Frontiers for Young Minds

BY admin
|

Abstract

Aivomme ovat uskomattomat. Niiden avulla voimme puhua, ajatella, liikkua ja niin paljon muuta. Aivojemme yhteydet toimivat monimutkaisena verkkona, joka on tehokkaampi kuin paras koskaan tehty tietokone. Mutta mitä tapahtuu, kun osa tästä verkosta vaurioituu? Mitä seurauksia sillä on ja miten aivot korjaantuvat ja toipuvat? Tässä artikkelissa tarkastelemme yleistä aivovammaa – aivohalvausta. Keskustelemme siitä, miten aivohalvaus tapahtuu, mitä haittoja aivohalvaus aiheuttaa ja miten aivot alkavat korjata ja toipua mahdollisimman hyvin. Lopuksi hahmotamme viisi keskeistä seikkaa, jotka terapeutit pitävät mielessä auttaessaan potilasta toipumaan aivohalvauksen jälkeen.

Mikä on aivohalvaus?

Aivohalvauksesta on kyse silloin, kun aivojen jokin alue jää ilman happea ja aivosolut alkavat kuolla kyseisellä aivojen alueella. Tämä voi tapahtua kahdella tavalla. Yleisin on tukos tai verihyytymä. Tällaista aivohalvausta kutsutaan ”iskeemiseksi” (lausutaan ”iss-skee-mick”) aivohalvaukseksi. Jotta ymmärtäisit paremmin iskeemisen aivohalvauksen, kuvittele aivojesi verisuonet rautateiksi, jotka toimittavat kyliin ja kaupunkeihin ruokaa pitääkseen ihmiset hengissä (ks. kuva 1 – vasemmalla). Rautatietä kulkevat junat kuljettavat ruokakuormia, jotka toimitetaan kylään, aivan kuten kehon verisuonet kuljettavat happea, joka toimitetaan aivosoluille. Iskeeminen aivohalvaus tapahtuu, kun hapekasta verta (ruokaa) kuljettava verisuoni (tai rautatie) tukkeutuu hyytymän (lohkareen) vuoksi, jolloin aivosolut (tai kylät), jotka ovat riippuvaisia tuon verisuonen hapesta, nääntyvät hitaasti nälkään ja kuolevat.

Kuva 1 - Aivohalvaus voi tapahtua kahdella tavalla.
  • Kuva 1 – Aivohalvaus voi tapahtua kahdella tavalla.
  • Vasemmanpuoleiset kuvat kuvaavat iskeemistä aivohalvausta. Oikeanpuoleiset kuvat kuvaavat hemorragista aivohalvausta. Jotta ymmärtäisit paremmin, miten aivohalvaus tapahtuu, ylemmissä kuvissa käytetään kylään ruokaa toimittavaa rautatietä analogiana sille, miten aivojen verisuonet toimittavat happea aivosoluille. Rautatie, verisuoni; juna, punasolu; ruoka, happi; kylä, aivosolut; lohkare, verihyytymä.

”Hemorraginen” (lausutaan ”hem-or-adge-ick”) aivohalvaus eli aivoverenvuoto on toinen aivohalvaustyyppi, ja se on myös hengenvaarallisin (ks. kuvio 1 – oikealla). Hemorraginen aivohalvaus tapahtuu, kun verisuonen heikko osa repeää, jolloin veri vuotaa aivoihin (kuten viallinen junarata, joka saa junan suistumaan raiteilta ja kaatumaan). Tämän seurauksena aivojen alueet kärsivät hapenpuutteesta, kun vuotanut veri valuu aivojen muille alueille. Vuotanut veri aiheuttaa kallon ja aivojen sisällä paineen muodostumista, mikä aiheuttaa aivosoluille lisävahinkoja.

Mitkä ovat aivohalvauksen seuraukset?

Aivohalvauksen oireet ovat vaihtelevia, ja ne riippuvat siitä, mihin aivojen alueeseen se vaikuttaa. Kuten kuvassa 2 on esitetty, aivot on järjestetty erillisiin alueisiin, jotka ohjaavat tiettyjä toimintoja. Tästä syystä, kun aivohalvaus vaurioittaa jotakin aivojen aluetta, potilaan oireet liittyvät siihen toimintoon, jota kyseinen aivojen alue ohjasi. Jos esimerkiksi aivohalvauksen seurauksena käden liikkeitä ohjaava aivojen alue (joka tunnetaan myös nimellä motorinen aivokuori) menettää happea, on odotettavissa, että kädessä ilmenee ongelmia, kuten heikkoutta tai jopa täydellistä halvaantumista. Vaihtoehtoisesti, jos aivohalvaus vaikuttaa aivojen näköä ohjaavaan alueeseen (tunnetaan myös nimellä näköaivokuori), odottaisit potilaalla olevan näköongelmia.

