Label: CARBIDOPA AND LEVODOPA tabletti
Yleistä
Kuten levodopan kohdalla, maksan, hematopoieettisten, kardiovaskulaaristen ja munuaisten toiminnan säännöllisiä arviointeja suositellaan pidennetyn hoidon aikana.
Potilaita, joilla on krooninen laajakulmaglaukooma, voidaan hoitaa varovaisesti karbidopalla ja levodopalla edellyttäen, että silmänpaine on hyvin hallinnassa ja potilasta seurataan huolellisesti silmänpaineen muutosten varalta hoidon aikana.
Dyskinesia
Potilailla, joilla on pelkkä levodopa, samoin kuin karbidopalla ja levodopalla, voi esiintyä dyskinesioita. Dyskinesioiden esiintyminen voi edellyttää annoksen pienentämistä.
Hallusinaatiot/psykoottisen kaltainen käyttäytyminen
Hallusinaatioita ja psykoottisen kaltaista käyttäytymistä on raportoitu dopaminergisten lääkkeiden yhteydessä. Yleensä hallusinaatiot ilmenevät pian hoidon aloittamisen jälkeen ja saattavat reagoida levodopa-annoksen pienentämiseen. Hallusinaatioihin voi liittyä sekavuutta ja vähäisemmässä määrin unihäiriöitä (unettomuus) ja liiallista uneksimista.
Karbidopalla ja levodopalla voi olla samanlaisia vaikutuksia ajatteluun ja käyttäytymiseen. Tämä epänormaali ajattelu ja käyttäytyminen voi ilmetä yhtenä tai useampana oireena, mukaan lukien vainoharhainen ajatusmaailma, harhaluulot, aistiharhat, sekavuus, psykoottisen kaltainen käyttäytyminen, desorientaatio, aggressiivinen käyttäytyminen, levottomuus ja delirium.
Potilaita, joilla on vaikea psykoottinen häiriö, ei yleensä pidä hoitaa karbidopalla ja levodopalla psykoosin pahenemisen riskin vuoksi. Lisäksi tietyt psykoosin hoitoon käytettävät lääkkeet voivat pahentaa Parkinsonin taudin oireita ja heikentää karbidopan ja levodopan tehoa.
Impulssikontrolli/kompulsiivinen käyttäytyminen
Dopaminergisiä lääkkeitä (lääkkeitä, jotka lisäävät keskushermoston dopaminergistä tonusta) käyttävistä potilaista saadut kertomukset viittaavat siihen, että potilailla saattaa esiintyä voimakasta halua pelata uhkapelejä, lisääntyneitä seksuaalisia haluja, voimakasta halua tuhlata rahaa, ahmimishaluja ja/tai muita voimakasta halua ja kyvyttömyyttä kontrolloida näitä haluja. Joissakin tapauksissa, joskaan ei kaikissa, näiden halujen raportoitiin loppuneen, kun annosta pienennettiin tai lääkitys lopetettiin. Koska potilaat eivät välttämättä tunnista näitä käyttäytymismalleja epänormaaleiksi, on tärkeää, että lääkettä määräävät lääkärit kysyvät potilailta tai hoitajilta erityisesti uusien tai lisääntyneiden pelihimojen, seksuaalisten himojen, hallitsemattoman rahankäytön tai muiden himojen kehittymisestä karbidopa- ja levodopahoidon aikana. Lääkäreiden on harkittava annoksen pienentämistä tai lääkityksen lopettamista, jos potilaalle kehittyy tällaisia haluja karbidopan ja levodopan käytön aikana (ks. kohta Tietoa potilaille).
Melanooma
Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Parkinsonin tautia sairastavilla potilailla on korkeampi (2-6-kertainen) riski sairastua melanoomaan kuin väestöllä yleensä. Se, johtuuko havaittu suurentunut riski Parkinsonin taudista vai muista tekijöistä, kuten Parkinsonin taudin hoitoon käytettävistä lääkkeistä, on epäselvää.
