Kirjahylly

Effects in Breastfed Infants

A imettävä äiti joi suuria määriä kiniiniä viiniä, viiniä, samppanjaa, olutta ja likööriä. Hänen pikkulapsensa oli lihonut 30 g päivittäin, kunnes hän painoi 5 viikon iässä lähes 6 kg. Imeväisikäinen oli ollut levoton ja uneton useiden päivien ajan, kun hän sai rajuja kohtauksia ja toonis-kloonisia kouristuksia, jotka vaativat lääketieteellistä hoitoa. Kun hänet otettiin pois äidin rinnalta ja häntä alkoi imettää imettäjä, hänen painonsa laski nopeasti 200 grammaa kolmessa päivässä ja hän alkoi nukkua rauhallisesti.

Yhtäläinen tapaus, jossa imettävän äidin krooninen runsas alkoholin käyttö johti pseudo-Cushingin oireyhtymään 4 kuukauden ikäisellä rintaruokinnassa olleella lapsella. Lapsella oli paisunut ulkonäkö, liiallinen painonnousu ja ikään nähden pienentynyt pituus. Äiti kertoi juovansa viikoittain 50 tölkkiä olutta ja ”runsaita” määriä muita alkoholijuomia maidon saannin lisäämiseksi. Imeväisen oireet lievittyivät ja kasvutapa palautui normaaliksi sen jälkeen, kun äiti lopetti alkoholin käytön.

Sarjassa raportoitiin 23 vakavan trombosytopeniatapauksen ja verenvuodon esiintymisestä kiinalaisten naisten 21-60 päivän ikäisillä imeväisillä, joita oli imetetty Singaporessa viiden vuoden aikana. Yksikään imeväisistä ei ollut saanut ennaltaehkäisevää K-vitamiinia syntyessään, ja kaikki heidän äitinsä olivat ottaneet alkoholitonikoita jokaisen aterian jälkeen alkaen 7-10 päivää synnytyksen jälkeen, mikä oli yleinen käytäntö vain kiinalaisten keskuudessa sairaalassa synnyttäneessä sekaväestössä. Suurin osa lapsista oli myös saanut päivittäin 5-15 ml ”gripe-vesiä”, jonka alkoholipitoisuus oli noin 5 prosenttia. Kirjoittajat selittivät nämä tapaukset ennaltaehkäisevän K-vitamiinin puutteella (joka oli tuolloin yleinen käytäntö) ja alkoholin aiheuttamalla lisääntyneellä hyytymistekijöiden hajoamisella.

Nainen, joka joi 750 ml portviiniä vuorokauden aikana, huomasi, että hänen rintaruokitulla kahdeksan päivää vanhalla vauvallaan oli syvä uneton uni, kuorsausta, kipuherkkyyttä, kyvyttömyyttä imeä, liiallista hikoilua ja heikko pulssi. Nämä oireet johtuivat vauvan hyvin nuoresta iästä ja nautitusta suuresta alkoholimäärästä.

Tutkijat mittasivat useissa tutkimuksissa äidin alkoholinkäytön vaikutusta rintaruokittuihin vauvoihinsa. Yhdessä tutkimuksessa 12 imettävää äitiä, joilla oli 25-216 päivän ikäisiä imeväisiä, joi 0,3 grammaa/kg alkoholia (noin 1,5 juomaa 60 kg painavalle naiselle) appelsiinimehussa 15 minuutin ajan aamulla. Erillisellä kerralla he joivat saman määrän appelsiinimehua. Toisessa tutkimuksessa 12 imettävää äitiä, jotka imettivät imeväisiä, joiden keski-ikä oli 150 päivää, joivat 0,3 grammaa/kg alkoholia oluena tai saman määrän alkoholitonta olutta erillisellä kerralla. Kolmannessa tutkimuksessa 12 imettävää äitiä, joiden imeväiset olivat keskimäärin 3,1 kuukauden ikäisiä, joi 0,3 grammaa/kg alkoholia appelsiinimehuna 15 minuutin ajan aamulla. Erillisellä kerralla he joivat saman määrän appelsiinimehua Molemmissa tutkimuksissa imeväiset, jotka joivat alkoholia sisältävää maitoa, kuluttivat 20-23 % vähemmän maitoa 3- tai 4-tuntisen testisession aikana, vaikka rinnalla vietetty aika ja imujen määrä pysyivät ennallaan. Äidit eivät havainneet eroa vauvojensa maidontuotannossa tai imetyskäyttäytymisessä. Imeväiset imivät voimakkaammin pullosta, joka sisälsi äidinmaitoa, johon oli lisätty alkoholia, kuin pelkästä äidinmaidosta. Tutkimuksessa, jossa äidit punnitsivat imeväiset ennen jokaista syöttöä ja jokaisen syötön jälkeen seuraavien 16 tunnin ajan (yhteensä 20 tuntia), imeväiset lisäsivät imetysten määrää 8-12 tunnin aikana alkoholin nauttimisen jälkeen siten, että 20 tunnin aikana nautitun maidon kokonaismäärä ei eronnut alkoholin ja alkoholittoman päivän välillä.

