Ei se ole käärme, mutta varo sen myrkyllistä puremaa

Jos keisarihiirillä on myös myrkyllinen purema, ne ovat ehkä itsenäisesti keksineet strategian, joka on toiminut hyvin monille käärmeille. Se olisi ”todella mielenkiintoista ja merkittävää”, sanoi Nebraska-Lincolnin yliopiston evoluutiobiologi Shab Mohammadi, joka ei ollut mukana tutkimuksessa. Ehkä raajattomuus on tärkeä sysäys hampaiden välityksellä syntyneiden myrkkyjen evoluutiolle.

Mutta tohtori Mohammadi huomautti myös, että on vielä epäselvää, kuinka myrkyllistä rauhasten sisältö on tai kuinka myrkyllistä se on hyönteisille ja matosille, joita kausiliskot napostelevat. Tohtori Jared ja hänen ryhmänsä eivät ole vielä tehneet syvällistä kemiallista analyysia caecilianin rauhasliemestä, vaikka ensimmäiset testit osoittavat, että se on täynnä proteiinia, jota esiintyy myös hyönteisten ja käärmeiden myrkyissä. Tohtori Mailho-Fontanan mukaan caecilianien suu näyttää kuhisevan limaa ruokailun aikaan, mutta eritteet ovat osoittautuneet sitkeän viskoosiksi ja vaikeasti irrotettaviksi.

Tutkijat eivät myöskään ole varmoja siitä, kuinka laajalle levinneet myrkkyrauhaset ovat caecilianilajeissa, joita on tällä hetkellä yli 200 (ja monia muita on todennäköisesti tuntemattomia). Jos kanavia löytyy muinaisista sukulinjoista, se voisi viitata siihen, että caecilianit olivat ensimmäisiä maalla eläviä selkärankaisia, jotka pitsasivat puremansa myrkyllä.

Tohtori Jaredin työryhmä suunnittelee nappaavansa muutaman lisänäytteen, mutta silloinkin, kun he onnistuvat hankkimaan niitä, se ei tule olemaan helppoa.

Muutama vuosi sitten, vieraillessaan yhteistyökumppaninsa laboratoriossa Lontoossa, Marta Maria Antoniazzi, tutkimuksen toinen kirjoittaja, joka on myös Butantan-instituutista, otti käteensä pikkuruisen caecilianin, joka upotti hampaansa välittömästi hänen käteensä.

”Se sattui kovasti”, hän sanoi.

Ja haavan sulkeutuminen kesti yllättävän kauan. Nyt tohtori Antoniazzi pohtii, oliko hän tietämättään myrkyn uhri.

”Tuolloin emme voineet edes kuvitella”, hän sanoi.