Edellä mainituista syistä potilaita ja palveluntarjoajia kehotetaan tarkkailemaan melanoomien varalta usein ja säännöllisesti käytettäessä karbidopaa ja levodopaa mihin tahansa käyttöaiheeseen. Ihannetapauksessa riittävän pätevien henkilöiden (esim. ihotautilääkäreiden) tulisi suorittaa säännölliset ihotutkimukset.
Tietoa potilaille
Potilaalle on kerrottava, että tämä yhdistelmävalmiste on karbidopan ja levodopan välittömästi vapauttava valmiste, joka on suunniteltu siten, että ainesosien vapautuminen alkaa 30 minuutin kuluessa. On tärkeää, että karbidopa ja levodopa otetaan säännöllisin väliajoin lääkärin laatiman aikataulun mukaisesti. Potilasta on varoitettava, ettei hän saa muuttaa määrättyä annosteluohjelmaa eikä lisätä muita parkinson-lääkkeitä, mukaan lukien muita karbidopa- ja levodopavalmisteita, neuvottelematta ensin lääkärin kanssa.
Potilaille on kerrottava, että joskus annosteluvälin lopussa saattaa esiintyä ”kulumisvaikutusta”. Lääkärille on ilmoitettava, jos tällainen vaste aiheuttaa ongelmia elintavoille.
Potilaita on neuvottava, että toisinaan syljessä, virtsassa tai hiessä voi esiintyä tummaa väriä (punaista, ruskeaa tai mustaa) karbidopan ja levodopan nauttimisen jälkeen. Vaikka väri vaikuttaa kliinisesti merkityksettömältä, vaatteet saattavat värjäytyä.
Potilaalle on kerrottava, että ruokavalion muuttaminen runsaasti proteiinia sisältäviin elintarvikkeisiin saattaa viivästyttää levodopan imeytymistä ja vähentää verenkiertoon imeytyvää määrää. Liiallinen happamuus viivästyttää myös mahalaukun tyhjenemistä ja siten levodopan imeytymistä. Rautasuolat (kuten monivitamiinitableteissa) voivat myös vähentää elimistön käytettävissä olevan levodopan määrää. Edellä mainitut tekijät voivat vähentää levodopa- tai karbidopa- ja levodopahoidon kliinistä tehoa.
Potilaita on varoitettava mahdollisuudesta, että päivittäisten toimintojen aikana voi esiintyä äkillistä nukahtamista, joissakin tapauksissa ilman tietoisuutta tai varoitusmerkkejä, kun he käyttävät dopaminergisiä aineita, myös levodopaa. Potilaita on kehotettava noudattamaan varovaisuutta ajaessaan autoa tai käyttäessään koneita ja että jos he ovat kokeneet somnolenssia ja/tai äkillistä unen alkamista, heidän on pidättäydyttävä näistä toiminnoista. (Katso VAROITUKSET, Nukahtaminen päivittäisten toimintojen aikana ja somnolenssi).
Potilaiden on raportoitu kokeneen voimakkaita pelihimoja, lisääntyneitä seksuaalisia haluja ja muita voimakkaita haluja sekä kyvyttömyyttä hallita näitä haluja, kun he ovat ottaneet yhtä tai useampaa keskushermostoon vaikuttavaa dopaminergistä tonusta lisäävää lääkettä, joita käytetään yleisesti Parkinsonin taudin hoidossa, mukaan lukien karbidopa ja levodopa. Vaikka ei ole todistettu, että lääkkeet olisivat aiheuttaneet nämä tapahtumat, näiden halujen raportoitiin joissakin tapauksissa loppuneen, kun annosta pienennettiin tai lääkitys lopetettiin. Lääkkeen määrääjien on kysyttävä potilailta uusien tai lisääntyneiden pelihimojen, seksuaalisten himojen tai muiden himojen kehittymisestä karbidopa- ja levodopahoidon aikana. Potilaiden on ilmoitettava lääkärille, jos heillä ilmenee uusia tai lisääntyneitä rahapelihimoja, lisääntyneitä seksuaalisia haluja tai muita voimakkaita haluja karbidopa- ja levodopahoidon aikana. Lääkärin on harkittava annoksen pienentämistä tai lääkityksen lopettamista, jos potilaalle kehittyy tällaisia haluja karbidopaa ja levodopaa ottaessaan (ks. kohta VAROTOIMENPITEET, Impulssikontrolli/kompulsiivinen käyttäytyminen).
