EUR-Lex Pääsy Euroopan unionin lainsäädäntöön

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/30/EY

, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2000. Kesäkuu 2000

yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisestä tienvarsitarkastuksesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO –

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen perusteella, ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdan,

Komission ehdotuksesta(1),

Talous- ja sosiaalikomiteaa kuultuaan(2),

Alueiden komiteaa kuultuaan,

toimeenpanevat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Liikenteen määrän kasvun seurauksena kaikki jäsenvaltiot kohtaavat samanlaisia ja yhtä vakavia turvallisuus- ja ympäristöongelmia.

(2) Liikenneturvallisuuden, ympäristönsuojelun ja tasapuolisen kilpailun vuoksi hyötyajoneuvojen liikennöinti olisi sallittava vain, jos niiden kunnossapitotilanne takaa teknisten vaatimusten korkean tason täyttymisen.

(3) Neuvoston direktiivin 96/96/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 1996, mukaisesti. Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen katsastusta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä joulukuussa 1996 annetun direktiivin 94/12/EY(4) mukaan hyötyajoneuvoille on tehtävä hyväksytyn laitoksen suorittama vuosittainen katsastus.

(4) Direktiivin 94/12/EY(5) 4 artiklassa säädetään monitahoisesta lähestymistavasta tieliikenteen aiheuttaman pilaantumisen vähentämistoimenpiteiden kustannus-hyöty-näkökohtien tarkasteluun. Tämä lähestymistapa on otettu mukaan eurooppalaiseen Auto-Oil-ohjelmaan I, jossa on tehty objektiivinen ja kattava arviointi kustannustehokkaimmista toimenpiteistä ajoneuvoteknologian, polttoaineen laadun, ajoneuvojen seurannan ja huollon sekä muiden kuin teknisten toimenpiteiden alalla tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi.

(5) Tämän lähestymistavan pohjalta Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet direktiivin 98/70/EY(6) polttoaineen laadun parantamisesta ja tiukempien päästöjen raja-arvojen asettamiseksi direktiivin 98/69/EY(7) henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen osalta ja direktiivin 1999/96/EY(8) raskaiden hyötyajoneuvojen osalta.

(6) Tämä direktiivi sopii myös edellä mainittuun lähestymistapaan. Ympäristönsuojelun kannalta vaikuttaa kuitenkin lupaavammalta, ettei ensisijaisesti tiukenneta direktiivissä 96/96/EY säädettyjä katsastusvaatimuksia, vaan perustetaan tienvarsitarkastuksia, joilla varmistetaan direktiivin noudattaminen ympäri vuoden.

(7) Yksittäistä vuosittaista katsastusta ei pidetä riittävänä sen varmistamiseksi, että hyötyajoneuvot täyttävät tekniset vaatimukset koko vuoden ajan.

(8) Kohdistettujen teknisten tienvarsitarkastusten tehokas toteuttaminen on tärkeä ja kustannustehokas toimenpide liikenteessä olevien hyötyajoneuvojen kunnon tarkistamiseksi.

(9) Tekniset tienvarsitarkastukset olisi suoritettava syrjimättä kuljettajan kansallisuuden tai sen maan perusteella, jossa hyötyajoneuvo on rekisteröity tai jossa se on saatettu markkinoille.

(10) Tarkastettavat hyötyajoneuvot olisi valittava kohdennetun lähestymistavan perusteella painottaen erityisesti niiden ajoneuvojen yksilöimistä, joiden kunnossapito on todennäköisimmin huonossa kunnossa, mikä lisää hallinnollisten tarkastusten tehokkuutta ja minimoi kuljettajille ja liikenteenharjoittajille aiheutuvia kustannuksia ja viiveitä.

(11) Jos tarkastetussa ajoneuvossa havaitaan vakavia puutteita, sen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, jossa kyseinen ajoneuvo on rekisteröity tai saatettu markkinoille, on voitava pyytää toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet ja ilmoittamaan pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

(12) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään menettelystä tämän direktiivin soveltamiseksi 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. (13) Perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistettujen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita eli yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisten tienvarsitarkastusten käyttöönottoa, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla. Tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi –

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

(1) Liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun parantamiseksi tämän direktiivin tarkoituksena on parantaa yhteisön alueella liikennöivien hyötyajoneuvojen mahdollisuuksia täyttää tietyt direktiivissä 96/96/EY säädetyt tekniset vaatimukset.

