Cochrane

Kysymys

Katsoimme läpi näytön antibioottien vaikutuksesta keuhkoputkentulehdusta sairastavien lasten kliinisiin hoitotuloksiin.

Tausta

Bronchiolitis on vakava hengitystiesairaus, joka vaikuttaa vauvoihin. Sen aiheuttaa tavallisimmin hengitystieoireyhtymävirus (RSV), ja se on yleisin syy sairaalahoitoon alle kuuden kuukauden ikäisillä vauvoilla. Vauvoilla esiintyy yleensä nuhaa, yskää, hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia, jotka voivat olla hengenvaarallisia. Vaikka tauti johtuu viruksesta, siihen määrätään usein antibiootteja. Lääkärit saattavat odottaa hyötyvänsä joidenkin antibioottien aiheuttamista tulehdusta lievittävistä vaikutuksista tai olla huolissaan sekundaarisesta bakteeri-infektiosta, erityisesti lapsilla, jotka ovat hyvin huonovointisia ja tarvitsevat tehohoitoa. Halusimme selvittää, paransivatko vai huononsivatko antibiootit keuhkoputkentulehdusta sairastavien lasten kliinistä hoitotulosta.

Tutkimuksen ominaispiirteet

Tämä aineisto on ajantasaista kesäkuuhun 2014 asti. Löysimme seitsemän tutkimusta (824 osallistujaa), joissa verrattiin antibiootteja lumelääkkeeseen tai ei antibiootteja bronkioliittia sairastavilla lapsilla. Kahdessa näistä tutkimuksista verrattiin myös suonensisäisiä ja suun kautta otettavia antibiootteja.

Keskeiset tulokset

Ensisijainen päätetapahtumamme oli oireiden/oireiden kesto (lisähapentarpeen kesto, happisaturaatio, hengityksen vinkuminen (vinkuna), kouristelu (krakelointi), kuume). Toissijaisia tuloksia olivat sairaalahoidon kesto/sairaalasta kotiutumiseen kulunut aika, sairaalahoitoon palaaminen, komplikaatiot/haittatapahtumat (mukaan lukien kuolema) ja radiologiset (röntgen) löydökset.

Osallistuimme seitsemään tutkimukseen, joissa oli yhteensä 824 osallistujaa. Neljässä tutkimuksessa raportoitiin lisähapen tarpeen kestosta, eivätkä ne osoittaneet merkittävää eroa hapen käytön kestossa verrattaessa antibiootteja lumelääkkeeseen. Yhdistimme kolme tutkimusta, joissa atsitromysiiniä verrattiin lumelääkkeeseen, eikä niissä myöskään osoitettu merkittävää eroa antibioottien ja lumelääkkeen välillä hapen tarpeen kestossa. Useimmissa mukana olleissa tutkimuksissa ei raportoitu ensisijaisia päätetapahtumia, kuten hengityksen vinkumista, narskuttelua ja kuumetta. Yhdessä tutkimuksessa, johon liittyi suuri harhaisuusriski, saatiin vaihtelevia tuloksia antibioottien vaikutuksista hengityksen vinkumiseen, mutta ei eroa muiden oireiden mittauksissa. Yhdessä tutkimuksessa ei havaittu eroa kuumeen kestossa, ja yhdessä tutkimuksessa ei havaittu eroa kuumeen esiintymisessä toisena päivänä.

Toissijaisten tulosten osalta kuudessa mukana olleessa tutkimuksessa ei havaittu eroa antibioottien ja lumelääkkeen välillä sairauden keston tai sairaalassaolon pituuden osalta. Sairaalassaoloajan pituuden osalta yhdistimme tiedot kolmesta tutkimuksesta, joissa atsitromysiinin käyttöä verrattiin lumelääkkeeseen, välisummaksi osana kokonaisanalyysia antibioottien vaikutuksesta sairaalassaoloaikaan. Nämä yhdistetyt tulokset eivät myöskään osoittaneet eroa antibioottien (atsitromysiini) ja lumelääkkeen välillä. Yhdessä pienessä tutkimuksessa, jossa oli suuri harhan riski, todettiin, että kolmen viikon klaritromysiinihoito vähensi merkittävästi sairaalahoitoon palaamista lumelääkkeeseen verrattuna. Tämä sairaalahoitoon palaamisen väheneminen ei kuitenkaan toistunut uudemmassa tutkimuksessa, jossa satunnaistettiin 97 lasta saamaan joko yksi suuri atsitromysiiniannos tai lumelääkettä. Seitsemässä mukana olleessa tutkimuksessa ei raportoitu kuolemantapauksia missään tutkimuskategoriassa, eikä yhdessäkään tutkimuksessa raportoitu erityisesti antibioottien haittavaikutuksista. Ainoastaan kahdessa tutkimuksessa esitettiin yleisiä huomautuksia siitä, että antibioottien käytöllä ei havaittu haittavaikutuksia. Radiologisia löydöksiä ei raportoitu lopputuloksena yhdessäkään mukana olleessa tutkimuksessa.

Näytön laatu

Tämä vuonna 2014 päivitetty katsaus on vahvempi, koska siihen on sisällytetty kaksi uutta satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta (RCT). Näissä kahdessa tutkimuksessa oli yhteensä 138 osallistujaa antibioottihaarassa ja 143 osallistujaa lumelääkehaarassa. Tätä ennen vain kolmessa pienessä RCT-tutkimuksessa oli tutkittu antibiootteja verrattuna lumelääkkeeseen, ja niissä oli vain 72 osallistujaa antibioottihaarassa ja 72 osallistujaa lumelääkehaarassa. Näin ollen tämä katsaus on merkittävä panos erityisesti makrolidien, kuten atsitromysiinin, roolin osalta bronkioliitissa. Tutkimukseen ei ole sisällytetty uusia julkaisemattomia tietoja. Katsauksen laatijoilla ei kuitenkaan ole syytä epäillä, että hakustrategia olisi vääristänyt katsauksen tuloksia. Raakatietoja ei saatu yhdestä 40 vuotta sitten tehdystä tutkimuksesta eikä kolmesta muusta tutkimuksesta, mikä on tämän katsauksen heikkous. Kolme tutkimuksen tekijää toimitti kuitenkin raakadataa tätä katsausta varten.

Johtopäätös

Tässä katsauksessa ei löydetty riittävää näyttöä antibioottien käytön tueksi bronkioliitissa. Tutkimus voi olla perusteltua niiden potilaiden alaryhmän tunnistamiseksi, jotka voivat hyötyä antibiooteista.