Matka Bauhaus-arkkitehtuurin kautta

Sata vuotta sitten saksalainen arkkitehti Walter Gropius päätti perustaa koulun, joka sovittaisi taiteen yhteiskunnan tarpeisiin. Bauhaus kattoi kaikki muotoilun alat teollisesta muotoilusta huonekalusuunnitteluun sekä muiden esineiden luomisen metalli-, puusepän-, keramiikka- ja tekstiilipajoissaan. Se kattoi myös kuvataiteen ja kuvanveiston sekä tietenkin arkkitehtuurin. Tänään tarkastelemme funktionaalisen arkkitehtuurin historiaa, joka sai alkunsa tästä koristeluja välttelevästä taiteellisesta liikkeestä, joka on edelleen kansainvälinen vertailukohta.

Weimar, Bauhausin alkulähde

Koulun nimi tuli saksankielisten sanojen rakentaminen (bau) ja talo (haus) yhdistelmästä. Tämän nimen ja arkkitehdin ollessa sen perustaja, oli väistämätöntä, että se sisältäisi arkkitehtuurin studioita. Rakentaminen oli kuitenkin aina vain yksi sen kattamista aloista, kuten nähdään Haus am Hornissa (1924), joka on koulun ainoa jäljellä oleva perintö kaupungissa.

Tämä ”malli-” tai ”kokeellinen talo” rakennettiin tyydyttämään kaikki ajan kansalaisen tarpeet, ja se sisältää kaikki Bauhausin arkkitehtoniset periaatteet: virtaviivaiset muodot (neliöt ja suorakulmiot), vailla mitään koristeita, ja rakennelma, joka voidaan rakentaa vähin resurssein ja uudentyyppisiä materiaaleja käyttäen. Sisätiloissa oli ajan edistyksellisintä tekniikkaa, kuten keskuslämmitys ja pesula, sekä koulun työpajoissa valmistettuja huonekaluja. Tämän valkoisen kuution oli tarkoitus olla ensimmäinen monista, joissa opiskelijat ja opettajat asuisivat, mutta ne eivät koskaan valmistuneet koulun siirron vuoksi.

Dessau, loisto

Koulu jouduttiin vuonna 1925 siirtämään Dessauhun. Gropius päätti käyttää tilaisuutta hyväkseen ja luoda rakennuksen, joka ilmentäisi Bauhausin periaatteita. Se oli aito Gesamtkunstwek, ”kokonaistaideteos”, sillä rakennukset ja niiden sisätilat suunniteltiin kokonaisuuden osiksi. Sen sisustivat seinämaalaustyöpajan oppilaat, metallityöpaja loi valaisimet, ja julkisivun kirjaimet suunnitteli Herbert Bayer.

Kompleksi koostui erilaisista toisiinsa kytketyistä osista, joilla kullakin oli oma käyttötarkoituksensa: yksi siipi oli työpajoja varten, toinen opetustiloja varten ja kolmas opiskelijoiden asuintalo. Sen muoto muistutti tuulimyllyä tai potkuria. Rakentamisessa Gropius käytti uusia materiaaleja, kuten teräsbetonia, ja innovatiivisia rakennusmenetelmiä, kuten lasisia verhoseiniä.

Mestareiden talot sijaitsivat lähistöllä, muun muassa Mies van der Rohen, Marcel Breuerin, Josef Albersin, Laszlo Moholy-Nagyn, Paul Kleen ja Wassily Kandinskyn. Puhtaat, kuutiomaiset muodot, suuret ikkunat ja yksinkertaisuus toistuivat rakennusten ulko- ja sisätiloissa, vaikka ne tuhoutuivat vuonna 1945 toisen maailmansodan pommituksissa.

Kokonaisvaltaisin Bauhaus-arkisto on Berliinissä

Berliini, jossa koulu toimi viimeisinä kuukausinaan, ennen kuin natsit tuhosivat sen, valikoitui kotipaikaksi ensimmäiselle Bauhaus-museolle, jossa on näytteillä työpajojen tuotoksia, pienoismalleja, piirustuksia, valokuvia ynnä muuta. Bauhaus-Archiv sijaitsee Walter Gropiuksen suunnittelemassa rakennuksessa, joka erottuu omaleimaisesta sahahammaskatostaan, joka on suunniteltu levittämään epäsuoraa luonnonvaloa sisätiloihin.

Juuri vuonna 1933, kun koulu sulki ovensa lopullisesti, Bauhaus-liike levisi ympäri maailmaa maanpaossa olevien opettajiensa ja oppilaidensa ansiosta.

Tel Aviv, Bauhaus-kaupunki

Karkumatkalla natsismia vastaan koulun arkkitehti ja johtaja vuosina 1928-1930 Hannes Meyer saapui ison oppilasryhmän kanssa Israeliin. Sen jälkeen he ryhtyivät levittämään arkkitehtonista tyyliään koko kaupunkiin. Lähes 4000 1930-luvulla rakennetun rakennuksen ansiosta Tel Aviv on maailman Bauhaus-kaupunki, ja sitä kutsutaan nykyään ”valkoiseksi kaupungiksi” rakennusten julkisivujen värin ansiosta.

New Bauhaus: Bauhaus in America

Uusi Bauhaus oli avainasemassa liikkeen hengen jatkumisessa ja sen ajatusten levittämisessä Yhdysvalloissa. Moholy-Nagyin Chicagossa vuonna 1938 perustama koulu muodosti vuonna 1949 avatun kuuluisan Illinois Institute of Designin alkulähteet.