Laboratoriokokeet
Laboratoriokokeiden poikkeavuuksia voivat olla maksan toimintakokeiden, kuten emäksisen fosfataasin, SGOT:n (AST:n), SGPT:n (ALT:n), maitohappoehydrogenaasin (LDH:n) ja bilirubiinin, suurentuminen. Myös veren ureatypen (BUN) poikkeavuuksia ja positiivista Coombsin testiä on raportoitu. Yleisesti veren ureatyppi-, kreatiniini- ja virtsahappopitoisuudet ovat alhaisemmat tämän yhdistelmävalmisteen annon aikana kuin levodopan käytön yhteydessä.
Karbidopa ja levodopa saattavat aiheuttaa väärän positiivisen reaktion virtsan ketoaineille, kun ketonurian määrittämiseen käytetään testinauhaa. Tämä reaktio ei muutu virtsanäytteen keittämisellä. Väärän negatiivisia testejä voi syntyä käytettäessä glukoosi-oksidaasimenetelmiä glukosurian testaamiseksi.
Karbidopa- ja levodopahoitoa saaneilla potilailla on raportoitu hyvin harvoin tapauksia, joissa on virheellisesti diagnosoitu feokromosytooma. Levodopa- tai karbidopa- ja levodopahoitoa saavien potilaiden katekoliamiinien ja niiden metaboliittien plasma- ja virtsapitoisuuksien tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta.
Lääkeinteraktiot
Varovaisuutta on noudatettava, kun seuraavia lääkkeitä annetaan samanaikaisesti karbidopan ja levodopan kanssa.
Osymptomaattista posturaalista hypotensiota esiintyi, kun karbidopaa ja levodopaa lisättiin verenpainelääkkeitä saavan potilaan hoitoon. Siksi, kun hoito carbidopalla ja levodopalla aloitetaan, verenpainelääkkeen annoksen säätäminen voi olla tarpeen.
Potilaille, jotka saavat MAO:n estäjiä (tyyppi A tai B), ks. kohta vasta-aiheet. Samanaikaiseen hoitoon selegiliinin ja karbidopan ja levodopan kanssa voi liittyä vaikeaa ortostaattista hypotensiota, joka ei johdu pelkästään karbidopasta ja levodopasta (ks. vasta-aiheet).
Trisyklisten masennuslääkkeiden ja karbidopan ja levodopan samanaikaisesta käytöstä on raportoitu harvinaisia haittavaikutuksia, mukaan lukien verenpainetauti ja dyskinesia.
Dopamiini D2-reseptoriantagonistit (esim, fenotiatsiinit, butyrofenonit, risperidoni) ja isoniatsidi saattavat vähentää levodopan terapeuttisia vaikutuksia. Lisäksi on raportoitu, että fenytoiini ja papaveriini kumoavat levodopan suotuisat vaikutukset Parkinsonin taudissa. Potilaita, jotka käyttävät näitä lääkkeitä yhdessä karbidopan ja levodopan kanssa, on tarkkailtava huolellisesti terapeuttisen vasteen heikkenemisen varalta.
Karbidopan ja levodopan käyttöä dopamiinivarastoja tyhjentävien aineiden (esim. reserpiini ja tetrabenatsiini) tai muiden lääkkeiden, joiden tiedetään tyhjentävän monoamiinivarastoja, kanssa ei suositella.
Karbidopan ja levodopan ja rautasuolojen tai rautasuoloja sisältävien multivitamiinien samanaikaista käyttöä on syytä noudattaa varoen. Rautasuolat voivat muodostaa kelaatteja levodopan ja karbidopan kanssa ja siten vähentää karbidopan ja levodopan biologista hyötyosuutta.
