Miksi Bill Gates ei ole oikea mies uudistamaan New Yorkin koulutusta

Vastaiskun alkamiseen meni kirjaimellisesti alle tunti. Kuvernööri Andrew Cuomo kyseenalaisti vähättelevästi, miksi koulurakennuksia ylipäätään on nykyään olemassa, ja ilmoitti värväävänsä Bill Gatesin auttamaan koulutuksen uudistamisessa Empire State -valtiossa. Vastalauseita tuli kymmeneltä eri taholta.

Yhtä päivää myöhemmin Cuomon Facebook-sivulla yritettiin pehmentää ilmoitusta. ”Opettajat ovat sankareita & mikään ei voi koskaan korvata henkilökohtaista oppimista”, viesti alkoi, ennen kuin lukijoille vakuutettiin, että uudistaminen tehtäisiin ”täydessä kumppanuudessa opettajien ja hallintoviranomaisten kanssa”. Tämä ei näytä rauhoittaneen kenenkään pelkoja.

Mitä sitten huolestuttaa?

Bill Gatesia syytetään monista hulluista asioista. Yksi pandemiasalaliittoteoria on, että hän on suunnitellut kaiken tämän, jotta hän voi istuttaa aivosiruja (ja jos se ei riitä sinulle, näissä siruissa on muka pedon merkki).

Mutta Gatesin saavutukset koulutuksessa ansaitsevat tarkemman tarkastelun. Ihmisille, jotka eivät ole kiinnittäneet tarkkaa huomiota, asia saattaa vaikuttaa yksinkertaiselta – erittäin rikas mies halusi antaa rahaa koulutuksen tukemiseen. Mitä vikaa siinä voisi olla?

Gatesin säätiö on toteuttanut useita koulutushankkeita. Ne eivät ole sujuneet hyvin, ja vaikka Gates on aina pystynyt poistumaan näistä hankkeista vahingoittumattomana, kaikilla ei ole käynyt yhtä hyvä tuuri.

Uuden vuosituhannen alussa Gates päätti, että ehkä suurten koulujen pilkkominen pienempiin kouluihin voisi tuoda parannuksia. Gates käytti miljardeja dollareita ohjelmien kokeiluun, perusti tuhansia pieniä kouluja eri puolille maata ja lähti lopulta pois hankkeesta päätettyään, että se ei tuottanut tuloksia. On tärkeää huomata, että Gates ei ainoastaan päättänyt, millaisista rakenteellisista muutoksista hän maksoi, eikä ainoastaan jättänyt monia koulupiirejä miettimään, mitä tehdä seuraavaksi puolivalmiille kokeilulleen, joka oli heidän yhteiskoulujärjestelmänsä, vaan Gates asetti myös ehdot sille, miltä menestyksekäs koulu näyttää. Voisit ehkä keksiä monia etuja siitä, että lapsesi opiskelisi pienemmässä koulussa, mutta Gates tarkasteli vain kolmen oppilaan osallistumista koulunkäyntiin, yliopistoon hakeutumista ja matematiikan ja lukemisen testien tuloksia.

Nämä ovat tekijöitä, jotka voidaan pelkistää dataan, ja data on ollut Gatesin uudistuksen ainoa painopiste. Jos data on uusi öljy, julkiset koulut ovat uusi Texas. Säätiö laittoi ainakin 100 miljoonaa dollaria inBloomiin, massiiviseen hankkeeseen, jonka tarkoituksena on louhia tietoja koulujen oppilaista ja henkilökunnasta. Jostain syystä rahoittajat eivät osanneet ennakoida, että ideaa vastustettaisiin huomattavasti, ja inBloom päättyi massiiviseen epäonnistumiseen.

Seuraava Gatesin hanke oli yritys parantaa opettajien ammattia koulutuksen, palkkauksen ja arvioinnin avulla. Jälleen käytettiin valtava määrä rahaa, ja jälleen hanke arvioitiin lopulta epäonnistuneeksi – osittain siksi, että se ei nostanut oppilaiden standardoituja luku- ja matematiikkatuloksia. Hillsborough School District Floridassa oli yksi järjestelmä, joka jäi miljoonien dollarien pussi kädessään.

