Johdatus filosofiaan/Mitä on buddhalainen filosofia?

Viisaus – PrajnaEdit

1. Oikea ymmärrys (tai Oikea näkemys, tai Oikea näkökulma)

”Ja mitä, munkit, on oikea ymmärrys? Tieto dukkhasta, tieto dukkhan synnystä, tieto dukkhan pysäyttämisestä, tieto dukkhan pysäyttämiseen johtavasta harjoitustavasta: Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi ymmärrykseksi.

2. Oikea ajatus (tai Oikea aikomus tai Oikea päättäväisyys)

”Ja mikä on oikea ajatus? Se, että on päättänyt luopua, vapautua pahasta tahdosta, olla vahingoittumaton: Tätä kutsutaan oikeaksi ajatukseksi.”

Moraali – SilaEdit

3. Oikea puhe

”Ja mitä on oikea puhe? Pidättäytyminen valehtelusta, pidättäytyminen eripuraisesta puheesta, pidättäytyminen loukkaavasta puheesta, pidättäytyminen tyhjänpäiväisestä höpötyksestä: Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi puheeksi.”

4. Oikea toiminta

”Ja mitä, munkit, on oikea toiminta? Pidättäytyminen elämän ottamisesta, pidättäytyminen varastamisesta, pidättäytyminen siveettömyydestä: Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi toiminnaksi.

5. Oikea elinkeino

”Ja mitä, munkit, on oikea elinkeino? On tapaus, jossa jalojen oppilas, hylättyään epärehellisen toimeentulon, pitää elämänsä käynnissä oikealla toimeentulolla: Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi toimeentuloksi.

Keskittyminen – SamadhiEdit

6. Oikea ponnistus (tai Oikea pyrkimys)

”Ja mitä, munkit, on oikea ponnistus? (i) On tapaus, jossa munkki synnyttää halun, ponnistelee, pyrkii, aktivoi sinnikkyyttä, ylläpitää & harjoittaa aikomustaan pahojen, taitamattomien ominaisuuksien, jotka eivät ole vielä syntyneet, syntymättömyyden vuoksi. (ii) Hän synnyttää halun, ponnistelee, aktivoi pysyvyyttä, ylläpitää & käyttää aikomustaan sellaisten pahojen, taitamattomien ominaisuuksien, jotka ovat syntyneet, hylkäämisen vuoksi. (iii) Hän synnyttää halun, pyrkii, aktivoi pysyvyyden, ylläpitää & käyttää aikomustaan sellaisten taitavien ominaisuuksien syntymisen vuoksi, jotka eivät ole vielä syntyneet. (iv) Hän synnyttää halun, pyrkii, aktivoi pysyvyyden, ylläpitää & käyttää aikomustaan syntyneiden taitavien ominaisuuksien ylläpitämiseksi, ei-hämmentämiseksi, lisäämiseksi, täyttymykseksi, kehittämiseksi, & huipentumiseksi: Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi ponnistukseksi.

7. Oikea tarkkaavaisuus

”Ja mitä, munkit, on oikea tarkkaavaisuus? (i) On tapaus, jossa munkki pysyy keskittyneenä kehoon & itsessään – kiihkeästi, tietoisena, & tarkkaavaisena – laittaen ahneuden & pois & ahdistuksen suhteessa maailmaan. (ii) Hän pysyy keskittyneenä tunteisiin & itsessään — kiihkeä, tietoinen, & tarkkaavainen — laittaen pois ahneuden & ahdistuksen maailmaan viitaten. (iii) Hän pysyy keskittyneenä mieleen & itsessään — kiihkeä, tietoinen, & tarkkaavainen — laittaen pois ahneuden & ahdistuksen maailmaan viitaten. (iv) Hän pysyy keskittyneenä mielen ominaisuuksiin & itsessään — innokas, tietoinen, & tarkkaavainen — laittaen pois ahneuden & ahdistuksen maailmaan viitaten. Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi tarkkaavaisuudeksi.

8. Oikea keskittyminen

”Ja mikä, munkit, on oikea keskittyminen? (i) On tapaus, jossa munkki – täysin vetäytyneenä aistillisuudesta, vetäytyneenä taitamattomista (mentaalisista) ominaisuuksista – astuu & jää ensimmäiseen jhanaan: haltioituminen & vetäytymisestä syntynyt nautinto, jota seuraa suunnattu ajatus & arviointi. (ii) Suuntautuneen ajatuksen & arvioinnin tyyntyessä hän astuu & pysyy toisessa jhanassa: haltioituminen & keskittymisen synnyttämä mielihyvä, tietoisuuden yksipisteisyys, joka on vapaa suuntautuneesta ajatuksesta & arvioinnista — sisäinen varmuus. (iii) Hurmion haihtuessa hän pysyy tyyneydessä, tietoinen & täysin tietoinen ja fyysisesti herkkä nautinnolle. Hän astuu & pysyy kolmannessa jhanassa, josta jalot julistavat: ”Tasapainoinen & tietoinen, hänellä on nautinnollinen oleskelu”. (iv) Mielihyvän & kivun & katoamisen myötä – kuten aiemmin ilon & ahdistuksen & katoamisen myötä – hän astuu & pysyy neljännessä jhanassa: puhdas mielenrauha & tarkkaavaisuus, ei mielihyvää eikä kipua. Tätä, munkit, kutsutaan oikeaksi keskittymiseksi.”