Hyvää 100-vuotissyntymäpäivää, Alan Turing

Alan Turingin syntymän satavuotisjuhlavuosi 23. kesäkuuta tarjoaa tilaisuuden muistella tietojenkäsittelytieteen edelläkävijän loistavaa elämää ja traagista loppua – brittiläisen, joka auttoi ratkaisevasti Saksan Enigma-koodin murtamisessa ja käänsi toisen maailmansodan käänteeseen, mutta joka tappoi itsensä nöyryytettyään itseään yhteiskunnassa, joka piti homoseksuaalisuutta rikoksena.

Turing keksi ”universaalin koneen” käsitteen jo vuonna 1936 ja loi pohjan tekoälyn luomiselle. Tämä pyrkimys on yhtä vanha kuin Ovidiuksen Metamorfoosit ja yhtä uusi kuin IBM:n Watson. Hänen näkemyksensä tietokoneesta, joka olisi niin tietävä ja taitava yhteiskunnan tavoissa, että ihmisetkin pitäisivät sitä ihmisenä, johti ”Turingin testin” luomiseen klassiseksi koneälykkyyden mittariksi. (Jotkut väittävät, että Cleverbot-niminen ohjelma läpäisi Turingin testin viime vuonna.)

Hänen suurin panoksensa tuli sodan aikana, kun hän suunnitteli sähkömekaanisen laitteen, joka tunnetaan nimellä ”bombe”. Lisäparannusten avulla Britannian Bletchley Parkissa sijaitseva kaapin kokoinen kone pystyi purkamaan tuhansia siepattuja saksalaisviestejä, mikä antoi liittoutuneille vihiä natsien seuraavista liikkeistä.

Bletchley Parkin ryhmän, koodinimeltään Ultra, keräämät tiedustelutiedot olivat ratkaisevan tärkeitä liittoutuneiden sotaponnistelujen kannalta. ”Ultran ansiosta voitimme sodan”, Britannian pääministeri Winston Churchill sanoi kuningas Yrjö VI:lle.

Homosankari? Vai pelkkä sankari?

Sodan jälkeinen aika oli kuitenkin katastrofi Turingille, joka oli homo. Hän joutui sotkuiseen suhteeseen miehen kanssa, joka auttoi rikoskumppaniaan murtautumaan Turingin taloon – ja sen jälkeen, kun Turing oli ilmoittanut murtovarkaudesta, murron tutkinta muuttui lopulta tutkinnaksi, joka koski tutkijan seksuaalista käyttäytymistä.

Homoseksuaalinen käyttäytyminen kuului tuohon aikaan vuonna 1952 törkeäksi säädyttömyydeksi kutsutun rikosnimikkeen piiriin, ja Turingin tuomitseminen olisi saattanut viedä hänet vankilaan. Vaihtoehtona Turing valitsi kemiallisen kastraation hormonipistosten avulla. Hänen turvallisuusselvityksensä peruutettiin, ja häntä kiellettiin työskentelemästä Britannian hallituksen palveluksessa. Turing painosti muuttamaan Britannian lakeja, mutta homoseksuaalisuus pysyi Britanniassa rikoksena vuoteen 1967 asti.

Turingin kannalta se oli aivan liian myöhäistä. Kaksi vuotta tuomionsa jälkeen hän kuoli laboratoriossaan syötyään myrkytetyn omenan.

Vuonna 2009 Ison-Britannian pääministeri Gordon Brown esitti postuumisti anteeksipyynnön Turingille ja sanoi, että tietokoneen pioneeri ”oli todella yksi niistä henkilöistä, joihin voimme viitata ja joiden ainutlaatuinen panos auttoi kääntämään sodan suunnan.”

”Se kiitollisuudenvelka, jonka hän on meille velkaa, tekee sen vuoksi entistäkin kauhistuttavammaksi sen, että häntä kohdeltiin niin epäinhimilliseen sävyyn”

sanoi Brown. ”Olemme pahoillamme. Ansaitsit niin paljon parempaa.”

Tänä päivänä Turingia ylistetään joissakin piireissä traagisena homosankarina. Mutta tänä satavuotisjuhlavuonna valokeilassa on pikemminkin tiede kuin seksi. Googlen johtaja Vinton Cerf, jota pidetään yhtenä internetin luojista, sanoi BBC:n retrospektiivissä toivovansa, että tämänvuotiset näyttelyt ja muistotilaisuudet auttaisivat ”tekemään Turingista sankarin ja tunnetun nimen muuallakin kuin siinä teknisessä yhteisössä, joka kunnioittaa hänen muistoaan.”

Tekstejä Turingista

Cerfin kunnianosoitus on yksi seitsemästä esseestä, jotka Turingin elämästä ja perinnöstä julkaistaan tällä viikolla BBC:n verkkosivustolla. Myös Wiredin brittisivusto esittelee runsaasti erilaisia näkökulmia Turing-viikon kunniaksi. Tänä viikonloppuna kuuluisuudet ympäri maailmaa kokoontuvat Manchesterin yliopistoon Turingin satavuotisjuhlakonferenssiin. Konferenssista on tarkoitus lähettää suorana lähetyksenä videokuvaa. Kaikki tämä on osa Alan Turingin teemavuotta.

Jos haluat lukea Turingista ja hänen ajastaan, voit aloittaa Andrew Hodgesin vuonna 1983 ilmestyneestä elämäkerrasta ”Alan Turing: The Enigma”, joka on julkaistu uudelleen satavuotisjuhlapainoksena. (Kirjan lisäksi Hodges ylläpitää elämäkertaa käsittelevää verkkosivustoa osoitteessa Turing.org.uk). Alanin äidin Sara Turingin vuonna 1959 kirjoittamasta elämäkerrasta ”Alan M. Turing” on myös julkaistu juhlapainos. ”The Man Who Knew Too Much” on David Leavittin vuonna 2006 kirjoittama uudempi elämäkerta suuresta miehestä.

Charles Petzoldin ”The Annotated Turing” syventyy Alan Turingin uraauurtavaan artikkeliin vuodelta 1936, ja Princeton University Press julkaisee ”Alan Turing’s Systems of Logic: The Princeton Thesis”, joka on faksimilepainos Turingin väitöskirjasta. Myös ”The Essential Turing” on kokoelma tutkijan tunnetuimmista kirjoituksista. Ja jos etsit jotain uutta, joka asettaa Turingin saavutukset laajempaan kontekstiin, tutustu George Dysonin kirjaan ”Turing’s Cathedral: The Origins of the Digital Universe.”

Kaikki syntymäpäiväonnittelut, jotka haluaisit välittää juhlavuoden kunniaksi? Voit vapaasti lähettää ne kommentteina alla.

Lisää tietojenkäsittelyn historiasta:

• Lyhyt tietokoneiden historia
• Britannialaiset koodinmurtajat kokoontuvat jälleen yhteen, ylpeys ehjänä
• Museo juhlii 2000 vuotta tietojenkäsittelyn historiaa
• Tekniikan edelläkävijä IBM:lle 100 vuotta ”Thinkiä”

Alan Boyle on msnbc.comin tiedetoimittaja. Pidä yhteyttä Cosmic Log -yhteisöön ”tykkäämällä” lokin Facebook-sivusta, seuraamalla @b0ylea Twitterissä ja lisäämällä Cosmic Log -sivu Google+ -osoitteeseesi. Voit myös tutustua ”The Case for Pluto” -kirjaani, joka käsittelee kiistanalaista kääpiöplaneettaa ja uusien maailmojen etsintää.