Vaikka metoklopramidi voi lisätä levodopan biologista hyötyosuutta nopeuttamalla mahalaukun tyhjenemistä, metoklopramidi voi myös vaikuttaa haitallisesti taudin hallintaan dopamiinireseptorin antagonististen ominaisuuksiensa vuoksi.
Karsinogeneesi, mutageenisuus, hedelmällisyyden heikentyminen
Karbidopan ja levodopan kaksivuotisessa biotestissä ei havaittu viitteitä karsinogeenisuudesta rotilla, jotka saivat annoksia, jotka olivat noin kaksi kertaa niin suuria kuin ihmisen suurin vuorokausiannos karbidopasta ja neljä kertaa niin suuria kuin ihmisen suurin vuorokausiannos levodopasta.
Karbidopalla ja levodopalla tehdyissä lisääntymistutkimuksissa ei havaittu vaikutuksia hedelmällisyyteen rotilla, jotka saivat annoksia, jotka olivat noin kaksi kertaa karbidopan enimmäisvuorokausiannoksen ja neljä kertaa levodopan enimmäisvuorokausiannoksen suuruisia annoksia.
Raskaus
Teratogeenisiä vaikutuksia ei havaittu tutkimuksessa, jossa hiiret saivat karbidopan ja levodopan suurinta suositeltua enimmäisannosta ihmiselle 20-kertaisena. Rotilla, jotka saivat noin kaksi kertaa suurimman suositellun ihmisannoksen suuruista karbidopa-annosta ja noin viisi kertaa suurimman suositellun ihmisannoksen suuruista levodopa-annosta, synnyttäneiden elävien pentujen määrä väheni organogeneesin aikana. Karbidopa ja levodopa aiheuttivat sekä viskeraalisia että luuston epämuodostumia kaneilla kaikilla testatuilla karbidopa/levodopa-annoksilla ja -suhteilla, jotka vaihtelivat 10-kertaisesta/5-kertaiseen suurimpaan suositeltuun ihmisannokseen verrattuna 20-kertaiseen/10-kertaiseen suurimpaan suositeltuun ihmisannokseen verrattuna.
Raskaana olevilla naisilla tehtyjä riittäviä tai hyvin kontrolloituja tutkimuksia ei ole. Yksittäisistä tapauksista on raportoitu, että levodopa läpäisee ihmisen istukkaesteen, pääsee sikiöön ja metaboloituu. Karbidopan pitoisuudet sikiökudoksessa näyttivät olevan vähäisiä. Karbidopan ja levodopan käyttö hedelmällisessä iässä oleville naisille edellyttää, että lääkkeen odotettavissa olevia hyötyjä punnitaan suhteessa mahdollisiin äidille ja lapselle aiheutuviin vaaroihin.
Imettävät äidit
Levodopaa on havaittu ihmisen maidossa. Varovaisuutta on noudatettava, kun karbidopaa ja levodopaa annetaan imettävälle naiselle.
Pediatrinen käyttö
Turvallisuutta ja tehoa lapsipotilailla ei ole osoitettu. Lääkkeen käyttöä alle 18-vuotiaille potilaille ei suositella.
Geriatrinen käyttö
Karbidopan ja levodopan kliinisissä tehokkuustutkimuksissa lähes puolet potilaista oli yli 65-vuotiaita, mutta harvat olivat yli 75-vuotiaita. Näiden koehenkilöiden ja nuorempien koehenkilöiden välillä ei havaittu yleisiä merkitseviä eroja turvallisuudessa tai tehossa, mutta joidenkin iäkkäiden henkilöiden suurempaa herkkyyttä lääkkeiden haittavaikutuksille, kuten hallusinaatioille, ei voida sulkea pois. Kliinisen farmakologian tietoihin perustuvaa erityistä annostussuositusta ei ole, koska karbidopa ja levodopa titrataan kliinisen vaikutuksen siedettävyyden mukaan.