(2) Tässä direktiivissä säädetään tietyistä edellytyksistä yhteisön alueella liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisille tienvarsitarkastuksille.

(3) Rajoittamatta yhteisön lainsäädännön soveltamista tämä direktiivi ei millään tavoin vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen tehdä tarkastuksia, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, eikä muihin tieliikenteen osa-alueisiin, erityisesti hyötyajoneuvoihin liittyviä tarkastuksia. Jäsenvaltioita ei myöskään saa estää tarkastusten yhteydessä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin soveltamisalaan, tarkastamasta liitteessä I lueteltuja esineitä muualla kuin yleisillä teillä.

2 artikla

Tässä direktiivissä ilmaisulla

a) ’hyötyajoneuvolla’ tarkoitetaan direktiivin 96/96/EY liitteessä I määriteltyihin ryhmiin 1, 2 ja 3 kuuluvia moottoriajoneuvoja ja niiden perävaunuja;

b) ’teknisellä tienvarsitarkastuksella’ viranomaisten ilmoittamatonta ja siten odottamatonta teknistä tarkastusta, jonka viranomaiset suorittavat jäsenvaltion alueella liikkuvalle hyötyajoneuvolle yleisillä teillä tai viranomaisten valvonnassa;

c) ’katsastuksella’ tarkastusta, jossa tarkastetaan, että ajoneuvo on direktiivin 96/96/EY liitteessä II esitettyjen teknisten vaatimusten mukainen.

3 artikla

(1) Kunkin jäsenvaltion on suoritettava riittävästi teknisiä tienvarsitarkastuksia 1 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hyötyajoneuvojen osalta ottaen huomioon tällaisiin ajoneuvoihin direktiivin 96/96/EY mukaisesti sovellettava kansallinen järjestelmä.

(2) Tekniset tienvarsitarkastukset on suoritettava erottelematta kuljettajan kansallisuutta tai sitä maata, jossa hyötyajoneuvo on rekisteröity tai jossa se on saatettu markkinoille, ja ottaen huomioon tarve minimoida kuljettajille ja liikenteenharjoittajille aiheutuvat kustannukset ja viivytykset.

4 artikla

(1) Teknisen tienvarsitarkastuksen on sisällettävä joko yksi tai kaksi tai kaikki seuraavista:

(a) seisovan hyötyajoneuvon kunnon silmämääräinen tarkastus;

b) 5 artiklassa tarkoitetun tuoreen teknisen tienvarsitarkastuskertomuksen tarkastaminen tai niiden asiakirjojen tarkastaminen, joilla todistetaan ajoneuvoon sovellettavien teknisten vaatimusten mukaisuus, ja erityisesti jäsenvaltiossa rekisteröityjen tai markkinoille saatettujen ajoneuvojen osalta sen todistuksen tarkastaminen, joka osoittaa, että hyötyajoneuvolle on suoritettu pakollinen katsastustarkastus direktiivin 96/96/EY mukaisesti;

c) kunnossapitovirheiden tarkastaminen. Tarkastuksen on katettava yksi, useampi tai kaikki liitteessä I olevassa 10 kohdassa luetellut tarkastuskohdat.

(2) Jarrujärjestelmän ja pakokaasupäästöjen tarkastus on suoritettava liitteen II säännösten mukaisesti.

(3) Ennen tarkastuksen suorittamista liitteessä I olevassa 10 kohdassa lueteltujen testipisteiden perusteella tarkastajan on otettava huomioon kuljettajan mahdollisesti toimittama viimeisin katsastustodistus ja/tai viimeisin katsastuskertomus.

Tarkastaja voi myös ottaa huomioon kuljettajan mahdollisesti toimittaman muun hyväksytyn elimen antaman turvallisuustodistuksen.