Mutta myös Amerikasta löytyy hienoja esimerkkejä Bauhaus-arkkitehtuurista. Kolme sen vaikutusvaltaisimmista luojista asettui sinne: Mies Van der Rohe, Walter Gropius ja Marcel Breuer. Heidän moderni ja funktionaalinen arkkitehtuurinsa oli amerikkalaisten suosiossa.

Mies van der Rohen Yhdysvalloissa tekemien töiden joukossa erottuvat Illinois Institute of Technologyn kampus Chicagossa (1939-1958), jossa hän johti arkkitehtuuriosastoa, ja Farnsworth House (1951), joka on yksinkertainen metallirakenne, joka seisoo pilottien varassa ja on koteloitu lasilla, minkä ansiosta se näyttää siltä, kuin se leijuisi ympäristössään.

Walter Gropius sovelsi koulukunnan periaatteita Lincolniin, Massacheusettsin osavaltioon rakentamaansa omakotitaloon tullessaan Harvardin professoriksi vuonna 1938. Huonekalujen suunnittelu annettiin hänen oppilaansa Marcel Breuerin käsiin, jonka kanssa hän teki yhteistyötä myös muissa projekteissa, kuten Alan IW Frankin talossa (1940) ja Hagerty Housessa (1938).

Breuer omistautui kokonaan arkkitehtuurille Yhdysvalloissa, jossa hän suunnitteli yli 100 rakennusta, kuten Breuer I House Connecticutissa (1948) ja nykyinen MET Breuerin toimipaikka New Yorkissa (1966), joka on varsinainen rakennusveistos.

Yksittäinen esimerkki Bauhaus-arkkitehtuurista, joka löytyy Etelä-Amerikasta, on nähtävissä Argentiinassa, ja valitettavasti se on jäänyt laiminlyödyksi. Marcel Breuerin Mar de Plataan rakentama Parador Ariston (1948) on rakennelma, jossa on yksi korotettu kerros ja apilan muodosta inspiroituneet kaaret.

Bauhaus Euroopassa

Bauhausin töitä katsellaksemme ei tarvitse ylittää lammikkoa, sillä myös vanhalta mantereelta löytyy upeita esimerkkejä Bauhaus-arkkitehtuurista, joihin voimme ihastua kesälomalla.

• Espanja

Yksi ensimmäisistä Bauhaus-rakennuksista Saksan ulkopuolella oli Mies van der Rohen vuoden 1929 näyttelyyn suunnittelema Pabellón Barcelona. Myös sisätilojen huonekalut olivat koulukunnan suunnittelemia, mukaan lukien ikoninen Barcelona-tuoli.

• Tšekki

Villa Tugendhat (Mies van der Rohe, 1930) Tšekissä on yksi 1900-luvun suurimmista asuinarkkitehtuurin ikoneista. Se on kokonaisvaltainen teos, joka koostuu lasista, teräksestä ja betonista koostuvasta rakenteesta, joka mahdollistaa suurten ikkunoiden käytön seinien sijaan. Sekä tämän että sisätilat huonekaluista valokatkaisijoihin ovat van der Rohen suunnittelemia tai määrittelemiä.

• Englanti

Ennen Yhdysvaltoihin saapumistaan Marcel Breuer vietti jonkin aikaa Lontoossa, jonka aikana hän suunnitteli Sea Lane House (1936).

• Ranska

Ranskan Bauhaus-arkkitehtuurin kohokohtiin kuuluu kolme Marcel Breuerin teosta: Unescon pääkonttori Pariisissa (1951), IBM:n pääkonttori La Gaudessa (1962) ja Falinen hiihtoasema (1969).

Unesco, Breuer, Pariisi

Bauhausin naiset

Naisten rooli Bauhausissa on kiistanalainen kysymys. Koulu perustettiin miesten ja naisten tasa-arvon filosofialle, kuten sen perustaja Walter Gropius julisti: ”Kauniin ja vahvan sukupuolen välillä ei ole eroa”. Absoluuttinen tasa-arvo, mutta myös ehdottoman yhtäläiset velvollisuudet”. Käytännössä naiset kuitenkin suljettiin pois arkkitehtuuri-, kuvanveisto- ja maalaustyöhuoneista, joiden Gropius katsoi kuuluvan miehille. Naiset rajattiin tekstiilisuunnittelun alalle, sillä Gropiuksen mielestä naiset eivät kyenneet ajattelemaan kolmiulotteisesti.

Yksi ensimmäisistä kapinoitsijoista oli Marianne Brandt, joka siirtyi metallityöpajaan, jossa hänestä tuli sen johtajan Moholy-Haghyn vankka suosikki, jota hän myöhemmin korvasi. Myös Alma Siedhoff-Buscher siirtyi puusepänverstaaseen, jossa hän erottui edukseen lastenmalleillaan, joita valmistetaan edelleen. Hän oli inspiraationa Lotte am Bauhaus -elokuvan päähenkilölle, jolla pyrittiin lisäämään tietoisuutta naisten roolista Bauhausissa. Kustannusyhtiö Taschen julkaisi myös Bauhausmädels. A Tribute to Pioneering Women Artists, joka oli kunnianosoitus näille naispuolisille modernismin edelläkävijöille miesten maailmassa.