Kivun hallinta palovamman jälkeen

Johdanto

Kipu ja epämukavuus ovat valitettava osa palovammaa ja toipumista. Monet potilaamme kertovat meille, että jatkuva kipu on ongelma vielä pitkään sairaalasta kotiutumisen jälkeenkin.

Jatkuva kipu voi haitata elämääsi kaikilla osa-alueilla, kuten:

  • Nukkuminen: Kipu voi vaikeuttaa nukahtamista tai unessa pysymistä.
  • Työkyky: kipu voi rajoittaa toimintakykyäsi tai keskittymiskykyäsi työssä.
  • Mieliala: kipu voi aiheuttaa masennusta ja ahdistusta, varsinkin jos kipu on voimakasta ja kestää pitkään.
  • Elämänlaatu: kipu voi estää sinua nauttimasta ajanvietosta läheistesi kanssa tai tekemästä mielekästä toimintaa.
  • Paraneminen: Kipu voi haitata paranemista, jos se estää sinua nukkumasta, syömästä tai liikkumasta riittävästi.

Kerro lääkärillesi, jos sinulla on kipuja.

Muistettavaa:

  • Palovammakipu on monimutkainen ja vaatii huolellista arviointia terveydenhuollon ammattilaiselta parhaan hoidon löytämiseksi.
  • Kivunhoito vaatii usein moniammatillista lähestymistapaa, johon voi sisältyä sekä lääkehoitoja että lääkkeettömiä hoitoja, ja johon osallistuu terveydenhuollon palveluntarjoajien, kuten psykologien tai fysioterapeuttien, tiimi yhteistyössä lääkärisi kanssa.
  • Kivun voimakkuus ei välttämättä liity vamman kokoon tai vakavuuteen. Pienet palovammat voivat olla hyvin kivuliaita, ja jotkut suuret palovammat eivät ole yhtä kivuliaita.

Vaihe 1: Ymmärrä kipusi

Palovammakipua on monenlaista, ja jokaisen ihmisen kipu on ainutlaatuinen. Kivun tyypin, voimakkuuden ja keston ymmärtäminen on tärkeää parhaan hoidon saamiseksi.

Lääkärisi kysyy sinulta useita kiputyyppejä:

  • Akuutti kipu: Lyhytaikainen voimakas kipu, joka esiintyy tyypillisesti toimenpiteen, kuten sidoksenvaihdon tai fysioterapian aikana.
  • Läpilyöntikipu: kipu, joka tulee ja menee päivän mittaan ja johtuu usein haavan paranemisesta, supistuksista (kiristyneistä lihaksista) tai asentojen muuttamisesta.
  • Lepokipu: ”taustakipu”, joka on lähes aina läsnä.
  • Krooninen kipu: jatkuva kipu, joka kestää 6 kuukautta tai pidempään sen jälkeen, kun haava on parantunut.
  • Neuropaattinen kipu: kipu, joka johtuu ihon hermopäätteiden vaurioitumisesta ja/tai uusiutumisesta (uudelleen kasvamisesta).

Sinua saatetaan pyytää kuvaamaan kipua myös seuraavilla tavoilla:

  • Voimakkuus: kuinka voimakasta kipu on, usein arvioituna asteikolla 0-10, jossa 0 tarkoittaa ”ei kipua” ja 10 ”pahinta kuviteltavissa olevaa kipua”.
  • Kesto: kuinka kauan kipu kestää (esimerkiksi tunteja, päiviä jne.).
  • Ajoitus: milloin kipu pahenee (päivällä, yöllä tai tiettyjen toimintojen aikana).
  • Laatu: miltä kipu tuntuu (esimerkiksi pistävältä, jyskyttävältä, kutisevalta, särkevältä, pistävältä).
  • Vaikutus: miten kipu vaikuttaa tunteisiisi ja kykysi tehdä asioita.
  • Kutina: liittyykö kipu kutinaan, joka voi olla merkki siitä, että iho on vielä paranemassa.