Jos mainituista todistuksista ja/tai kertomuksista käy ilmi, että jokin liitteessä I olevassa 10 kohdassa luetelluista tuotteista on jo tarkastettu kolmen edellisen kuukauden aikana, kyseistä tuotetta ei saa tarkastaa uudelleen, ellei tarkastus ole perusteltu erityisesti ilmeisen puutteen ja/tai ilmeisen vaatimustenvastaisuuden vuoksi.

5 artikla

(1) Testin suorittaneen viranomaisen tai tarkastajan on laadittava 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun testiin liittyvä raportti tienvarsitarkastuksesta. Tämän kertomuksen malli on esitetty liitteessä I, ja sen 10 kohdassa on luettelo testitehtävistä. Viranomaisen tai tarkastajan on rastitettava asianmukaiset kohdat. Raportti on annettava hyötyajoneuvon kuljettajalle.

(2) Jos viranomainen tai tarkastaja katsoo, että hyötyajoneuvon kunnossapitopuutteiden laajuus voi aiheuttaa turvallisuusriskin ja että sen vuoksi yksityiskohtaisempi tarkastus on perusteltua, erityisesti jarrujärjestelmän osalta, hyötyajoneuvo voidaan tarkastaa yksityiskohtaisemmin jäsenvaltion nimeämässä lähellä sijaitsevassa tarkastuskeskuksessa direktiivin 96/96/EY 2 artiklan mukaisesti.

Tällaisen ajoneuvon käyttö voidaan kieltää väliaikaisesti, kunnes havaitut vaaralliset puutteet on korjattu, jos joko 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa teknisessä tienvarsitarkastuksessa tai tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa yksityiskohtaisemmassa tarkastuksessa todetaan, että hyötyajoneuvo aiheuttaa merkittävän vaaran sen matkustajille tai muille tienkäyttäjille.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle joka toinen vuosi ennen 31 päivää maaliskuuta kahden edellisen vuoden aikana kerätyt tiedot tarkastettujen hyötyajoneuvojen määrästä eriteltyinä liitteessä I olevassa 6 kohdassa määritellyn ajoneuvoluokan ja rekisteröintimaan mukaan ja ilmoitettava liitteessä I olevan 10 kohdan perusteella tarkastetut kohteet ja havaitut puutteet.

Ensimmäinen tietojen toimittaminen kattaa 1 päivänä tammikuuta 2003 alkavan kaksivuotiskauden.

Komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan parlamentille.

7 artikla

(1) Jäsenvaltioiden on avustettava toisiaan tämän direktiivin täytäntöönpanossa. Niiden on erityisesti ilmoitettava toisilleen tarkastusten suorittamisesta vastaavat yksiköt ja yhteyshenkilöt.

(2) Muun kuin jäsenvaltiossa asuvan henkilön omistaman hyötyajoneuvon vakavista puutteista, erityisesti puutteista, joiden vuoksi ajoneuvon käyttö on väliaikaisesti kielletty, on ilmoitettava liitteessä I olevan tarkastuskertomuksen mallin perusteella sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia seuraamuksia, jotka määräytyvät sen jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti, jossa rikkomus havaittiin.

Sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa vakava puute on havaittu ulkomailla asuvan henkilön omistamassa hyötyajoneuvossa, voivat pyytää sen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai saatettu markkinoille, toteuttamaan rikkomukseen syyllistynyttä koskevat asianmukaiset toimenpiteet, kuten ajoneuvon katsastuksen suorittamisen uudelleen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan soveltamista.

Viranomaisten, joille tämä pyyntö on osoitettu, on ilmoitettava sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa hyötyajoneuvon puutteet on havaittu, kaikista toimenpiteistä, jotka on toteutettu rikoksentekijän tai kuljettajan suhteen.

8 artikla

Tarvittavat muutokset liitteen I mukauttamiseksi tai liitteen II teknisten vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen hyväksytään 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Muutokset eivät kuitenkaan saa laajentaa tämän direktiivin soveltamisalaa.

9 artikla

(1) Komissiota avustaa direktiivin 96/96/EY 8 artiklalla perustettu tekniikan kehitykseen mukauttamista käsittelevä komitea.

