How Being Angry Can (Sometimes) Be Good for You

Would you describe yourself as angry? Todennäköisesti et aina, mutta jokainen on jossain vaiheessa elämäänsä kokenut sokean, tulikuuman raivon tunteita häneen kohdistuneesta epäoikeudenmukaisuudesta tai aggressiosta, todellisesta tai kuvitellusta. Jos et ole suuttunut, et ole ihminen.

Vihalla on hirveän huono maine. Meidät on suurelta osin opetettu uskomaan, että kiukuttelu on huono asia – ylivoimainen negatiivisuus, joka ottaa meidät valtaansa ja joka, jos sen annetaan muhia, voi vain rapauttaa kaikki positiiviset tunteet ja vibat, joita meillä on. Viestien mukaan vihaa on syytä pelätä ja välttää, kuten flunssaa. Jopa Buddha oli sitä vastaan ja mainosti tätä sanontaa: ”Vihasta kiinni pitäminen on kuin tarttuisi kuumaan hiileen tarkoituksenaan heittää se jotakuta toista kohti; sinä olet se, joka palaa.”

Koska viha on erottamaton osa jokapäiväistä elämää ja ihmisyyden peruskomponentti, meidän kannattaisi ehkä tarkastella sitä tarkemmin ja miettiä, voimmeko ymmärtää paremmin, miten se voisi palvella meitä myönteisellä tavalla.”

Voiko viha tehdä meille hyvää?

Kirjoituksessa ”When Anger’s a Plus?” American Psychological Associationin julkaisemassa artikkelissa viitataan vuonna 2002 tehtyyn tutkimukseen, jossa lähes puolet kontrolliryhmästä koki ”positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia vihaepisodeista” – siinä missä vain 25 prosenttia piti pitkäaikaisvaikutuksiaan negatiivisina.

Scott Wilson, kliininen psykologi ja ylimääräinen apulaisprofessori Teachers Collegen Columbian yliopiston neuvonta- ja kliinisen psykologian laitokselta, on samaa mieltä siitä, että viha voi tuottaa hyvääkin.

Yksi se on katalysaattorina kommunikaatiolle. ”Meidät on kovasti johdotettu poimimaan vihaan liittyviä kasvovihjeitä, ja näiden vihjeiden havaitseminen on tärkeä osa sosiaalista viestintää. Vihan kokeminen tai ilmaiseminen viestii toisille, että olemme tyytymättömiä heidän käytökseensä tai että koemme heidän toimintansa epäoikeudenmukaiseksi tai epäreiluksi”, Wilson sanoo.

Hänen mielestään suuttumuksella on myös elintärkeä rooli missä tahansa parisuhteessa. ”Vihan ilmaisun puute ihmissuhteissa voi itse asiassa olla vahingollista”, hän selittää. ”Se palaute, jota viha voi antaa, on hyvin tärkeää sosiaalisissa suhteissa, ja se voi itse asiassa tehdä niistä terveempiä – kunhan viha ei ole liian voimakasta.”

Myös on todisteita siitä, että viha voi tehdä ihmisestä rationaalisemman. Tutkijat tutkivat korkeakouluopiskelijoita selvittääkseen, miten viha vaikuttaa ajatteluun ja päätöksentekoon, ja havaitsivat, että viha teki osallistujista rationaalisempia ja analyyttisempiä, ja päättelivät, että vihan aiheuttama toiminta voi olla seurausta ”selkeämielisestä ja harkitsevasta prosessoinnista.”

Palaute, jota viha voi antaa, on hyvin tärkeää sosiaalisissa suhteissa, ja se voi itse asiassa tehdä niistä terveellisempiä – kunhan viha ei ole liian intensiivistä.

”Kuten kaikki tunteet, viha on reaktio, joka organisoi ajatteluamme, fysiologiaamme ja käyttäytymistämme niin, että pystymme tehokkaimmin kohtaamaan tietynlaisen haasteen”, hän sanoo.

Viha toimii myös keinona päämäärän saavuttamiseksi, sillä se valmistaa meidät vastakkainasetteluun, jolloin ”taistele” taistele-tai-pakene-järjestelmämme käynnistyy. Koska viha iskee usein silloin, kun tunnemme itsemme haastetuiksi, se antaa meille voimaa, jota tarvitsemme, jotta voimme olla itsevarmoja ja saada itsemme kuulluksi. ”Koska viha ei tunnu subjektiivisesti hyvältä, olemme motivoituneita yrittämään ratkaista tilanteen mahdollisimman nopeasti”, Wilson lisää.

