Miltä ahdistuneisuushäiriöt näyttävät aikuisilla

Ajoittainen ahdistuneisuus on normaali, terve reaktio tiettyihin, yleisesti pelottaviin olosuhteisiin – kuten julkiseen puhumiseen, laskuvarjohyppyyn tai palkankorotuksen pyytämiseen pomolta. Toisin sanoen ahdistus ja pelko eivät ole pahasta – kunhan ne ovat sopivia reaktioita tiettyihin tilanteisiin. Jos ahdistuneisuutesi tuntuu kuitenkin suhteettomalta, ennakoimattomalta tai hellittämättömältä, saatat kärsiä jonkinlaisesta ahdistuneisuushäiriöstä.

Vaikka kaksi ihmistä ei koe ahdistusta samalla tavalla, joitakin yhteisiä oireita on kuitenkin olemassa. Tässä selitämme, miten erityyppiset ahdistuneisuushäiriöt – kuten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, sosiaalinen ahdistuneisuus ja pakko-oireinen häiriö – yleensä ilmenevät. Jos jokin näistä oireista tuntuu tutulta, harkitse keskustelua lääkärisi kanssa ahdistuneisuuden arvioinnista.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö

Kun useimmat ihmiset puhuvat ahdistuneisuudesta, he todella tarkoittavat yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä eli GAD:tä. GAD tarkoittaa ahdistusta, joka on lähes jatkuvaa ja suhteetonta syihinsa nähden. Jos sinulla on GAD, sinulla on taipumus huolestua kaikesta – riippumatta siitä, onko se pelottavaa, muuttuvaa tai ennakoitavaa. Se ilmenee yleensä varhaisaikuisuudessa, ja siitä kärsii Yhdysvalloissa jopa 6,8 miljoonaa aikuista.

Aikuisilla, joilla on GAD, on yleensä useita seuraavista oireista:

• Nukkumisvaikeudet (esim. herääminen usein yöllä, nukahtamisvaikeudet, painajaiset)
• Jännittyneisyys
• Keskittymisvaikeudet
• Krooninen väsymys
• Lihasjännitys
• Vatsakivut
• Ylimääräinen hikoilu, erityisesti kämmenissä
• Nopea sydämen syke
• Erittäin suuri sosiaalisten kontaktien pelko
• Aineiden väärinkäyttö
• Jännittyneisyys
• Ylimääräinen huolestuneisuus

Toimistotyössä GAD voi näkyä näinä työpaikkakohtaisina oireina, kertoo WebMD:

• vaikeuksia työskennellä kollegoiden ja asiakkaiden kanssa
• vaikeuksia keskittyä työhön
• vaikeuksia kieltäytyä työtehtävistä epäonnistumisen pelon vuoksi
• pelko julkisesta puhumisesta
• pelko hissin käytöstä

Sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö

Toiseksi yleiseksi levinneeksi ahdistuneisuushäiriöksi voidaan lukea myös ahdistuneisuushäiriö – se voi koskettaa jopa 13:aa %:iin U.Yhdysvaltain väestöä – on sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö (SAD). Vaikka se ymmärretään usein väärin ujoudeksi, SAD ei ole persoonallisuuspiirre vaan pikemminkin neurologinen tila, joka aiheuttaa äärimmäistä pelkoa ja ahdistusta tietyissä sosiaalisissa tilanteissa. Seuraavassa on lueteltu SAD:n oireita, vaikka kaikki SAD:tä sairastavat eivät välttämättä koe niitä kaikkia. Joillakin ihmisillä saattaa esiintyä oireita vain yhdenlaisissa tilanteissa, kun taas toisilla saattaa esiintyä useita oireita eri sosiaalisissa tilanteissa.

• Tuntuu itsetietoiselta muiden edessä
• Pelkää äärimmäisen paljon, että muut tuomitsevat sinut
• Murehtii päiväkausia tai viikkoja ennen tapahtumaa
• Vältää sosiaalista kanssakäymistä vaativia tilanteita tai tuntee olonsa erittäin epämukavaksi niissä
• Pidättää keskustelun toisten ihmisten kanssa mahdollisimman vähäiseksi
• Osaa vaikeuksia saada uusia tuttavuuksia tai saada ystäviä tai pitää niitä itselläsi
• Kokee paniikkikohtauksia, mukaan lukien vapina, punastuminen, pahoinvointi tai hikoilu, kun on sosiaalisessa tilanteessa

Paniikkihäiriö

Sydämesi alkaa jyskyttää. Veri kaikuu korvissasi. Pulssisi uhkaa puhjeta suonissasi. Kehosi joutuu yleisen fyysisen epämukavuuden tilaan, kun hermosi lähettävät hälytysviestin aivoihin.