(2) Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

(3) Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

10 artikla

Jäsenvaltioiden on laadittava seuraamusjärjestelmä, jota sovelletaan, jos kuljettaja tai liikenteenharjoittaja ei noudata tämän direktiivin mukaisesti tarkastettuja teknisiä vaatimuksia.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet näiden seuraamusten täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

11 artikla

Komissio antaa neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta sekä yhteenvedon saavutetuista tuloksista viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun se on saanut jäsenvaltioilta 6 artiklassa tarkoitetut tiedot.

Ensimmäisen kertomuksen on katettava 1 päivänä tammikuuta 2003 alkava kaksivuotiskausi.

12 artikla

(1) Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 10 päivää elokuuta 2002. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

(3) Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

13 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

14 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Viitattu Luxemburgissa 6 päivänä kesäkuuta 2000.

Euroopan parlamentin puolesta

Puheenjohtaja

N. Fontaine

neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

E. Ferro Rodrigues

(1) EYVL C 190, 18.6.1998, s. 10, ja EYVL C 116 E, 26.4.2000, s. 7.

(2) EYVL C 407, 28.12.1998, s. 112.

(3) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 9. helmikuuta 1999 (EYVL C 150, 28.5.1999, s. 4). C 150, 28.5.1999, s. 27), vahvistettu 16 päivänä syyskuuta 1999, neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 2 päivänä joulukuuta 1999 (EYVL C 29, 1.2.2000, s. 1) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 14 päivänä maaliskuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Neuvoston päätös, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2000.

(4) EYVL L 46, 17.2.1997, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 1999/52/EY (EYVL L 142, 5.6.1999, s. 26).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/12/EY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1994, moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja direktiivin 70/220/ETY muuttamisesta (EYVL L 100, 19.4.1994, s. 42).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta (EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/69/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman epäpuhtauksien aiheuttaman pilaantumisen estämiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja neuvoston direktiivin 70/220/ETY muuttamisesta (EYVL L 350, 28.12.1998, s. 42). L 350, 28.12.1998, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/96/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 1999, ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvojen ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja neuvoston direktiivin 88/77/ETY muuttamisesta (EYVL L 44, 16.2.2000, s. 1). L 44, 16.2.2000, s. 1).

(9) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

ANNEX I

MALLI TEKNISESTÄ TARKASTUKSESTA ANNETTAVASTA RAPORTISTA SEKÄ LUETTELO TARKASTUSKOHTEISTA

(Direktiivi 2000/30/EY)

>PIC FILE= ”L_2000203EN.000502″..EPS”>

>PIC FILE=”L_2000203EN.000601.EPS”>

ANNEX II

JARRUJÄRJESTELMÄN JA PAKKAUSPÄÄSTÖJEN TESTAUKSIA JA/TAI TARKASTUKSIA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

1. Jarrujärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset

Kaikki jarrujärjestelmän ja sen hallintalaitteiden osien on oltava hyvässä toimintakunnossa ja oikein säädettyjä.

Joneuvon jarrujen on suoritettava seuraavat jarrutustoiminnot:

a) Moottoriajoneuvojen, moottoriajoneuvojen perävaunujen ja puoliperävaunujen osalta käyttöjarrun on kyettävä jarruttamaan ja pysäyttämään ajoneuvo turvallisesti, nopeasti ja tehokkaasti riippumatta kuormausolosuhteista ja sen tien kaltevuudesta tai rinteestä, jolla ajoneuvo kulkee.

b) Moottoriajoneuvojen, moottoriajoneuvojen perävaunujen ja puoliperävaunujen seisontajarrun on kyettävä pitämään ajoneuvo paikallaan kuormausolosuhteista ja tien kaltevuudesta tai rinteestä riippumatta.

2. Pakokaasupäästöjä koskevat erityisvaatimukset

2.1. Moottoriajoneuvot, joissa on ottomoottori (bensiinimoottori)

a) Jos päästöjä ei vähennetä edistyksellisellä päästöjenrajoitusjärjestelmällä, kuten kolmitoimisella katalysaattorilla, jossa on lambda-anturi.

