Mikä on keskimääräinen syke?

Mikä on aikuisen keskimääräinen syke?

Normaali syke voi vaihdella ihmisestä toiseen, ja se riippuu muun muassa kehon koosta, iästä ja elämäntavoista. Miten siis määritellään aikuisen normaali syke keskimäärin ja miten se mitataan? Kerromme alla perusasiat.

Leposyke

NHS:n ohjeiden mukaan aikuisten keskimääräinen leposyke on yleensä 60-100 lyöntiä minuutissa (BPM). Tämä vaihtelee henkilön elintapojen ja aktiivisuuden mukaan: keskimääräinen ”harjoitussyke” – todella aktiivisilla ihmisillä, kuten urheilijoilla – voi olla jopa hieman alhaisempi.

Keskimääräinen syke aktiivisessa liikunnassa

Oman ”harjoitussykkeesi” määrittäminen on vaikeampaa, sillä ikäsi, elämäntyylisi ja harrastamasi liikuntamuoto voivat kaikki vaikuttaa siihen. Jotta saisit käsityksen kunnostasi, on parempi selvittää:

  • Maksimisyke ikäsi mukaan, jotta saat selville korkeimman tason, johon sykkeen tulisi yltää kuntoillessasi. Tämä voi auttaa sinua vauhdittamaan itseäsi.
  • Tavoitesykkeet ikäsi mukaan, alue, jolla ihanteellisesti pyrkisit pitämään normaalin sykkeen.

Miten monta lyöntiä minuutissa on normaalia?

British Heart Foundationin mukaan voimme laskea maksimisykkeemme ottamalla iästämme pois 220. Jos olet esimerkiksi 50-vuotias, tekisit seuraavan laskutoimituksen:

220 – 50 = 170 lyöntiä minuutissa (BPM)

Tämän luvun avulla voimme laskea sykkeesi tavoitealueen kertomalla sen 50 %:lla ja 70 %:lla. 50-vuotiaalle tämä olisi siis:

170 x 50 % = 85 lyöntiä minuutissa

170 x 70 % = 119 lyöntiä minuutissa

Jos olet 50-vuotias, keskimääräisen sykkeesi tulisi siis olla 85 ja 119 lyönnin minuutissa.

Miten sykettä mitataan: 3 yksinkertaista tapaa

Pulssin mittaaminen on hyvin yksinkertaista, näin voit mitata sykkeesi helposti:

  1. Ranteestasi. Aseta kaksi etusormeasi ranteen sisäpuolelle, peukalon puolelle ja jänteen ja luun väliin. Aseta ajastin ja laske pulssia 30 sekunnin ajan ja kerro tämä kahdella saadaksesi sykeluvun selville.
  2. Kaulasi kohdalla. Pujota kaksi etusormea kaulallesi, aivan henkitorven oikealle tai vasemmalle puolelle. Aseta ajastin ja laske kuten edellä.
  3. Sykemittarin avulla. Niitä on saatavana kaupanpäälle, apteekeista ja joistakin suurista supermarketeista.

Voit laskea keskimääräisen sykkeen mittaamalla sykkeesi useita kertoja, laskemalla ne yhteen ja jakamalla ne mittauskertojen lukumäärällä.

Käytitpä mitä tahansa menetelmää:

  • Mittaamalla pulssisi, kun olet juuri herännyt, saat selville keskimääräisen leposykkeesi.
  • Kertaa uudelleen sen jälkeen, kun olet harrastanut vähintään kymmenen minuuttia aerobista liikuntaa – eli kaikkea, mikä lisää sykettäsi ja hengitystäsi – saadaksesi selville sykkeesi ylärajan, jota voit sitten verrata tavoitteeseesi.

Miten ylläpidät normaalia sykettä?

Liikuntaharjoittelu on avainasemassa terveen sydämen ylläpitämisessä. British Heart Foundation suosittelee 150 minuuttia kohtuullisen intensiivistä liikuntaa viikoittain. Kohtalainen liikunta voi sisältää reipasta kävelyä, hölkkää, pyöräilyä ja tanssia.

Testaa intensiteettiä puhumalla liikunnan aikana. Jos tunnet olosi hieman hengästyneeksi ja lämpimäksi, mutta pystyt silti keskustelemaan, liikunta antaa sydämellesi riittävästi aerobista harjoitusta. Jos sinulla on sydänsairaus, tarkista aina lääkäriltäsi, mikä on sinulle turvallinen keskimääräinen syketaajuus ja minkälainen liikuntamuoto voi olla sopiva.

Sydänterveyden ylläpitäminen voi itse asiassa olla melko yksinkertaista, ja se voi tarkoittaa vain pieniä muutoksia elämäntapoihisi tai ruokavalioon. Lue lisää sydänterveydestä ja kolesterolista tilaamalla Flora ProActivin sähköinen uutiskirje, jossa on kuntoiluvinkkejä, terveellisiä reseptejä ja monia muita tapoja pitää huolta sydämestäsi.

Nämä tiedot on sisällytetty hyvässä uskossa, mutta ne on tarkoitettu vain yleiseen tiedottamiseen, eikä niitä pidä tulkita takuuksi. Tällä sivustolla olevat ravitsemukselliset tiedot ja lausunnot on suunniteltu vain koulutus- ja resurssitarkoituksiin, eivätkä ne korvaa ammatillista neuvontaa. Jos sinulla on terveyteesi liittyviä huolenaiheita tai kysymyksiä, ota aina yhteyttä yleislääkäriin tai terveydenhuollon ammattilaiseen.