Kuva 2 - (A) Näkymä aivoista edestäpäin.
  • Kuva 2 – (A) Näkymä aivoista edestäpäin.
  • Kuvassa näkyvät aivojen kaksi puoliskoa (tai aivopuoliskoa). (B) Aivot on järjestetty alueisiin, jotka ohjaavat tai tukevat tiettyjä toimintoja. Löydätkö tästä kuvasta motorisen aivokuoren? Motorinen aivokuori kontrolloi liikkumista ja sijaitsee ”motorisen assosiaatioalueen” vieressä, joka auttaa liikkumisen suunnittelussa. Löydätkö näköaivokuoren? Näköaivokuori hallitsee näkemistä ja antaa meidän tulkita, mitä näemme silmillämme. Kuuloaivokuori kontrolloi sitä, mitä kuulemme, ja se sijaitsee niiden alueiden vieressä, jotka kontrolloivat sitä, miten puhumme. Aivojen etuosassa on myös otsalohko, joka ohjaa käyttäytymistä ja sitä, miten ajattelemme tai teemme päätöksiä. Löydätkö alueen, jonka avulla tulkitsemme sitä, mitä tunnemme tai kosketamme? Tätä aluetta kutsutaan aistiaivokuoreksi. Kuvat muokattu osoitteesta Blausen.com .

Tiesitkö, että aivoissa on kaksi puolta (nimeltään vasen ja oikea aivopuolisko, ks. kuva 2A) ja että kumpikin aivopuolisko ohjaa kehon vastakkaista puolta? Jos siis vasemman aivopuoliskon motorinen alue vaurioituu, kehon oikean puolen liikkeet heikkenevät (ks. kuva 3A). Tai jos aivohalvaus vaurioittaa oikeanpuoleista näköaivokuoren aluetta, henkilön kyky nähdä vasemmalle heikkenisi (ks. kuva 3B).

Kuva 3. Kaksi yleistä aivohalvauksen jälkeistä haittaa.
  • Kuva 3 – Kuvassa on esitetty kaksi yleistä aivohalvauksen jälkeistä haittaa.
  • Kuvassa (A) henkilöllä, jolla on hemipareesi (puolihalvaus), on ongelmia oikean käden, oikean jalan ja suun oikean puolen kanssa. Kun otetaan huomioon, että aivojen vasen puoli ohjaa kehon oikeaa puolta, voitko sanoa, kummalla puolella aivoja aivohalvaus tapahtui? Kuviossa (B) näkyy henkilön näkö, jolla on hemianopia (puolisokeus). Tämä henkilö on menettänyt oikean puoliskon näkökyvystään. Pystytkö arvaamaan, kummalla puolella aivoja aivohalvaus on tapahtunut? Molemmissa tapauksissa aivohalvaus olisi ollut aivojen vasemmalla puolella, jolloin se olisi aiheuttanut haittoja kehon oikealla puolella.

Mitä hoitoja on saatavilla aivohalvauksen jälkeen?

Lääkärin on ensin määritettävä, millainen aivohalvaus on tapahtunut. Tämä on tärkeää, koska jokainen aivohalvaustyyppi vaatii erilaista hoitoa. Aivojen skannauslaitteiden avulla lääkäreiden on määritettävä, aiheuttaako verenvuoto vai tukos potilaan oireet.

Jos todetaan tukos (iskeeminen aivohalvaus), hoidon tavoitteena on poistaa verihyytymä. (Siksi näitä hoitoja kutsutaan hyytymänpurkajiksi!) Potilaalle annetaan hyytymänpurkauslääkkeitä, jotka hajottavat ja liuottavat tukoksen aiheuttavan hyytymän. Vaihtoehtoisesti voidaan suorittaa leikkaus ja lähettää verisuoniin lanka, jolla hyytymä vedetään ulos.

