Lämpötilojen kirjoittaminen dokumenttiin
Lämpötilat voivat aiheuttaa ongelmia kirjoittaessasi esseetä tai tutkimusartikkelia. Kirjoitatko ne sanoina vai esitätkö ne numeroina? Ja miten ne muotoillaan? Totta puhuen kaikki on kiinni mieltymyksistä, selkeydestä ja siitä, käytätkö tiettyä tyyliohjetta. Meillä on kuitenkin muutamia yleisiä sääntöjä, jotka auttavat sinua lämpötiloja kirjoittaessasi.
- Mittausjärjestelmät: Celsius, Fahrenheit ja Kelvin
- Lukujen kirjoittaminen:
- Väli vai ei?
- Kelvinin asteikko: Lämpötilat ilman asteita
- Lämpötilayksiköiden kirjoittaminen isolla alkukirjaimella
- Lämpötilat lauseen alussa
- Negatiiviset lämpötilat
- Asteen symbolin lisääminen Microsoft Word -asiakirjaan
- Konsultoi tyylioppaasi
Mittausjärjestelmät: Celsius, Fahrenheit ja Kelvin
Lämpötiloja kirjoittaessasi sinun on tiedettävä, mitä asteikkoa käytät. Kolme yleisintä vaihtoehtoa ovat Celsius, Fahrenheit ja kelvin:
- Fahrenheit-asteikko mittaa lämpötiloja Fahrenheit-asteina (°F). Tässä järjestelmässä vesi jäätyy 32°F:ssa ja kiehuu 212°F:ssa. Tämä asteikko oli ennen yleinen kaikkialla maailmassa, mutta nykyään sitä käytetään enimmäkseen Yhdysvalloissa.
- Suurimmassa osassa maita Yhdysvaltojen ulkopuolella käytetään nykyään Celsius-asteikkoa, joka mittaa lämpötiloja celsiusasteina (°C). Tällä asteikolla vesi jäätyy 0 °C:ssa ja kiehuu 100 °C:ssa. Tämä järjestelmä tunnetaan myös vanhemmalla termillä ”centigrade”, mutta ”Celsius” on nykyään standardi.
- Kelvin-asteikkoa käytetään tieteellisessä kirjallisuudessa. Se eroaa edellä mainituista järjestelmistä siinä, että se alkaa absoluuttisesta nollapisteestä (joten siinä ei ole negatiivisia lukuja). Lisäksi tässä järjestelmässä käytetään ”kelvinejä” tai ”K”, ei ”kelvin-asteita”.
Katsomme jäljempänä tarkemmin, miten nämä järjestelmät eroavat toisistaan kirjoittamisessa.
Lukujen kirjoittaminen:
Lukuja kirjoitettaessa on yleensä parasta kirjoittaa numerot yhdestä yhdeksään (esim. yksi, kaksi, kolme) ja käyttää numeroita kymmenestä ylöspäin (esim. 12, 19, 521). Tämä voi kuitenkin vaihdella tyylioppaan mukaan (esim. CMoS suosittelee numeroiden kirjoittamista 100:aan asti), joten tarkista asia.
Miten tämä vaikuttaa lämpötiloihin? Kuten kaikkien lukujen kohdalla, se riippuu asiayhteydestä, jossa niitä käytetään. Yleisesti ottaen suosittelemme kuitenkin:
- Lämpötilojen kirjoittamista numeroin tieteellisessä tai teknisessä kirjallisuudessa, erityisesti jos käytät myös asteen symbolia tai lyhennettyä mittayksikköä.
- Lämpötilojen kirjoittamista sanoina kirjallisessa tai kuvailevassa kirjallisuudessa, erityisesti pienempien tai pyöreiden lukujen osalta.
Jos esimerkiksi mainitsit pienen tai pyöreän lämpötilan romaanin dialogissa, kirjoitit yleensä numeron ja lämpötilan yksikön ulos:
”Luulen, että hän on menettänyt järkensä”, Darcy sanoi raivostuneena. ”Hän pitää talossaan talvella vain kolme celsiusastetta!”
Ja jos kyseessä olisivat suuremmat tai monimutkaisemmat luvut, voisit yhdistää numeron (lukua varten) ja sanat (mittayksikköä varten) yhteen lauseeseen. Esimerkiksi:
”Siihen en koskisi”, hän sanoi. ”Se kuumenee noin 650 celsiusasteeseen.”
Tieteellisessä tai teknisessä kirjoituksessa käytetään kuitenkin yleensä numeroa ja lyhennettyä mittayksikköä (esim, ”°C” ”celsiusasteiden” sijaan):
Tässä kokeessa vesi saavutti 180 °C:n lämpötilan.
Lämpötila laski alimmillaan kuuteen celsiusasteeseen.
Kuten nähdään, tämä pätee myös alle kymmenen asteen lämpötiloihin.
Epäformaalimmassa kirjallisessa kirjoittelussa valinta siitä, käytetäänkö numeroita vai sanoja, on puolestaan pitkälti mieltymyskysymys. Numerot ovat kuitenkin useimmissa tapauksissa selkeämpiä, joten pidä lukijasi mielessä.
Väli vai ei?
Yllä olevissa esimerkeissä olemme kirjoittaneet lämpötilat ilman välilyöntiä numeron ja mittayksikön väliin, kun käytämme asteen symbolia.
Jotkut kuitenkin kirjoittavat lämpötilat mieluummin välilyönnillä. Esimerkiksi Chicagon tyylikäsikirja ja APA-tyyliopas eroavat toisistaan tässä kohdassa:
Chicago Style: Lämpötila nousee 120 °C:een.
