Kirvojen syöntituhot viljakasveilla
Mitkä ovat suorien syöntituhojen aiheuttamat satotappiot?
Kirvojen syönti voi aiheuttaa suoraa vahinkoa ilman kasvivirusta; ohran keltakääpiövirusta (BYDV) vähentämällä satoa jopa 10 prosenttia ja pienentämällä siementen kokoa.
Vahinkoa aiheuttavia populaatioita voi kehittyä potentiaalisesti korkeatuottoisille viljelykasveille (2,5 tonnia hehtaarilta (t/ha) tai enemmän).
Suoraa ravintovahinkoa syntyy, kun kirvojen pesäkkeitä kehittyy varsiin, lehtiin ja tähkiin taimivaiheesta tähkän täyttymiseen asti.
Vahinkojen laajuus riippuu erityisesti saastuneiden tähkylöiden prosenttiosuudesta, kirvojen määrästä tähkää kohti ja saastumisen kestosta.
Mitkä ovat sadon oireet?
Kirvojen syödessä ja aiheuttaessa suoraa vahinkoa ei välttämättä ole selviä oireita. Voimakkaasti saastuneet kasvit voivat muuttua keltaisiksi ja peittyä kirvojen tuottamaan sokeripitoiseen hunajakastikkeeseen, johon voi kehittyä mustaa nokihometta.
Paljon suuremmat sato- ja laatutappiot voivat olla mahdollisia, kun viljelykasvit ovat saaneet tartunnan myös keltakääpäviruksesta. Katso lisätietoja tästä viruksesta kohdasta ”Katso myös”.
Biologinen torjunta
Parasiittiampiaiset, leppäkertut, pitsikärpäset ja leijukärpäsen toukat voivat tarjota hyödyllistä biologista torjuntaa kirvojen syömätuhojen torjumiseksi alhaisilla kirvojen tiheyksillä.
Kun kirvojen tiheydet ovat kohtalaisia tai suuria, nämä saalistajat ja loiset eivät yleensä pysty hallitsemaan kasvavaa populaatiota, vaikka oikeissa olosuhteissa tietyt sienet voivat tappaa suuren osan populaatiosta lyhyessä ajassa.
Jos saalistajia on läsnä, käytetään ”pehmeitä” hyönteismyrkkyjä, kuten pirimikarbia, jotka tappavat valikoivasti kirvoja ja jättävät saalistajat koskemattomiksi.
Kuinka ja miten kirvoja kannattaa seurata?
Päätösten tekemiseksi siitä, ruiskutetaanko hyönteismyrkkyjä kirvojen aiheuttamien ravintovahinkojen estämiseksi, viljelykasvit olisi tarkistettava myöhäisestä kylvöstä alkaen kaurakirvojen varsien, lehtien alapintojen ja tähkänkorvien varrelta ja maissikirvojen varrelta karvoitetuissa kasvukärjissä.
Kävele viljelykasvin läpi W-kirjaimen muotoisesti ja huomioi kirvojen määrä kynnöskertaa kohti muutaman askeleen välein.
Mikä on kynnysarvo?
Ruiskuttaminen hyväksytyllä hyönteismyrkyllä kannattaa, jos 50 %:ssa viljan tähkylöistä on vähintään 15 kirvaa.
Sato, joka on ruiskutettu ennen Zadokin kasvuvaihetta 30 (varren pidentymisen alku), on tarkistettava uudelleen 3-4 viikkoa ruiskutuksen jälkeen, koska kirvat voivat uudelleen levittäytyä uudelleen ja kerääntyä kynnysarvoihin.