Exit Through the Gift Shop

Tämän artikkelin juonitiivistelmä saattaa olla liian pitkä tai liian yksityiskohtainen. Auta parantamaan sitä poistamalla tarpeettomia yksityiskohtia ja tekemällä siitä tiiviimpi. (Marraskuu 2015) (Lue, miten ja milloin voit poistaa tämän mallin mukaisen viestin)

Thierry Guetta on Los Angelesissa asuva ranskalainen maahanmuuttaja, joka pitää vintage-vaatekauppaa. Hänellä on myös pakkomielle kantaa kameraa mukanaan kaikkialla ja kuvata jatkuvasti ympäristöään. Lomamatkalla Ranskassa hän saa tietää, että hänen serkkunsa on Invader, kansainvälisesti tunnettu katutaiteilija. Thierry pitää tätä kiehtovana, ja hän seuraa Invaderia ja hänen ystäviään, kuten taiteilijoita Monsieur André ja Zevs, heidän yöllisillä seikkailuillaan ja dokumentoi heidän toimintaansa. Muutamaa kuukautta myöhemmin Invader vierailee Thierryn luona Los Angelesissa ja järjestää tapaamisen Shepard Faireyn kanssa. Thierry jatkaa Faireyn toiminnan kuvaamista myös sen jälkeen, kun Invader on palannut kotiin Ranskaan. Fairey on hämmentynyt Thierryn innostuksesta, mutta Thierry ilmoittaa haluavansa tehdä katutaiteesta kokonaisen dokumenttielokuvan, ja he kiertävät maata ja kuvaavat muita taiteilijoita työssään, kuten Poster Boy, Seizer, Neck Face, Sweet Toof, Cyclops, Ron English, Dotmasters, Swoon, Azil, Borf ja Buff Monster. Guetta jättää kertomatta Faireylle, ettei hänellä ole mitään suunnitelmia koota kuvamateriaalia varsinaiseksi elokuvaksi, eikä hän koskaan katso kuvamateriaaliaan.

Guetta kuulee edelleen lisää Banksysta – merkittävästä ja erityisen salamyhkäisestä taiteilijasta. Hänen yrityksensä ottaa yhteyttä Banksyyn eivät onnistu, kunnes eräänä päivänä Banksy vierailee Los Angelesissa ilman tavallista rikoskumppaniaan, jolta evätään pääsy Yhdysvaltoihin. Koska Banksy on jäänyt Los Angelesiin ilman opasta, hän ottaa yhteyttä Faireyyn, joka soittaa Guettalle. Guettasta tulee Banksyn opas Los Angelesissa, ja myöhemmin hän seuraa Banksya takaisin Englantiin ja saa etuoikeuden kuvata Banksya tämän kotikentällä, mikä hämmentää Banksyn miehistöä. Banksy näkee kuitenkin tilaisuuden dokumentoida katutaidetta, jonka hän tunnustaa olevan ”lyhytikäistä”, ja kun Guetta on auttanut häntä kuvaamaan ”Murdered Phone-box” -teoksensa tuotantoa, käyttöönottoa ja yleisön reaktioita, hän pyytää Guettaa kuvaamaan ”Barely Legal” -esityksensä valmisteluja. Heistä tulee ystäviä, ja Guetta tarjoaa Banksylle helpotusta anonymiteettiinsä. Palatessaan Los Angelesiin Guetta kyllästyy, ja lopulta hän valmistaa omia tarroja ja dekaaleita ja ripustaa niitä kaupunkiin.

Banksyn show’ta valmistellaan Skid Row’ssa, Los Angelesissa, ja LA:ssa ollessaan Banksy päättää sijoittaa Guantanamo Bayn vangin nuken Disneylandiin. Hän vierailee paikalla ja sijoittaa nuken samalla kun Guetta kuvaa sitä. Hetkeä myöhemmin kyydit kuitenkin pysähtyvät, ja puiston turvamiehet ottavat Guettan kiinni, joka viedään kuulusteluhuoneeseen, kun taas Banksy vaihtaa vaatteita ja sulautuu väkijoukkoon. Kuulustelun aikana Guetta kieltäytyy myöntämästä mitään väärinkäytöksiä, ja kun hänelle sallitaan puhelu, hän ilmoittaa salaa Banksylle tilanteestaan. Kun turvallisuushenkilöstö kohtaa hänet, hän tuhoaa valokuvakameran todisteet, mutta kätkee videonauhan sukkiinsa ja pääsee lopulta vapaaksi Banksyn hämmästykseksi, joka sanoo luottavansa Guettaan varauksetta tapauksen vuoksi.

