Mikä on maailmankaikkeuden suurin tähti?

Katsokaa yötaivasta ja se on täynnä tähtiä. Mutta vain mikroskooppisen pieni osa näkyy paljain silmin. Itse asiassa näkyvässä maailmankaikkeudessa arvioidaan olevan 100 miljardia tähteä 10 000 miljardissa galaksissa. Tämä tarkoittaa, että ulkona on noin 1024 tähteä.

Näitä näyttäviä voimanpesiä on monenlaisia eri värejä ja kokoja – ja monet niistä saavat oman Aurinkomme näyttämään pelkältä pikkuruiselta. Mutta mikä on taivaan todellinen jättiläinen?

Nyt meidän on aluksi määriteltävä, mitä tarkoitamme jättiläisellä? Onko se esimerkiksi se, jolla on suurin säde vai suurin massa?

Galaktiset boheemotit

Tähti, jolla on kenties suurin säde, on tällä hetkellä UY Scuti muuttuva kirkkaanpunainen kirkas superjättiläinen Scutumin tähtikuviossa. Noin 9500 valovuoden päässä Maasta sijaitsevan tähden, joka koostuu vedystä, heliumista ja muista raskaammista alkuaineista, jotka muistuttavat Aurinkomme kemiallista koostumusta, säde on 1708 (±192) kertaa suurempi kuin Aurinkomme.

Se on lähes 1,2 miljardia kilometriä, jolloin kehä on 7,5 miljardia kilometriä. Jotta tämä olisi suhteellista, sen kiertämiseen liikennelentokoneella menisi 950 vuotta – jopa valolla sen kiertäminen kestäisi kuusi tuntia ja 55 minuuttia. Jos se korvaisi Aurinkomme, sen pinta sijoittuisi jonnekin Jupiterin ja Saturnuksen kiertoratojen väliin – sanomattakin on selvää, että Maa nielaisi sen.

Valtavan kokonsa ja mahdollisen 20-40-kertaisen Auringon massansa (eli 2-8×10³¹kg) huomioon ottaen UY Scutin todennäköinen tiheys on 7×10-⁶ kg/m³. Toisin sanoen sen tiheys on yli miljardi kertaa pienempi kuin veden.

Tosiasiassa, jos tämän tähden voisi sijoittaa maailmankaikkeuden suurimpaan vesihauteeseen, se teoriassa kelluisi. Koska se on yli miljoona kertaa vähemmän tiheä kuin Maan keskimääräinen ilmakehä huoneenlämmössä, se myös pomppisi ilmassa kuin ilmapallo – jos vain löytyisi tarpeeksi suuri puisto.

Mutta jos nämä mielettömät faktat räjäyttävät tajuntasi, emme ole vielä edes aloittaneet. UY Scuti voi olla valtava, mutta se ei ole raskassoutuinen. Raskaiden painojen kuningas on tähti R136a1, joka sijaitsee Suuressa Magellanin pilvessä, noin 165 000 valovuoden päässä.

Massiivinen hyökkäys

Tämä tähti, vetyä, heliumia ja raskaampia alkuaineita noin puolet Auringon määrästä sisältävä pallo , on säteeltään vain 35 kertaa Aurinkomme säde, mutta kolossaalisesti 265 kertaa massiivisempi – vaikuttavaa, varsinkin kun otetaan huomioon, että se on menettänyt jo 55 auringon massaa 1,5 miljoonan vuoden elinaikanaan.

Tämä Wolf-Rayet-tyyppinen tähti on kaikkea muuta kuin vakaa. Se näyttäisi sumealta siniseltä pallolta, jolla ei ole selkeää pintaa, sillä se työntää ulos valtavan voimakkaita tähtituulia. Nämä tuulet kulkevat huiman 2600 km/s – eli 65 kertaa nopeammin kuin Juno-luotain, nopein ihmisen tekemä esine.

Sen seurauksena se menettää massaa 3,21×10¹⁸kg/s, mikä vastaa maapallon massaa 22 päivän välein.

Tällainen tähtikalliotähti loistaa kirkkaasti ja kuolee nopeasti. R136a1 säteilee pois yhdeksän miljoonaa kertaa enemmän energiaa kuin Aurinkomme, ja se näyttäisi silmillemme 94 000 kertaa kirkkaammalta, jos se korvaisi sen. Itse asiassa se on kirkkain koskaan löydetty tähti.

Sen pintalämpötila on yli 53 000 K ja se elää vain kaksi miljoonaa vuotta. Sen kuolema tulee olemaan näyttävä eräänlainen megasupernova, joka ei jätä jälkeensä edes mustaa aukkoa.

Tietysti näiden jättiläisten rinnalla oma Aurinkomme vaikuttaa hieman mitättömältä, mutta sekin kasvaa kooltaan vanhetessaan. Noin seitsemän ja puolen miljardin vuoden kuluttua se saavuttaa maksimikokonsa punaisena jättiläisenä ja laajenee niin pitkälle, että Maan nykyinen kiertorata on juuri ja juuri sen sisällä ja spiraalimaisesti Auringon sisällä jo ennen sitä.

Mutta kaikki tähdet ovat vain pieniä osia suuremmista galakseista, itse neulanpistoja todella valtavassa maailmankaikkeudessa. Entä Maa? No, parasta olla pohtimatta sitä.