Tutkimuksissa, joissa mitattiin imeväisten unta, imeväiset nukkuivat useammin lyhyemmän aikaa 3,5-4 tuntia alkoholin nauttimisen jälkeen, olipa kyse sitten siitä, että äidit olivat juoneet 0,3 grammaa/kg alkoholia ennen imetystä, tai imeväisille annettiin äidinmaitoa, johon oli lisätty alkoholimäärää (32 mg/100 ml) vastaava määrä alkoholia (32 mg/ 100 ml), joka oli sama kuin 1 tunti sen jälkeen, kun äiti oli nauttinut 0,3 grammaa/kg alkoholia. Kun äiti oli nauttinut alkoholia sisältävää maitoa sen jälkeen, kun äiti oli nauttinut 0,3 grammaa/kg alkoholia, 14:ää 4-11 viikon ikäistä imeväistä tarkkailtiin 1 tunnin ajan maidon nauttimisen jälkeen. Heidän käyttäytymistilansa muuttui useammin, he nukkuivat vähemmän, itkivät enemmän ja säikähtivät enemmän kuin alkoholittoman maidon nauttimisen jälkeen. Äidin ja vauvan vuorovaikutus oli alkoholin nauttimisen jälkeen ristiriitaisempaa, mikä saattaa osittain selittää vauvan lisääntyneen kiihtymyksen äidin ja vauvan alkoholin nauttimisen jälkeen. Tutkimuksessa, jossa imeväisiä seurattiin 24 tunnin ajan äidin alkoholin nauttimisen jälkeen, kävi ilmi, että imeväiset kompensoivat sitä viettämällä enemmän aikaa aktiivisessa (rapid eye movement) unessa 3,5 tunnista 24 tuntiin ilman, että alkoholia olisi enää nautittu.

Tutkijaryhmä tutki kahdessa erillisessä populaatiossa alkoholin nauttimisen pitkäaikaisia vaikutuksia imetyksen aikana. Ensimmäisessä tutkimuksessa yli yhden juoman päivittäinen alkoholin nauttiminen imetyksen aikana aiheutti mitattavissa olevaa heikkenemistä motoristen toimintojen kehityksessä, mutta ei henkisessä kehityksessä 1 vuoden iässä. Myöhemmässä seurantatutkimuksessa ei havaittu heikkenemistä niiden 18 kuukauden ikäisten imeväisten suorituskyvyssä, joita alkoholia käyttäneet äidit imettivät.

Tutkimuksissa on tutkittu meksikolaisten maaseutuäitien pulquen, agave-kaktuksesta valmistetun alkoholipitoisen juoman nauttimisen vaikutuksia. Suurin osa naisista oli nauttinut pulqueta päivittäin raskauden ja imetyksen aikana. Eräässä tutkimuksessa ei havaittu vaikutuksia painon tai pituuden kasvunopeuteen 3 ja 6 kuukauden ikäisillä 32 lapsella, joiden äidit nauttivat keskimäärin noin 30 grammaa alkoholia päivittäin, verrattuna 62:een vauvaan, jotka eivät juoneet pulqueta. Toisessa tutkimuksessa verrattiin niiden 40 imeväisen kasvua, joiden äidit nauttivat pulqueta raskauden ja imetyksen aikana, ja niiden 18 imeväisen kasvua, joiden äidit eivät nauttineet. Pulqueta nauttineet äidit nauttivat keskimäärin 16,3 g alkoholia päivittäin. Lapset, joiden äidit nauttivat pulqueta säännöllisesti, kasvoivat huonommin 1-57 kuukauden ikäisinä ja olivat pienempiä 57 kuukauden ikäisinä.

222:sta kantakaupungin naisesta tehdyssä retrospektiivisessä tutkimuksessa, joka on raportoitu vain tiivistelmänä, todettiin, että 1-vuotiaat imeväiset, joita imetettiin, saivat paremmat tulokset kielellisissä taidoissa ja motorisessa kehityksessä, ja että heillä oli vähemmän kuulo-ongelmia kuin vauvoilla, joita ei ruokittu imetyksellä. Äitien alkoholinkäyttö ei vähentänyt imetyksen suotuisia vaikutuksia.

Norjalaisen laajan kohorttitutkimuksen alaryhmäanalyysissä todettiin, että niiden äitien imeväisillä, jotka joivat alkoholia imetyksen aikana, ei ollut suurempaa riskiä sairastua astmaan, allergiaan tai alempien hengitysteiden infektioihin 36 kuukauden iässä kuin niiden äitien imeväisillä, jotka eivät juoneet alkoholia.