Muutamaa päivää myöhemmin ”Barely Legal” saa ensi-iltansa, ja siitä tulee menestys yhdessä yössä. Katutaiteen hinnat alkavat räjähtää huutokauppataloissa. Banksy on tyrmistynyt katutaidetta ympäröivästä äkillisestä hypestä ja kehottaa Guettaa saattamaan väitetyn dokumenttinsa loppuun. Guetta alkaa editoida yhteen useita tuhansia tunteja kuvamateriaalia ja tuottaa elokuvan nimeltä Life Remote Control. Tuloksena on 90 minuuttia vääristynyttä nopeaa leikkausta satunnaisista aiheista. Banksy kyseenalaistaa Guettan kyvyt elokuvantekijänä ja pitää hänen tuotostaan ”katsomattomana”, mutta tajuaa, että katutaideaineisto itsessään on arvokasta. Banksy päättää kokeilla elokuvan tuottamista itse. Varmistaakseen, että Guetta pysyy työllistettynä, Banksy ehdottaa, että hän tekee oman taidenäyttelynsä.

”I think the joke is on… En tiedä, kenen vitsi se oikeastaan on. En edes tiedä, onko vitsi olemassa.”

– Banksyn entinen tiedottaja Steve Lazarides

Guetta ottaa toimeksiannon vastaan, ottaa nimekseen ”Mr. Brainwash”, pystyttää katutaidetta kaupunkiin ja kuusi kuukautta myöhemmin ottaa uudelleen kiinnityksen yritykseensä, jotta hänellä on varaa vuokrata runsaat välineet ja kokonainen tuotantoryhmä, joka valmistaa taideteoksia hänen valvonnassaan. Hän vuokraa entisen CBS-studion valmistellakseen ensimmäistä ohjelmaansa, ”Life Is Beautiful”, ja kasvattaa tuotantoaan paljon suuremmaksi kuin Banksy ehdotti, mutta vähän keskittyen. Kun Guetta murtaa jalkansa pudottuaan tikkailta, Banksy tajuaa, että ohjelmasta voi tulla junaturma, ja lähettää muutaman ammattilaisen auttamaan Guettaa. Tuottajien huolehtiessa show’n käytännöllisestä puolesta Guetta käyttää aikaansa julkisuuden lisäämiseen pyytämällä tukea sekä Faireylta että Banksylta, teippaamalla lopulta valtavia mainostauluja, joissa on heidän sitaattejaan, ja päätymällä lopulta LA Weekly -lehden kanteen. Valmistelut ovat pahasti jäljessä aikataulusta, ja Guettan tuotantotiimi vaatii, että hänen on tehtävä päätöksiä – silti Guetta käyttää aikaansa hypetykseen ja markkinointiin kymmenien tuhansien dollarien edestä. Kahdeksan tuntia ennen avajaisia maalauksia puuttuu yhä seiniltä, ja koska Guetta on kiireinen antamaan haastatteluja, näyttelyn lopullisen ulkoasun päättää kuvausryhmä itse.

Kaikesta tästä huolimatta näyttelystä tulee yleisön keskuudessa raivokas menestys, ja ensimmäisen viikon jälkeen Guetta myy lähes miljoonan dollarin edestä taidetta, ja hänen teoksiaan on esillä gallerioissa eri puolilla maailmaa niin Faireyn kuin Banksynkin täydelliseksi hämmennykseksi. Loppumontaasissa Guetta vakuuttaa, että aika näyttää, onko hän todellinen taiteilija vai ei. Banksy toteaa, ettei hän enää koskaan auta ketään tekemään dokumenttia.