APA Style: The temperature will reach 120 °C.
Jos et käytä tiettyä tyyliopasta, kumpikin lähestymistapa on hyväksyttävä. Varmista vain, että käytät johdonmukaista välilyöntiä kaikissa asiakirjan lämpötiloissa.
Kelvinin asteikko: Lämpötilat ilman asteita
Kelvin-asteikkoa ei mitata ”asteina”. Tämän lämpötila-asteikon avulla et siis tarvitse asteen symbolia tai sanaa ”astetta”:
Tässä kokeessa vesi saavutti 453 K. ✔
Tässä kokeessa vesi saavutti 453°K. ✘
Ideaalilämpötila on 295,15 kelviniä. ✔
Ideaalilämpötila on 295,15 kelviniä.
Tilaa uutiskirjeemme ja saat toimituksemme kirjoitusvinkit suoraan sähköpostiisi.
Lämpötilayksiköiden kirjoittaminen isolla alkukirjaimella
Kirjoittaessasi lyhennettyä mittayksikköä, olipa kyseessä sitten Celsius-, Fahrenheit- tai kelvin-arvo, tarvitset aina ison alkukirjaimen:
Vesi kiehuu 100 °C:ssa. ✔
Vesi kiehuu 100 °C:ssa. ✘
Veden kolmoispiste on 273,16 K. ✔
Veden kolmoispiste on 273,16 k. ✘
Kirjoitettaessa mittayksiköitä sanoina säännöt kuitenkin vaihtelevat:
- Kirjoita Celsius- ja Fahrenheit-asteikot aina isolla alkukirjaimella, sekä asteikkoon viitattaessa (esim, Celsius-asteikko) kuin myös mittayksikköön (esim. Celsius-asteet).
- Kirjoita ”Kelvin” vain isolla alkukirjaimella, kun viitataan asteikkoon (esim. Kelvin-asteikko). Älä kirjoita ”kelvin” isolla alkukirjaimella, kun viitataan mittaukseen (esim. 276,3 kelviniä).
- En koskaan kirjoita ”celsiusastetta” isolla alkukirjaimella, paitsi lauseen alussa.
Lämpötilat lauseen alussa
Lauseen alkuun ei kannata laittaa numeroa. Jos huomaat tekeväsi näin, sinun kannattaa yleensä muotoilla lause uudelleen.
Jos kuitenkin todella haluat käyttää lämpötilaa lauseen alussa, varmista, että kirjoitat numeron sanoina:
Original: 6°C on haluttu lämpötila. ✘
Oikaisu 1: Haluttu lämpötila on 6°C. ✔
Oikaisu 2: Kuusi celsiusastetta on haluttu lämpötila. ✔
Tässä esitetyistä ”korjatuista” lauseista suosittelemme ensimmäistä tieteellisessä tai teknisessä kirjoituksessa, koska se pitää kiinni numero + yksikkö -muodosta.
Negatiiviset lämpötilat
Celsius- ja Fahrenheit-asteissa negatiivisia lämpötiloja voi ilmaista sanoilla ”negatiivinen” tai ”miinus” (sanoina kirjoitettujen lämpötilojen kohdalla) tai miinusmerkkisellä merkillä (numeroiden kohdalla). Esimerkiksi:
Lämpötilat olivat niinkin alhaisia kuin miinus kolmekymmentäneljä astetta Celsiusta.
Lämpötilat olivat niinkin alhaisia kuin -34 °C.
Tämä ei ole ongelma Kelvin-asteikolla, joka ei laske nollan alapuolelle.
Asteen symbolin lisääminen Microsoft Word -asiakirjaan
Microsoft Wordissa asteen symbolin voi lisätä muutamalla eri tavalla. Yksi vaihtoehto on käyttää Symboli-pudotusvalikkoa. Vaiheet ovat seuraavat:
- Valitse nauhan Lisää-valikko
- Klikkaa Symboli-vaihtoehtoa
- Valitse sieltä Lisää symboleita
- Selvitä sitten vaihtoehtoja ja valitse °-symboli
Vaihtoehtoisesti voit käyttää pikanäppäintä.
Jos käytät tietokonetta, jossa on numeronäppäimistö, astesymbolille on olemassa alt-koodi (pikavalinta): Alt + 0176. Pidä yksinkertaisesti ”alt”-näppäintä painettuna ja kirjoita jokainen numero.
Jos käytät Mac-tietokonetta, käytä sen sijaan Option-näppäintä ja kirjoita Option + Shift + 8.
Konsultoi tyylioppaasi
Useimmissa tyylioppaissa on tietoa lämpötiloista ja mittayksiköistä. Ja jos kirjoitat tietylle organisaatiolle, kuten yliopistolle tai työnantajallesi, sinun on tarkistettava heidän tyylioppaastaan neuvoja.
Esimerkiksi AP Stylebook vaatii käyttämään numeroita ja sanaa ”degrees”. Jos sinua siis pyydettäisiin noudattamaan AP:n sääntöjä artikkelissa, et käyttäisi asiakirjassa tutkintosymbolia.
Mutta miten tahansa päätätkin muotoilla lämpötilat kirjoituksessasi, varmista, että käytät johdonmukaista tyyliä jokaisessa asiakirjassa. Ja kun olet epävarma, voit aina antaa toimituksen asiantuntijan tarkistaa työsi virheiden tai epäjohdonmukaisuuksien varalta.