Jos todetaan verenvuoto (hemorraginen aivohalvaus), hoidon tavoitteena on verenvuodon tyrehdyttäminen ja kalloon muodostuvan paineen vähentäminen. Verenvuotoa hoidetaan yleisimmin lääkkeillä, jotka vähentävät verenpainetta ja verenvuotoa aivoissa. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita leikkausta, jolla porataan reikä kalloon ja vapautetaan aivoihin kohdistuva paine. Toinen leikkausvaihtoehto on asettaa verisuonen rikkoutuneen osan ympärille lukko, joka puristaa sen kiinni ja tyrehdyttää verenvuodon.

Tärkeää on, että kun henkilön epäillään saaneen aivohalvauksen, lääkäreiden on toimittava nopeasti, jotta normaali verenkierto ja normaali paine aivoissa palautuu. Mitä nopeammin verenkierto saadaan palautettua normaaliksi, sitä paremmat mahdollisuudet on pelastaa enemmän aivosoluja.

Aivohalvauksen jälkeinen toipuminen

Aivohalvauksen jälkeisinä päivinä ja viikkoina monet aivojen biologiset prosessit alkavat tapahtua luonnollisesti eli ”spontaanisti”. Nämä prosessit (1) korjaavat neuroneita ja muita aivosoluja, jotka olivat vahingoittuneet mutta eivät kuolleet, ja (2) puhdistavat ja poistavat kuolleita aivosoluja.

Toipumisprosessin seuraava vaihe edellyttää aivojen uudelleenrakentamista ja vaurioituneen alueen korjaamista. Tätä tärkeää prosessia kutsutaan neuroplastisuudeksi. Neuroplastisuus on aivojen kyky muuttua, oppia ja oppia uudelleen. Mielenkiintoista on, että tutkijat uskoivat aiemmin, että neuroplastisuutta esiintyy vain vauvoilla, kun heidän aivonsa kehittyvät lapsuuden aikana. Nyt kuitenkin tiedämme, että aivot muuttuvat jatkuvasti koko elämämme ajan. Neuroplastisuus voi tapahtua muuttamalla aivosolujen välisiä yhteyksiä aivoissa, kuten parantamalla yhteyden vahvuutta, lisäämällä tai vähentämällä yhteyksien määrää tai muuttamalla yhteyden toimintaa. Joissakin tapauksissa neuroplastisuuteen voi liittyä myös uusien hermosolujen syntymistä (prosessi tunnetaan nimellä neurogeneesi). Tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia sen selvittämiseksi, kuinka paljon neurogeneesi vaikuttaa aivohalvauksesta toipumiseen.

Viisi vinkkiä neuroplastisuuden ja aivohalvauksen jälkeisen toipumisen tehostamiseen

Neuroplastisuus eli aivojen kyky muuttua on keskeinen periaate, joka ohjaa sitä, miten terapeutit suunnittelevat ja toteuttavat kuntoutusohjelmia potilaille. Tyypillisesti kuntoutuksen ensimmäisenä tavoitteena on auttaa potilaita palaamaan siihen tilaan, jossa he olivat ennen aivohalvausta. Valitettavasti tämä ei ole aina mahdollista, joten joillekin aivohalvauksesta selvinneille terapian tavoitteena on löytää uusi tapa tehdä asioita.

Alhaalla on viisi tärkeää vinkkiä neuroplastisuudesta, jotka terapeuttien on otettava huomioon potilasta hoitaessaan (Kleimin ja Jonesin artikkelin pohjalta).

Vinkki 1. ”Käytä tai menetä”

Terveissä aivoissa ylläpidetään yhteyksiä, joita käytetään usein, ja ne ”tyhjentävät” pois yhteyksiä, joita ei käytetä vähään aikaan. Aivan kuten lihas, jos et käytä sitä tarpeeksi, solut heikkenevät. Tämän säännön perusteella terapeutit kannustavat potilaita jatkamaan heikentyneen raajan liikuttamista, jotta aivojen yhteydet eivät katoaisi.

Vinkki 2-”Käytä sitä ja paranna sitä”

Kun suoritat jonkin tehtävän ja harjoittelet sitä yhä uudelleen ja uudelleen, sama aivojen yhteyksien verkosto aktivoituu yhä uudelleen ja uudelleen. Tuon verkoston toistuva aktivoituminen saa sen vahvistumaan ja toimimaan tehokkaammin, mikä lopulta johtaa tehtävän parempaan suorittamiseen. Kun esimerkiksi harjoittelet soittimen soittamista, suorituksesi paranee harjoittelun myötä, kun aivojesi yhteyksien verkosto, jota käytät soittimen soittamiseen, vahvistuu. Terapeutit kannustavat potilaita jatkamaan harjoitusten harjoittelua ja käyttämään heikentynyttä puoltaan, sillä tämä johtaa myönteisiin muutoksiin näissä erityisissä aivoverkostoissa.