Tietenkin pahamaineisin Gatesin koulutushanke oli Common Core State Standards. Gates ei keksinyt Common Core -standardeja, mutta kuten Lyndsey Layton kertoi yksityiskohtaisesti vuonna 2014, hän tarjosi taloudellista tukea, organisaatiota ja pelkkää vaikutusvaltaa, jotta ne saatiin nopeasti vietyä kaikkiin osavaltioihin. Gatesin Core-standardien tukemiseen käyttämää rahamäärää on vaikea tietää tarkalleen – ryhmien määrä ja kirjoitettujen sekkien koko on huikea. Gates on kuitenkin käyttänyt Yhdysvaltain koulutukseen miljardeja dollareita ja vaikuttanut suoraan siihen, miten veronmaksajien biljoonia dollareita on käytetty. Vaikka jotkut väittävät yhä, että Core-ohjelma oli menestys, siitä on vaikea löytää laajapohjaista yksimielisyyttä. Core kuitenkin auttoi ajamaan kaksi Gatesin määrittelemää tekijää – keskittyminen tiedonkeruuseen ja menestyksen määritteleminen ”hyviksi tuloksiksi matematiikan ja lukemisen testeissä” – syvälle Yhdysvaltain koulujärjestelmään.

Kukaan ei ole käyttänyt enemmän rahaa ja vaikutusvaltaa Yhdysvaltain koulutukseen, ja silti Gatesilla ei ole selkeitä onnistumisia edes omien menestysstandardiensa – lukemisen ja matematiikan testien tulosten nostamisen – mukaan. Ei ole myöskään merkkejä siitä, että hän olisi oppinut mitään epäonnistumisistaan. Kun lukee Billin ja Melindan vuotuisen kirjeen vuosien varrelta, huomaa, että heidän viimeisin ideansa ei oikein toiminut, mutta ongelmat eivät koskaan löydy itse ohjelmista. Opettajilla ei ollut oikeita resursseja tai koulutusta. Säätiön PR-työssä ei ennakoitu asianmukaisesti vastarintaa. Vuosien epäonnistuneiden aloitteiden jälkeen viimeisimmässä Gatesin tiedotteessa ei todeta, että säätiön pitäisi tarkastella joitakin omia oletuksiaan, muuttaa lähestymistapaansa tai kutsua toisenlaiset silmäparit tarkastelemaan ohjelmiaan, vaan sen sijaan sen pitäisi vain tehdä sitä, mitä se tekee, mutta tehdä se kovemmin. ”Heittäytykää aidoille.”

Säätiö keskittyy tällä hetkellä sellaisiin tekijöihin kuin opetussuunnitelmat ja erityisesti tietokoneavusteinen opetus. Tämä saattaa tuntua juuri sopivalta kuvernöörille, joka myös kyseenalaisti, miksi hänen osavaltiossaan vaivautuu yhä tiilirakenteisiin koulurakennuksiin. Riippumatta siitä, mitä mieltä olet Gatesin ajamista toimintalinjoista ja ohjelmista, on kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka Gates saattaa olla loistava häiriötekijä, hän ei ole vielä rakentanut koulutusalalle mitään pysyvää tai sellaista, joka toimisi tarkoitetulla tavalla. Ja hän voi aina kävellä pois tuskin omaisuuttaan kolhiintuneena.

Ei ole aivan oikein sanoa, että Gates on aina epäonnistunut koulutushankkeissaan; hän on onnistunut tartuttamaan suuren osan koulutuslaitoksesta uskollaan menestyksen kapeaan määritelmään ja ”datan” janollaan. Mutta hänen laajemmat hankkeensa, jotka olivat huonosti suunniteltuja ja perustuivat virheellisiin oletuksiin, olivat oikeutetusti tuhoon tuomittuja. Tuntuu parhaimmillaankin intuition vastaiselta pyytää Gatesia tekemään yhteistyötä valtion kanssa koulutuksen uudistamiseksi. Gatesilla on varaa uuteen koulutuksen epäonnistumiseen; voiko New Yorkin osavaltio sanoa samaa?