Kuulostaa tutulta? Nämä paniikkikohtaukset – eli äkilliset akuutin pelon puhkeamiset siitä, että jotain kauheaa tapahtuu – luonnehtivat paniikkihäiriötä. Nämä tunteet voivat olla perusteltuja ääritilanteissa (lue: karhulta pakeneminen tai benjihyppy), mutta jos olet kokenut niitä usein ja näennäisesti yllättäen, saatat kärsiä paniikkihäiriöstä. Merkkejä ja oireita ovat mm:

• Äkilliset ja usein toistuvat pelkokohtaukset
• Pelottava hallinnan puute paniikkikohtausten aikana
• Häiritsevä huoli siitä, milloin seuraava kohtaus tapahtuu
• Pelko tai välttely paikoista, joissa paniikkikohtauksia voi esiintyä
• Fyysiset oireet, kuten sydämen tiheälyöntisyys, huimaus, hyperventilaatio ja raajojen puutuminen kohtauksen aikana

Pakkohäiriö (OCD)

OCD on ahdistuneisuushäiriö, jolle ovat ominaisia pakkomielteet ja pakkoajatukset. Pakkoajatukset ovat pysyviä ajatuksia, impulsseja tai mielikuvia, jotka ovat tunkeilevia ja aiheuttavat ahdistusta ja ahdistusta. Yleisiä pakkomielteitä ovat:

• Saastuminen: pelko sairastumisesta johonkin tautiin
• Vahingon aiheuttaminen: pelko siitä, että on vastuussa siitä, että jollekin rakkaalle henkilölle tapahtuu jotain pahaa
• Perfektionismi: tarve saada kaikki symmetriseksi, ”juuri oikeaksi” tai ihanteelliseksi
• Religionaaliset pakkomielteet: pelko Jumalan loukkaamisesta
• Tunkeutuvat seksuaaliset tai väkivaltaiset ajatukset

Kompulsiot ovat toistuvia fyysisiä käyttäytymismalleja, kuten toistuva käsien pesu, tai mentaalisia tekoja, kuten laskeminen. Niitä tehdään usein vastauksena pakkomielteisiin, mutta ne voivat elää omaa elämäänsä – ja aiheuttaa enemmän ahdistusta, kun niitä ei toteuteta. Yleisiä pakkoajatuksia ovat muun muassa seuraavat:

• Tarkistaminen: tarve tarkistaa ja tarkastaa jokin asia uudelleen
• Puhdistaminen tai peseytyminen
• Laskeminen tai toistaminen: tarve toistaa tiettyä käyttäytymistä
• Järjestäminen ja järjestäminen: tarve järjestää esineet tietyllä tavalla; hermostuminen, jos jotakin muutetaan
• Keräily tai hamstraaminen: kirjojen, lehtien, lippujen, syntymäpäiväkorttien tai muiden esineiden säästäminen siinä uskossa, ettei niitä voi heittää pois

Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD)

PTSD tunnettiin aiemmin nimellä ”taisteluväsymys”, koska se oli yleinen sodasta palaavilla sotilailla. Nyt mielenterveysalan ammattilaiset tunnustavat, että PTSD voi vaikuttaa keneen tahansa, joka on kokenut vakavan onnettomuuden tai traumaattisen tilanteen. Vaikka trauma on ohi, henkilö tuntee edelleen olevansa vaarassa. Oireita voivat olla:

• Pelottavat takaumat
• Jatkuva surullisuus, viha tai matala mieliala
• Jatkuva tunne siitä, että on valmis hyökkäykseen
• Välttää tilanteita, jotka muistuttavat traumasta

Jos kärsit GAD:n oireista tai jostain edellä kuvatusta liitännäisoireyhtymään kuuluvasta ahdistuneisuushäiriöstä, varaa aika lääkärin vastaanotolle, jotta sinut voidaan käydä perusteellisessa lääkärinarviossa.

Päivitetty 23. maaliskuuta 2021