Vinkki 3- ”Harjoittele spesifisesti”

Kuntoutusharjoitusten tulisi olla spesifisiä sen tehtävän tai toiminnon kannalta, jota potilas haluaa parantaa. Jos haluat muuttaa aivojen aluetta, joka ohjaa kättä, sinun on harjoiteltava tehtävien tekemistä kädellä. Jos haluat parantaa vasemman jalan toimintaa, tee harjoituksia vasemmalla jalalla. Jos potilaalla on ongelmia haarukan pitämisessä, terapeutti antaa erityisiä harjoituksia, jotka jäljittelevät käden asentoa, kun se pitää haarukkaa.

Vinkki 4-”Harjoittele toistuvasti”

Jotta aivot voisivat muuttua, on tehtävä useita toistoja. Jos esimerkiksi opettelisit jongleeraamaan, olisiko kykysi jongleerata parempi, jos harjoittelisit kolme kertaa vai jos harjoittelisit 30 kertaa? Sama pätee aivohalvauksen jälkeiseen terapiaan: mitä enemmän toistoja, sitä parempi! Terapeutit kannustavat potilaita harjoittelemaan toistuvasti ja jatkamaan harjoitusten harjoittelua kotona. Mitä enemmän toistoja potilas voi harjoitella päivittäin, sitä nopeammin aivot sopeutuvat ja oppivat.

Vinkki 5- ”Harjoittele intensiivisesti”

On myös tärkeää, että kun potilas harjoittelee, hän harjoittelee intensiivisesti. Tämä voidaan saavuttaa tekemällä monia toistoja tai tekemällä tehtäviä, jotka ovat haastavia. Aivan kuten pitkän matkan juoksukilpailuun harjoitteleminen, saatat aloittaa aluksi lyhyillä matkoilla, mutta kehittyäksesi paremmaksi sinun on pakotettava lihaksesi työskentelemään kovemmin ja juoksemaan pidempiä matkoja kuin ennen. Sama pätee myös aivoihin. Kannustaakseen aivojen verkostoja muuttumaan terapeutit haastavat potilaan työskentelemään kovemmin ja saavuttamaan joka kerta hieman enemmän.

Yhteenveto

Aivohalvaus tapahtuu, kun jokin aivojen alue jää ilman happea, mikä johtuu aivojen tukoksesta tai aivoverenvuodosta. Aivohalvauksen jälkivaikutukset riippuvat siitä, mihin aivojen alueeseen se vaikutti. Neuroplastisuus on prosessi, jonka avulla aivot voivat toipua aivohalvauksesta. Terapeutit suunnittelevat kuntoutusohjelmia sen perusteella, mitä neuroplastisuudesta tiedetään, ja tavoitteena on palauttaa potilas takaisin normaalitilaan. Edellä selostetut viisi vinkkiä ovat olennaisia periaatteita aivohalvauksen kuntoutuksessa.

Sanasto

Aivohalvaus: Kun jokin aivojen alue vaurioituu hapenpuutteen vuoksi. Iskeeminen aivohalvaus on silloin, kun aivoissa on tukos, kun taas hemorraginen aivohalvaus on silloin, kun aivoissa on verenvuoto.

Verisuoni: Kuljettaa verta koko kehossa. Verisuonia on erityyppisiä, kuten valtimot, jotka kuljettavat täyteen happea sisältävää verta aivoihin, tai suonet, jotka kuljettavat veren aivoista keuhkoihin hapen uudelleen lataamista varten.

Neuroni: Erikoistunut aivosolu, joka laskee ja välittää tietoa monien yhteyksiensä kautta. Neuronit muodostavat yhteyksiä toisten neuronien kanssa muodostaen verkostoja, jotka ohjaavat tiettyjä toimintoja.

Neuroplastisuus: Aivojen kyky sopeutua ja muuttua.

Kuntoutus: Henkilön terveyden palauttaminen harjoittelun ja terapian avulla.

Eriintyneiden eturistiriitojen selvitys

Tekijä vakuuttaa, että tutkimus suoritettiin ilman mitään kaupallisia tai taloudellisia suhteita, jotka voitaisiin tulkita mahdolliseksi eturistiriidaksi.