Miksi vuohet yhdistetään paholaiseen, kuten Black Phillip The Witch -elokuvassa?

Noitaspoilereita eteenpäin.
Jos vuohet ovat viime aikoina nauttineet internetin tukemaa renessanssia, kiitos niiden kammottavan kyvyn huutaa kuin ihmiset, The Witch muistuttaa meitä eläinten saatanallisesta todellisesta luonteesta. Black Phillip, vuohi, joka saattaa piinata perhettä 1600-luvun Uudessa Englannissa, nousi heti tähdeksi elokuvan debyytin jälkeen Sundancen elokuvajuhlilla, kiihdyttäen varhaisia trailereita ja ansaiten oman Twitter-tilin kuukausia ennen elokuvan julkaisua. Hetkeen ei ole selvää, onko Black Phillip hysteeriseen perheeseen syntynyt epäonninen olento, syvällä metsässä elävän noidan väline vai kenties jopa paholaisen ruumiillistuma. Elokuvan herkullisiin loppuhetkiin mennessä epäilys on hyvin vähäinen.
Entä ne perinteet, jotka innoittivat itse Black Phillipiä? Käsikirjoittaja-ohjaaja Robert Eggers päättää The Witchin toteamalla valkokankaalla, että suuri osa elokuvasta on peräisin ”suoraan aikakauden päiväkirjoista, päiväkirjoista ja oikeudenkäyntiasiakirjoista”, ja hänen elokuvansa näkee poikkeuksellisen paljon vaivaa kutsuakseen esiin autenttiset 1600-luvun tavarat ja tunnelman. Onko siis olemassa todellisia kertomuksia Pohjois-Amerikan uudisasukkaita terrorisoivista salakavalista vuohista? Miksi vuohet ylipäätään yhdistetään okkultismiin? Onko Musta Phillip todellinen?”
Vastaus kahteen ensimmäiseen kysymykseen on valitettavasti ei. ”Olen pahoillani, että joudun tuottamaan sinulle pettymyksen, mutta Salemin pöytäkirjoissa tai muistaakseni yhdessäkään amerikkalaisessa pöytäkirjassa, joka koskee muita noitasyyteoikeudenkäyntejä, ei ole mitään vuohista”, kirjoitti kuuluisa Cornellin tutkija Mary Beth Norton minulle. Hän ei ollut vielä nähnyt The Witchiä, mutta hän sanoi, että ”tietyillä Salemin tutkijoilla on ollut huomattavan paljon sähköpostikeskustelua tästä elokuvasta”.

Salemin valtionyliopiston historian professori Emerson Baker oli mukana järjestämässä täyteen ahdettua Noita Salemissa -elokuvan näytöstä, ja hän pitää itseään elokuvan suurimpiin faneihin kuuluvana: ”Se on juuri ja juuri paras kuvaus varhaisesta Uudesta Englannista, jonka olen elokuvassa nähnyt”, hän kertoi minulle. Mutta hänkin sanoi, ettei hän muista vuohia Pohjois-Amerikan taruissa tai historiallisissa tallenteissa. Silti hän kehui elokuvan kuvausta ”eläimistä tutuista” eli olennoista, joiden uskottiin olevan noitien vallassa. ”Ei ole paljon suoria esikuvia vuohista, mutta melkein mikä tahansa eläin voisi olla noitien tuttu – se on varmasti tarkka käsitys”, hän sanoi. ”Yksi noidan määritelmistä on muodonmuuttaja, jolla on kyky muuttaa itsensä eläimen muotoon. Näemme sen toistuvasti, käsitteenä mustat kissat tai rotat, hiiret, koirat, mitä tahansa.” Hän totesi, että Salemissa vuonna 1692 ammuttiin kuoliaaksi kaksi koiraa, koska niiden uskottiin olevan noitia. Baker kehui erityisesti The Witchin pahaa kania ja pahaa korppia, mutta hän piti myös Black Phillipistä (”Seuraan häntä Twitterissä”).

Elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja Eggers myönsi, että Black Phillip on tietyllä tapaa hänen oma erityinen luomuksensa. ”Kyse ei ole siitä, ettenkö olisi löytänyt englantilaisesta noituudesta todisteita siitä, että vuohilla on jokin tämän kaltainen tehtävä, mutta se ei vain ole niin yleistä”, hän sanoi. ”Suurin osa vuohimytologiasta on yleensä peräisin mannermaisesta noituudesta. Englannissa vuohenkasvatus ei ollut mitään sellaista, mitä todella haluttiin tehdä. Jos olit vuohenkasvattaja, sinua pidettiin hyvin takapajuisena.”
”Luulen, että jotkut kovan luokan noitahistorioitsijat saattavat loukkaantua siitä, että käytän joitakin näistä mannermaisista troopeista”, hän lisäsi nauraen. ”Kaikki puheeni tarkkuudesta, he saattavat ajatella, että no, uh uh uh.” Silti Eggers puolusti Black Phillipin kuvausta ja viittasi taideteoksiin, joissa noidat ratsastavat keppien sijasta vuohilla, sekä kaiverruksiin ja puupiirroksiin, joissa vuohia kuvataan. Hän siteerasi myös Goyaa, jonka maalauksia olivat esimerkiksi ”Noidan sapatti (Suuri He-vuohi).”
Seurasin historiaa hieman enemmän Englantiin, jonne Eggers ja useat amerikkalaiset tutkijat myös osoittivat minut. Malcolm Gaskill, Itä-Anglian yliopiston varhaismodernin historian professori, vahvisti, että vuohilla on merkittävämpi rooli eurooppalaisissa noitakuvissa. ”Eurooppalaisissa kaiverruksissa ja maalauksissa, jotka kuvaavat noitasabattia – eli etäisiä kokouksia, joihin noitien oli tarkoitus kokoontua kunnioittamaan Saatanaa – paholainen kuvataan usein vuohena tai vuohen kaltaisena miehenä”, hän kirjoitti. Silti, kontra The Witch, hän sanoi, että todellisissa noitaoikeudenkäynneissä eläimet, joiden sanottiin fyysisesti edustavan paholaista, olivat yleensä pienempiä olentoja, kuten kissoja, hiiriä, koiria ja lintuja.
Kuka tahansa, joka on nähnyt The Witchin, voi olla samaa mieltä siitä, että näillä pienillä noitahistorian lipsahduksilla on elokuvan kannalta suuri hyöty, ja ainakin tämä katsoja on tyytyväinen siihen, että Eggers salli itselleen hieman genren liikkumavaraa Black Phillipin luomisessa. (Muita tärkeitä Phillip-faktoja: Häntä näyttelee yksinäinen vuohi, oikealta nimeltään Charlie; Charlie on valtava ääliö ja oli hyvin hankala kuvauspaikalla; hänen äänensä antoi miesmalli Wahab Chaudhry). Mutta entä näiden kuvausten taustalla oleva suurempi kysymys – milloin vuohista tuli ensimmäisen kerran okkultismin väline? Kaikki, joilta kysyin, viittasivat eri suuntiin, kuten kreikkalaiseen mytologiaan (ajatelkaa Pania), raamatullisiin viitteisiin, Baphometiin ja runsaaseen taiteelliseen aineistoon, joka ulottuu aina keskiajalle asti. Mitään yksittäistä viitepistettä ei ole, mutta vuohet ovat läsnä monissa mytologian säikeissä, jotka liittyvät pahansuoviin henkiin, eikä Eggers ole edes ensimmäinen nykykauhuohjaaja, joka on tarttunut tähän assosiaatioon. Sam Raimi siirsi vuonna 2009 ilmestyneessä Drag Me to Hell -elokuvassaan demonin vuoheksi riehakkaan istunnon aikana, joka sitten kääntyi Alison Lohmanin harmaasilmäisen päähenkilön puoleen ja huusi täydellisellä vuohenkielellä: ”Sinä mustasydäminen huora tai huora! Senkin bi-i-ii-ii-tch!”

Alkuperä voi olla hämärä, mutta englantilainen historioitsija Gaskill tarjosi vakuuttavan selityksen sille, miksi yhteys on olemassa. ”Veikkaan, että vuohipiru esiintyy niin näkyvästi eurooppalaisessa ikonografiassa sarvien ja outojen silmien takia”, hän kirjoitti, ”mutta myös siksi, että se yhdistetään saalistavaan seksuaaliseen voimaan ja energiaan.” The Witch, jossa kamera viipyy Black Phillipin kuolleessa katseessa ja jossa kauhistellaan murrosikäisen tytön ”muodonmuutosta”, saattaa viime kädessä olla voimakas tisle siitä, miksi vuohet ylipäätään ovat mukana tämänkaltaisessa kerronnassa.