1. Pakokaasujärjestelmän silmämääräinen tarkistus vuotojen varalta;

2. Tarvittaessa päästöjenrajoitusjärjestelmän silmämääräinen tarkastus vaadittujen laitteiden olemassaolon varalta;

3. Moottorin asianmukaisen lämpenemisajan jälkeen (ajoneuvon valmistajan suositusten mukaisesti) pakokaasujen hiilimonoksidipitoisuuden (CO) mittaus tyhjäkäynnillä (ilman kuormaa).

Pakokaasujen CO-pitoisuus ei saa olla suurempi kuin:

– 4,5 vol.% niiden ajoneuvojen osalta, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ensimmäisen kerran sen päivän, jona jäsenvaltiot edellyttivät, että tällaisten ajoneuvojen on oltava direktiivin 70/220/ETY(1) mukaisia, ja 1. lokakuuta 1986 välisenä aikana,

– 3,5 tilavuusprosenttia.% 1.10.1986 jälkeen ensirekisteröityjen tai käyttöön otettujen ajoneuvojen osalta.

b) Jos päästöjä vähennetään kehittyneellä päästöjenrajoitusjärjestelmällä, kuten lambda-anturilla varustetulla kolmitoimisella katalysaattorilla:

1. Pakojärjestelmän silmämääräinen tarkastus vuotojen ja täydellisyyden varalta;

2. Pakojärjestelmän silmämääräinen tarkastus. Päästöjenrajoitusjärjestelmän silmämääräinen tarkastus tarvittavien laitteiden olemassaolon varalta;

3. Päästöjenrajoitusjärjestelmän tehokkuuden määrittäminen mittaamalla lambda-arvo ja pakokaasujen CO-pitoisuus 4 kohdan mukaisesti;

4. Pakokaasupäästöt – raja-arvot:

– Mittaukset moottorin käydessä tyhjäkäynnillä:

Pakokaasujen hiilidioksidipitoisuus ei saa olla suurempi kuin 0,5 til.%;

– Mittaukset korotetulla tyhjäkäyntinopeudella (ilman kuormaa) vähintään 2000 min-1;

CO-pitoisuus ei saa ylittää 0,3 tilavuusprosenttia;

CO-pitoisuus ei saa ylittää 0,3 tilavuusprosenttia.%;

Lambda: 1 ± 0,03 tai valmistajan määrittelemällä tavalla.

2.2. Moottoriajoneuvot, joissa on puristussytytysmoottori (dieselmoottori)

Pakokaasun läpinäkyvyyden mittaaminen kiihdytyksen aikana (ilman kuormaa tyhjäkäyntinopeudelta nopeuden katkaisunopeuteen). Pitoisuus ei saa ylittää seuraavia direktiivin 72/306/ETY(2) mukaisia absorptiokertoimen raja-arvoja:

– imumoottorit: 2,5 m-1,

– turboahdetut moottorit: 3,0 m-1

tai vastaavia arvoja, jos käytetään erityyppistä testilaitetta kuin näiden vaatimusten mukaisesti.

Näitä vaatimuksia ei sovelleta ajoneuvoihin, jotka on ensirekisteröity tai otettu käyttöön ennen 1. tammikuuta 1980.

2.3. Testauslaitteet

Testauslaitteilla, joita käytetään ajoneuvojen päästöjen tarkastamiseen, on voitava määrittää tarkasti, noudatetaanko valmistajan määräämiä tai antamia raja-arvoja.

(1) Neuvoston direktiivi 70/220/ETY, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1970, moottoriajoneuvojen päästöjen aiheuttaman ilman pilaantumisen estämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 76, 6.4.1970, s. 1). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 1999/102/EY (EYVL L 334, 28.12.1999, s. 43).

(2) Neuvoston direktiivi 72/306/ETY, annettu 2 päivänä elokuuta 1972, ajoneuvojen dieselmoottoreiden päästöjen vähentämiseksi toteutettavia toimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 190, 20.8.1972, s. 1). Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 97/20/EY (EYVL L 125, 16.5.1997, s. 2).