakennuksen osassa”, ja asiassa R v. Walkington 1979 1 WLR 1169 vastaaja oli mennyt suureen myymälään myyntiaikana, mutta meni tiskin taakse ja laittoi kätensä tyhjään kassaan. Tuomioistuin katsoi, että hän oli tunkeutunut rakennuksen siihen osaan, joka on yleensä varattu henkilökunnalle, tunkeutujana tarkoituksenaan varastaa rahaa, ja oli näin ollen syyllistynyt murtovarkauteen.
”Tunkeutujana ”Edit
Tunkeutumisen ydin on toisen omaisuuteen meneminen tai siellä oleskelu ilman lupaa; henkilöstä, jolla on lupa mennä omaisuuteen tiettyä tarkoitusta varten ja joka tosiasiassa menee sinne toista tarkoitusta varten, voi tulla tunkeutuja, ja asiassa R v. Jones ja Smith vastaajasta, jolla oli yleislupa mennä isänsä kotiin, tuli tunkeutuja, kun hän teki sen anastaakseen televisiovastaanottimen, koska tämä oli ristiriidassa yleisluvan kanssa. Viime vuosina rikoksentorjuntapiireissä on käytetty termejä ”häirintämurto”, ”teeskentelymurto” ja ”huijaamalla tehty murto”, kun pääsy tiloihin on tapahtunut jonkinlaisen asukkaaseen kohdistuvan harhaanjohtamisen tuloksena, tavallisesti teeskentelemällä, että murtovaras edustaa jotakin tahoa, joka voisi perustellusti vaatia pääsyä tiloihin, kuten vesi-, kaasu- tai sähköntoimittajaa. Tästä muunnelmasta ei ole erillistä oikeudellista määritelmää.
”Tarkoituksella ”Edit
Tarkoitus tehdä rikos (varkaus, vakava ruumiinvamma tai s9(1)(a):n osalta rikosoikeudellinen vahingonkorvaus) on murtovarkauden olennainen osatekijä, ja se on näytettävä toteen ilman perusteltua epäilyä. Jos esimerkiksi tunkeudutaan sisään saadakseen takaisin omaisuutta, jonka vastaaja vilpittömästi uskoo, että hänellä on laillinen oikeus ottaa se haltuunsa, varkaustarkoitusta ei ole, ja vastaaja on oikeutettu vapautettavaksi syytteestä. On kuitenkin katsottu, että ehdollinen aikomus varastaa kaikki arvokkaaksi todettu riittää täyttämään tämän vaatimuksen.
Mens ReaEdit
R v. Collins on auktoriteetti sille väitteelle, että vastaajan on oltava vähintäänkin piittaamaton siitä, onko hänen tunkeutumisensa tunkeutumista. Pykälän 9 §:n 1 momentin a kohdan mukaisen rikoksen osalta edellytetään näyttöä siitä, että vastaaja aikoi tehdä murtovarkauden osana määritellyn rikoksen. Pykälän 9 §:n 1 momentin b kohdan rikoksessa mens rea on tehtyyn rikokseen liittyvä mens rea, jolloin esimerkiksi vakavan ruumiinvamman aiheuttaminen riittää vastuun perustelemiseksi piittaamattomuudesta.
OikeudenkäyntitapaEdit
Murtovarkaus on käsiteltävissä kummallakin tavalla, jollei seuraavista poikkeuksista muuta johdu.
Murtovarkaus, joka käsittää sellaisen rikoksen tekemisen tai aikomuksen tehdä sellainen rikos, joka on käsiteltävissä vain syytteen perusteella, on käsiteltävissä vain syytteen perusteella.
Asuntomurto on tutkittavissa vain syytteeseenpanon perusteella, jos asuntoon on kohdistettu väkivaltaa tai sen uhkaa.
SentenceEdit
Maximum
Section 9(3) of the Theft Act 1968, as substituted by section 26(2) of the Criminal Justice Act 1991, provides that:
Henkilö, joka on syyllistynyt murtovarkauteen, on tuomittava syytteeseen perustuvasta tuomiosta vankeusrangaistukseen, jonka pituus on enintään –
(a) jos rikos on kohdistunut rakennukseen tai rakennuksen osaan, joka on asunto, neljätoista vuotta; (b) muissa tapauksissa kymmenen vuotta.
Tässä pykälässä oleva viittaus rakennukseen, joka on asunto, koskee myös asuttua ajoneuvoa tai alusta, ja sitä sovelletaan tällaiseen ajoneuvoon tai alukseen sekä silloin, kun henkilö, jolla on asunto siinä, ei ole siellä, että silloin, kun hän on siellä.
Henkilö, joka on syyllistynyt murtovarkauteen, on tuomittava lyhytaikaisessa tuomiossa vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi tai sakkoon, joka ei ylitä säädettyä summaa, tai molempiin.
Minimi
Vuoden 1997 rikoslain (rangaistukset) 4 §:ssä säädettiin kolmannesta kotitalousmurtovarkaudesta vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistus, jollei poikkeuksellisia olosuhteita ole. Kyseinen pykälä on korvattu vuoden 2000 Powers of Criminal Courts (Sentencing) Actin 111 pykälällä.
Viranomaiset
Ylemmän oikeusasteen tuomioistuimet ovat johdonmukaisesti pitäneet voimassa pitkiä vankeusrangaistuksia asuntomurroista; ks. esimerkiksi R v. Brewster 1998 1 Cr App R (S) 181
.