Scientific American -lehdessä julkaistussa artikkelissa siteerattiin tutkimustuloksia, jotka osoittivat, että viha kykenee myös antamaan luovan sysäyksen, pitkälti tämän adrenaliinipotkun ansiosta. Mutta kysyttäessä yksi tuon tutkimuksen tekijöistä, Amsterdamin yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian laitoksen apulaisprofessori Mattjas Baas sanoo, että viha luovana polttoaineena johtaa yleensä vain nopeaan loppuun palamiseen.

”Viha johtaa luovuuden lisääntymiseen, joskin ehkä vain pieninä annoksina”, hän selittää. ”Tämä johtuu siitä, että viha on stimuloivaa ja energisoivaa. Tämä vihaisen mielialan luova etu ei kuitenkaan kestä kauan. Vihan kokemus on suhteellisen uuvuttava. Näin ollen, vaikka vihaiset ihmiset aluksi tuottavat enemmän luovia ideoita, heidän suorituskykynsä tasaantuu lopulta.”

This is Your Brain on Anger

Wilson mainitsi myös, että vihan tunteita voi olla vaikea ylläpitää pitkään, koska se on voimakas, ”metabolisesti vaativa” (tyhjentävä ja uuvuttava) tunne. Loppujen lopuksi, kun olet vihainen, aivosi kokevat jotain, joka liittyy läheisesti stressiin – ja stressi ei ole hyväksi sinulle. Krooninen pitkäaikainen stressi on jo pitkään yhdistetty heikentyneeseen vastustuskykyyn, lisääntyneeseen keuhkoputkien ahtautumisriskiin, happamuuden lisääntymiseen vatsassa ja lisääntyneeseen riskiin plakkien kerääntymiseen valtimoihin.

Se voi olla haitallista myös silloin, jos olet eri tavalla johdotettu, kuten ne, jotka kärsivät yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä (Generalized Anxiety Disorder, GAD). Kliinisesti ahdistuneille viha voi toimia laukaisevana tekijänä, joka pahentaa oireita – ja voi jopa olla sairauden ilmenemismuoto, kertoo vuonna 2012 tehty tutkimus. Kyseisestä tutkimuksesta vastannut tutkija halusi itse asiassa tutkia tarkemmin, miten viha ja ahdistuneisuus kulkevat käsi kädessä, ikään kuin kananmuna-juttu, ja miten vihan ”kohonneet tasot” liittyvät ainutlaatuisella tavalla GAD:hen.

Tämä johtuu todennäköisesti siitä, kuten Wilson selitti, että ahdistuneisuuden tunteet liittyvät epävarmuuteen ja suurempaan riskiin väittämisessä, kun taas tavallinen viha vähemmän ahdistuneilla saa ihmiset tuntemaan itsensä varmemmiksi asemastaan, ja he näkevät vähemmän riskiä väittämisessä.

Nyt kun meillä on parempi käsitys siitä, miten viha voi työskennellä meidän hyväksemme, ehkäpä valjastamme sen kiihkeän energian niin, että se voi palvella meitä jotenkin. Tiedäthän, opettelemme kanavoimaan kaiken tuon omapäisen vihan positiivisempaan päämäärään.

Wilson sanoo, että yksi tapa saada viha toimimaan hyödyksesi on kanavoida se tiettyä päämäärää kohti. ”Tavoitteen luomisella on se vaikutus, että se rajoittaa vihaa ja kohdistaa sen johonkin kohteeseen tulevaisuudessa”, hän sanoo. Voit esimerkiksi käyttää sitä polttoaineena työskennellä hieman kovemmin, päihittää sprinttiaikasi kuntosalilla tai antaa itsellesi tarpeeksi rohkeutta tuoda epäkohdat julki – rauhanomaisesti ja rationaalisesti, tietenkin.

Niin, kun seuraavan kerran huomaat kiehuvasi yli äyräitten jonkun loukkauksen vuoksi, muista – tunnet todennäköisesti niin syystä. Ja tuo syy voi loihtia esiin selkeyden hetken, jonka avulla voit vaatia järkevämpää ja parempaa lopputulosta. Mikset kokeilisi sitä?