Korryn Gainesin ampuminen

Afroamerikkalaista syntyperää olevan Gainesin kuolema sai kansainvälistä uutisointia. Aktivistit ovat vaatineet mielenosoituksia ”Sano hänen nimensä” -banderollin alla ja todenneet, että poliisin tappamat mustat naiset saavat vähemmän huomiota tiedotusvälineissä kuin mustat miehet. Gaines oli yhdeksäs mustaihoinen nainen, jonka poliisi surmasi Yhdysvalloissa vuonna 2016, ja vaikka lähes jokaisessa tapauksessa esitettiin kysymyksiä siitä, hyökkäsivätkö naiset poliisin kimppuun, vain Gainesin kuolema sai valtakunnallista huomiota.

Poliisi väittää, että Gaines, vaikkei hänellä ollutkaan aktiivista yhteyttä mihinkään tiettyyn hallituksen vastaiseen ryhmään, identifioitui itseään ja käyttäytyi ”vapaana henkilönä”, joka ei tunnusta hallituksen valtaa. Poliisi kertoo, että tapauksen jälkeen poliisille on esitetty useita uhkauksia, ja se on pyytänyt kärsivällisyyttä tapauksen tutkinnan ajan. Poliiseihin kohdistuvien uhkausten vuoksi poliisi on päättänyt olla paljastamatta Gainesin tapauksen aikana surmanneen poliisin nimeä, vaikka poliisilaitoksen tavanomainen menettelytapa on julkaista ampumavälikohtauksiin osallistuneiden poliisien nimet noin 48 tuntia tapauksen jälkeen. Piirikunnan raportissa konstaapeli kuvataan 46-vuotiaaksi valkoihoiseksi mieheksi.

Jotkut tiedotusvälineet kritisoivat tapahtuman laajaa uutisointia ja väitteitä rotuerottelusta myötävaikuttavana tekijänä ja totesivat, että mukana olleet poliisit käyttäytyivät rationaalisesti eivätkä provosoituneet ampumavälikohtaukseen ja että Gaines uhkaili poliiseja lainvastaisesti.

Päivinä ampumavälikohtauksen jälkeen paikalliset taiteilijat keräsivät Baltimoressa yhteen myydäkseen teoksiaan kerätäkseen rahaa Gainesin perheelle. Kynttilävalvojaiset pidettiin auringonlaskun aikaan Baltimore City Collegen sisäänkäynnin luona, koulun, josta Gaines valmistui vuonna 2010. Black Feminist Future -järjestön kehotuksesta useissa kaupungeissa eri puolilla Yhdysvaltoja pystytettiin alttareita Gainesin ja muiden poliisin surmaamien mustien naisten kunniaksi. Useilla alttareilla käytettiin muiden iskulauseiden ohella sanontaa ”puolusta mustaa naiseutta”.

NAACP Legal Defense and Educational Fund pyysi Baltimoren poliisilta tietoja ja arkistoja, mukaan lukien ruumiinkameran kuvamateriaalia, pidätysmääräysten toimeenpanoa koskevia menettelytapoja ja kopiota poliisilaitoksen sopimuksesta piirikunnan poliisien liiton kanssa. Poliisi ilmoitti, että asunnon sisältä ei ole kehokameramateriaalia, mutta että joillakin poliiseilla, jotka oli määrätty tukitehtäviin ulkona, oli kamerat. Julkisuuteen tulleen NAACP:n pyynnön jälkeen Baltimoren poliisi julkaisi vastauksensa, jossa se antoi joitakin pyydettyjä yksityiskohtia ja asiakirjoja, mutta kieltäytyi luovuttamasta tiettyjä tietoja todeten, että yleisön on odotettava, kunnes tutkinta on saatu päätökseen.

ProtestitTiedoksianto

Joidenkin raporttien mukaan Gainesin kuolema herätti alun perin vastalauseita Mustat elävät merkitsevät paljon (Black Lives Matter) -liikkeen kannattajien keskuudessa. Tapahtumaa seuranneina päivinä New Yorkissa järjestettiin mielenosoitus, johon osallistui noin 100 ihmistä ja johon osallistuivat Black Youth Project 100 ja paikallinen ryhmä nimeltä ”NYC Shut It Down” osana toistuvaa protestitapahtumaa nimeltä ”People’s Monday”. African National Women’s Organizationin Phoenixin osasto järjesti mielenosoituksen Gainesin ja kahden muun hiljattain poliisin tappaman henkilön muistoksi.

13. elokuuta 2016 Portlandissa, Oregonissa, Black Lives Matter- ja ”Don’t Shoot Portland” -järjestöihin liittyvät mielenosoittajat järjestivät istumamielenosoituksen Pioneer Courthouse Squaren läheisyydessä ja häiritsivät junaliikennettä.

15. elokuuta 2016 järjestettiin mielenosoitus Marylandin Hyatt-Regency-hotellissa järjestetyn Fraternal Order of Police (FOP) -konferenssin ulkopuolella. Protestin järjestivät Baltimore Bloc ja Black Youth Project 100. Kaksitoista mielenosoittajaa pidätettiin yksityisalueelle tunkeutumisesta. Paikallinen poliisiliiton virkailija hyllytettiin, koska hän oli kuvaillut mielenosoittajia ”roistoiksi” koko osaston laajuisessa sähköpostiviestissä.