Muuta tärkeää tietoa, joka voi auttaa hoitohenkilökuntaa suunnittelemaan parhaat hoidot kipuusi:

  • Kokemuksesi joko akuutista kivusta tai kroonisesta kivusta ennen palovammaasi.
  • Kokemuksesi unettomuudesta, masennuksesta tai ahdistuneisuudesta ennen palovammaasi tai sen jälkeen.
  • Kipulääkkeet, joita olet käyttänyt aiemmin.
  • Miten paljon kipusi rajoittaa kykyäsi tehdä tiettyjä asioita.
  • Mahdolliset toiminnot, jotka pahentavat tai parantavat kipuasi.

Vaihe 2: Kipusi hoito

Lääkkeet

  • Opiaatit ovat yleisimpiä sairaalassa annettavia lääkkeitä. Opiaatit saattavat kuitenkin olla vähemmän tehokkaita krooniseen kipuun. Haittavaikutukset, kuten ummetus ja huono mieliala, voivat myös muodostua ongelmaksi. Tästä syystä lääkäri auttaa sinua tarvittaessa vähentämään opiaattien käyttöä vieroitusoireiden välttämiseksi.
  • Pitkäkestoiseen kivunlievitykseen voidaan käyttää reseptivapaita kipulääkkeitä, kuten steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä (ei-steroidisia tulehduskipulääkkeitä; ibuprofeeni on yksi esimerkki). Nämä lääkkeet ovat tehokkaampia kuin opiaatit lihaskivun hoidossa. NSAID-lääkkeiden käyttö pitkäaikaiseen kivunhoitoon voi aiheuttaa vakavia sivuvaikutuksia, ja niitä tulisi käyttää vain terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.
  • Kouristuslääkkeistä, kuten gabapentiinista ja pregabaliinista, on ollut hyötyä neuropaattisen kivun hoidossa joissakin tilanteissa, mutta niiden käyttökelpoisuus vaihtelee huomattavasti henkilöittäin. Nämä lääkkeet vaikuttavat muuttamalla tapaa, jolla elimistö kokee kivun.
  • Unilääkkeet: Jos kipu häiritsee unta, keskustele lääkärin kanssa turvallisista unilääkkeistä.
  • Masennuslääkkeet: Jotkin masennuslääkkeet lievittävät joidenkin ihmisten kipua, vaikka he eivät olisi masentuneita. Masennuslääkkeet voivat auttaa myös uneen. Voit keskustella terveydenhoitajasi kanssa masennuslääkkeiden kokeilemisesta yhtenä keinona hallita kroonista kipuasi.

Behavioraaliset lähestymistavat

Harvoin lääkkeet poistavat kaiken kivun. Saatat joutua käyttämään myös käyttäytymislähestymistapoja, jotta kipu olisi helpommin hallittavissa. Kivunhoitoon perehtynyt psykologi voi yhdessä kanssasi etsiä lääkkeettömiä lähestymistapoja, jotka voivat auttaa. Näitä voivat olla esimerkiksi:

  • Rentoutuminen: Palovamma aiheuttaa keholle valtavaa stressiä, joka jatkuu toipumisvaiheessa useita kuukausia. Tämä stressi aiheuttaa lihasjännitystä, joka voi lisätä kipua. Rentoutustekniikoilla voidaan vähentää kehoon kohdistuvaa stressiä.
    • Kognitiiviset (ajattelu) rentoutustekniikat käyttävät ajatusten voimaa stressin lievittämiseen. Näihin tekniikoihin kuuluvat meditaatio ja ”kognitiiviseksi uudelleenjärjestelyksi” kutsuttu prosessi, joka auttaa sinua muuttamaan tapaa, jolla ajattelet kipuasi, ja vakuuttamaan itsellesi, että kipu on väliaikaista ja hallittavissa.
    • Somaattisissa rentoutustekniikoissa käytetään fyysisiä menetelmiä, kuten syvään hengittämistä, joogaa ja progressiivista lihasrentoutusta, lihasten jännityksen lievittämiseen.
    • Hypnoosin on osoitettu olevan tehokas keino sekä akuutin että kroonisen kivun lievittämiseen. Psykologi voi opettaa sinulle, miten tehdä itsehypnoosia, jotta voit sisällyttää sen päivittäisiin rutiineihisi.
    • Fyysinen aktiivisuus voi auttaa kivun hallinnassa. Vaikka voi tuntua vastenmieliseltä lisätä fyysistä aktiivisuutta, kun sinulla on kipuja, on tärkeää muistaa, että kaikki kipu ei ole merkki haitasta ja vaatii lepoa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä enemmän olemme fyysisesti aktiivisia, sitä vähemmän meillä on kipua ja sitä enemmän pystymme tekemään. On tärkeää aloittaa säännöllinen liikuntarutiini heti, kun lääkäri sanoo sen olevan turvallista. Tämä lisää toimintakykyä, vähentää kipua ja parantaa mielialaa ja itsetuntoa.
    • Mindfulness-meditaatio on osoittautunut erittäin tehokkaaksi kivun hoidoksi. Tekniikka on helppo oppia. Verkossa on ohjelmia, jotka voivat opastaa sinua mindfulness-harjoituksessa, tai voit työskennellä mielenterveyspalvelun tarjoajan kanssa. Aloittaaksesi istu vain tuolissa jalat tukevasti lattialla ja hengitä syvään. Huomaa, miltä tuntuu hengittää sisään, huomaa, miltä tuntuu uloshengittää, ja huomaa hiljainen tila sisään- ja uloshengityksen välissä. Laske hengityksesi 10:een keskittyen siihen, miltä tämä tuntuu. Jos mieleesi tulee ajatuksia, työnnä ne varovasti syrjään ja jatka keskittymistä hengitykseen.
    • Toiminnan tahdistaminen: Päivittäinen aktiivisuus ja säännöllinen liikunta ovat ratkaisevan tärkeitä voiman ja kestävyyden palauttamiseksi ja liikelaajuuden lisäämiseksi. Liiallinen ponnistelu voi kuitenkin lisätä kipua.
      • Tahdista itsesi lisäämällä liikuntaa vähitellen ajan myötä. Jos olet liian kipeä voidaksesi liikkua mukavasti aktiviteetin jälkeisenä päivänä, olet todennäköisesti ponnistellut liikaa. On parasta vähentää aktiivisuustasoa, kunnes tunnet olosi mukavammaksi.
      • Tämä on vaikea tasapaino, sillä palovammasta toipuminen voi olla kivuliasta, ja jonkin verran kipua voi olla tarpeen, jotta voit edetä entiselle toimintakyvyllesi. Tee tiivistä yhteistyötä fysio- ja toimintaterapeuttisi kanssa sinulle sopivan toimintaohjelman laatimiseksi.

    Vaihe 3: Kivun kanssa selviytyminen

    Ihmisillä on erilaisia tapoja selviytyä vaikeista tilanteista tai fyysisestä epämukavuudesta. Sinun selviytymis ”tyylilläsi” voi olla suuri vaikutus siihen, kuinka paljon kipua tunnet tai kuinka paljon kipu vaivaa sinua.

    Missä tahansa vaikeassa tilanteessa ihminen voi reagoida valitsemalla joko tilanteen muuttamisen, itsensä muuttamisen tai yksinkertaisesti ”luovuttamisen”. Kahta ensimmäistä vaihtoehtoa pidetään ”aktiivisina” selviytymistyyleinä, ja ne ovat erittäin tehokkaita stressinhallinnassa. Kolmas vaihtoehto johtaa usein vetäytymiseen tai masennukseen.

    Tutkimukset ovat osoittaneet, että on parasta määrittää, kuinka paljon tilanteesta on omassa hallinnassa, ja valita sitten sopiva selviytymistyyli. Jos tilanne ei ole hallinnassasi, paras selviytymistyyli voi olla sen muuttaminen, miten ajattelet ja reagoit siihen. Psykologi voi työskennellä kanssasi tällaisen selviytymistaidon kehittämiseksi.