Tutkimuksessa, joka koski matalan sosioekonomisen aseman omaaviin eteläafrikkalaisiin naisiin kohdistuneessa tutkimuksessa arvioitiin heidän lastensa kehitystä seitsemän vuoden iässä. Imeväiset ryhmiteltiin sen mukaan, käyttivätkö heidän äitinsä alkoholia raskauden ja imetyksen aikana, imettivätkö he vain alkoholia vai pidättäytyivätkö he siitä imetyksen aikana, sen mukaan, mitä äidit muistivat tutkimushetkellä. Verrattuna imeväisiin, joiden äidit ilmoittivat, etteivät he juoneet imetyksen aikana (n = 64), niillä imeväisillä, joiden äidit ilmoittivat juoneensa vain imetyksen aikana (n = 21), oli alhaisempi verbaalinen älykkyysosamäärä ja he olivat alhaisemmat kasvutaulukoissa.

Ileus, johon liittyi vatsaontelon pullistuma, raportoitiin kolmella kiinalaisella imeväisikäisellä imeväisikäisellä lapsella, joista yksi oli 19 vuorokauden ikäinen ja kaksi 3 viikon ikäistä. Kaikki laboratoriokokeet olivat normaaleja. Heidän äitinsä olivat syöneet ”kanaviiniä” (kiinalaisessa riisiviinissä keitettyä kanaa), mikä on synnytyksen jälkeinen tapa kiinalaisessa kulttuurissa. Kahdella vauvalla oli mitattavissa olevaa alkoholia veressään. Toisen alkoholipitoisuus oli 4,3 mmol/l (198 mg/l tai 0,02 %) 30 tuntia sairaalaan tulon jälkeen ja toisen alkoholipitoisuus oli 4,3 mmol/l 15 tuntia sairaalaan tulon jälkeen. Kolmannesta lapsesta ei mitattu alkoholia. Kirjoittajat päättelivät, että ileus johtui imeväisten alkoholimyrkytyksestä.

Australiassa tehdyssä prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa arvioitiin rintaruokittuja imeväisiä 8 viikon ja 12 kuukauden iässä. Heidän äitiensä alkoholinkäyttöä seurattiin. Useimpien äitien alkoholinkäyttöä pidettiin kohtuullisena, ja juominen oli lähes aina ajoitettu siten, että alkoholin määrä äidinmaidossa oli mahdollisimman pieni. Imeväisten sosiaalista, psyykkistä ja motorista kehitystä tutkittiin Ages and Stages -kyselylomakkeilla. Alkoholia synnytyksen jälkeen käyttäneiden äitien imeväisillä ei ollut suurempaa riskiä sairastua haitallisiin tuloksiin 12 kuukauden ikään mennessä kuin alkoholia käyttämättömien äitien imeväisillä.

Australialaisen prospektiivisen kohorttitutkimuksen laajassa, sisäkkäin tehdyssä tapaus-verrokkitutkimuksessa verrattiin imeväisiä, joita olivat imettäneet alkoholia imetysaikana nauttineet äidit, ja niitä imeväisiä, joiden äidit eivät nauttineet alkoholia. Kirjoittajat havaitsivat, että suurempi tai riskialttiimpi äidin alkoholinkäyttö, joka määritettiin äidin kyselylomakkeella, oli yhteydessä heikentyneeseen nonverbaaliseen päättelykykyyn 6-7 vuoden iässä annosriippuvaisella tavalla. Tätä yhteyttä ei havaittu 8-11-vuotiailla lapsilla. Imeväisikäisten käyttämän maidon tiheyttä ja määrää sekä alkoholinkäytön ajoitusta suhteessa imetykseen ei tiedetty. Seurantatutkimuksessa havaittiin annosriippuvainen yhteys äidin lisääntyneen tai riskipitoisemman alkoholinkäytön imetyksen aikana ja heikentyneiden akateemisten pisteiden välillä lapsilla sekä 3. että 5. luokalla. Toisessa aineiston analyysissä todettiin, että äidin alkoholinkäyttö imetyksen aikana ei ollut yhteydessä kehitysterveydellisiin tuloksiin 6-7-vuotiaana tai 10-11-vuotiaana.

Yhdysvaltojen kaikkien myrkytystietokeskusten yhteisestä tietokannasta tehtiin haku lääkkeisiin ja imetykseen liittyvien puheluiden osalta vuosilta 2001-2017. Niistä 2319 puhelusta, joissa imeväisikäinen oli altistunut aineelle äidinmaidon välityksellä, seitsemän luokiteltiin johtavan merkittävään haittavaikutukseen, ja yksi näistä liittyi alkoholiin. Yksi 16 päivän ikäinen imeväisikäinen altistui alkoholille ja tarkemmin määrittelemättömille bentsodiatsepiineille äidinmaidossa. Lapsi otettiin teho-osastolle sydän- ja hengityspysähdyksen vuoksi. Annoksia ja imetyksen laajuutta ei ilmoitettu, ja imeväisikäinen selvisi hengissä.