Pieni mielenosoitus tapahtui 27. elokuuta 2016 McKeldin Squarella Baltimoren Inner Harborin alueella; ryhmää johti People’s Power Assembly. Protesti marssi McKeldin Squarelta Randallstownin poliisiasemalle.

Poliisin arvosteluEdit

Marylandin amerikkalainen kansalaisoikeusliitto ACLU (American Civil Liberties Union) tuomitsi ammuskelun ja julkaisi lausunnon, jossa se totesi, että poliisi ”päätti, että heidän täytyi käyttää tappavaa voimaa määräyksen toimeenpanemiseksi, ja että heidän täytyi altistaa itsensä tiedossa olevalle riskille, että heihin kohdistetaan tappavaa voimaa.”, Kansallinen naisjärjestö National Organization for Women vaati Yhdysvaltain oikeusministeriötä tutkimaan Gainesin kuolemaa ja väitti, että poliisi oli Gainesin kotona vain toimittamassa etsintäkuulutusta (ei pidättämässä häntä) eikä kyennyt rauhoittamaan tilannetta. National LGBTQ Task Force tuomitsi ampumisen ja kehotti osavaltion ja liittovaltion viranomaisia tutkimaan tapauksen.

Gainesin perheenjäsenet ovat suhtautuneet epäilevästi poliisin kertomukseen ampumisesta. Kansalaisoikeusaktivistit varoittivat tällaisten tapahtumien jälkeen julkaistujen poliisiraporttien aitoudesta. Gainesin äidin kerrottiin olleen paikalla ennen kuolemaan johtanutta ampumista, mutta hän totesi, ettei hänellä ollut lupaa puuttua välienselvittelyyn, vaikka hän oli vedonnut neuvotteluihin yhteenoton lopettamiseksi. Gainesin perheenjäsenet kertoivat, että poliisi esti heitä tapaamasta Gainesin poikaa, kun poika oli sairaalassa.

Jotkut uutistoimistot ovat kyseenalaistaneet sen, miksi Baltimoren piirikunnan kriisi-interventioryhmää ei otettu käyttöön. Poliisin mukaan mukana oli koulutettuja neuvottelijoita, mutta he eivät voineet vastata siihen, miksi yksikköä ei lähetetty paikalle. Toiset esittävät, että tavassa, jolla lainvalvontaviranomaiset pyrkivät lieventämään vuorovaikutusta vähemmistöyhteisöissä, on puutteita, ja viittaavat siihen, että Gainesin vuorovaikutusta poliisin kanssa ovat saattaneet muokata mustien kaupunkien mustien yhteisöjen asenteet ja uskomukset poliisia ja oikeusjärjestelmää kohtaan. Vox Median raporttien mukaan poliisien on oikeudellisesti katsottava perustellusti, että heidän henkensä oli välittömässä vaarassa, mutta heiltä ei vaadita sen selvittämistä, oliko ampumisen uhri todella uhka; aktivistit kuitenkin väittävät, että poliisin olisi pitänyt etsiä muita keinoja konfliktin ratkaisemiseksi. Toiset ovat vaatineet useampien naispoliisien palkkaamista väittäen, että poliisinaisten olisi epätodennäköisempää käyttää tappavaa väkivaltaa konfliktien ratkaisemiseksi.

Kritiikkiä Facebookia kohtaanEdit

Tapauksen on todettu olevan uusi todiste siitä, että kansalaisten (nimenomaan amerikkalais-amerikkalaisten maurien) ja poliisien väliset vastakkainasettelut ovat yleistyneet Yhdysvalloissa suorana lähetyksenä. Vanhempi ACLU:n asianajaja kyseenalaisti Baltimoren piirikunnan poliisin pyynnön sulkea Gainesin tilit ja Facebookin päätöksen noudattaa sitä ja totesi, että Facebookin on oltava varovainen, kun se käsittelee poliisin pyyntöjä sensuroida sisältöä. Myös taiteilija ja toimittaja Ferrari Sheppard kritisoi Twitterissä Facebookin osallisuutta tapaukseen sanoen: ”Facebook auttoi Baltimoren poliisia tappamaan #KorrynGainesin pimeässä”. Yritysvalvontaryhmä SumOfUs kritisoi Facebookia ennakkotapauksen luomisesta poliisin määräyksestä tapahtuvasta sensuurista ja totesi, että siirto on uhka kansalaisvapauksille, koska sosiaalisessa mediassa jaettavia videoita käytetään tällä hetkellä välineenä poliisiväkivallan paljastamisessa Yhdysvalloissa.

Aktivistit väittävät, että tilin katkaisemisesta tai muusta sosiaaliseen mediaan pääsyn valvomisesta tulee isku poliisin väärinkäytöksiä vastaan taistelevia vastaan. Poliisilla voi tällöin olla etulyöntiasema, kun se voi kontrolloida tapauksen kerrontaa.