    On myös tärkeää etsiä tilanteesta seikkoja, jotka ovat hallinnassasi. Et esimerkiksi voi muuttaa sitä, että olet saanut palovamman, joka on aiheuttanut jatkuvaa kipua. ”Toivominen”, ettei vammaa olisi sattunut, ja ”mitä jos” -tilanteen pohtiminen ei auta kipuasi, vaan voi johtaa siihen, että tunnet itsesi entistä avuttomammaksi ja masentuneemmaksi. Sen sijaan keskittyminen siihen osaan tilanteesta, jota voit hallita – kuten omaan kuntoutukseesi, fysioterapiassa vietettyyn aikaan, päivittäisten liikerataharjoitusten tekemiseen ja lääkärin ehdottamien kivunhoitostrategioiden noudattamiseen – voi olla erittäin tehokas selviytymisstrategia.

    Lisätietoja

    The Phoenix Society for Burn Survivors
    http://www.phoenix-society.org/

    Wiechman-Askay, S., Sharar, S., Mason, S.T, & Patterson, D. (2009) Pain, Pruritis, and Sleep Following Burn Injury. International Journal of Psychiatry 21(6):522-30

    Schneider, Jeffrey C. MD; Harris, Natalie L. RN; Shami, Amir El BA; Sheridan, Robert L. MD; Schulz, John T. III MD, PhD; Bilodeau, Mary-Liz RN, MS; Ryan, Colleen M. MD A Descriptive Review of Neuropathic-Like Pain After Burn Injury Journal of Burn Care & Research: July/August 2006 – Volume 27 – Issue 4 – pp 524-528

    Ratcliff, S.L., Brown, A., Rosenberg, L., Rosenberg, M., Robert, R.S., Cuervo L.J., Villarreal, C., Thomas, C.R., & Meyer III, W.J. Kipu- ja ahdistuneisuusprotokollan tehokkuus akuutin lasten palovammapotilaan hoidossa. Burns 2006; 32: 554-562.

    Kirjoittajuus

    Managing Pain after Burn Injury (Kivun hallinta palovamman jälkeen) on kehitetty Shelley A. Wiechmanin, PhD:n ja Shawn T. Masonin, PhD:n toimesta yhteistyössä Model Systems Knowledge Translation Centerin kanssa.

    Tietolehden päivitys

    Managing Pain After Burn Injury (Kivun hallinta palovamman jälkeen) on tarkistanut ja päivittänyt shelley A. Wiechmanin, PhD, Walter J. Meyerin, Jeffrey C. Schneider, M.D., Karen Kowalske, M.D., ja Kathryn Epperson, BSN, RN. Tarkistusta ja päivitystä tuki American Institutes for Research Model Systems Knowledge Translation Center.

    Lähde: Terveystietosisältömme perustuu tutkimusnäyttöön ja/tai ammatilliseen konsensukseen, ja sen on tarkistanut ja hyväksynyt Burn Injury Model Systemsin asiantuntijoista koostuva toimituskunta.

    Disclaimer: Tätä tietoa ei ole tarkoitettu korvaamaan terveydenhuollon ammattilaisen neuvoja. Sinun tulee neuvotella terveydenhuollon tarjoajasi kanssa erityisistä lääketieteellisistä huolenaiheista tai hoidosta. Tämän julkaisun on tuottanut Burn Model Systems yhteistyössä Washingtonin yliopiston Model Systems Knowledge Translation Centerin kanssa Yhdysvaltain opetusministeriön National Institute on Disability and Rehabilitation Researchin rahoituksella, grant no. H133A060070. Se päivitettiin American Institutes for Research Model Systems Knowledge Translation Center -hankkeen puitteissa National Institute on Disability, Independent Living and Rehabilitation Researchin rahoituksella (NIDILRR-avustusnumero 90DP0082). NIDILRR on terveys- ja terveyspalveluiden ministeriön (HHS) Administration for Community Living (ACL) -keskuksen alainen keskus. Tämän tiedotteen sisältö ei välttämättä edusta Yhdysvaltain opetusministeriön tai Yhdysvaltain terveysministeriön politiikkaa, eikä sinun pidä olettaa, että liittovaltion hallitus on hyväksynyt sen.