”Mini-Schengen” uhkaa ajaa kiilaa Albanian ja Kosovon välille

Aloite ”Mini-Schengen”-vyöhykkeen luomiseksi Länsi-Balkanille on ajamassa yhä suurempaa kiilaa Albanian ja Kosovon välille.

Ajatus heräsi ensimmäisen kerran lokakuussa, kun Albanian, Pohjois-Makedonian ja Serbian johtajat sopivat tutkivansa mahdollisuutta luoda passi- ja tullivapaa vyöhyke, joka mahdollistaisi ihmisten, tavaroiden, palvelujen ja pääomien vapaan liikkuvuuden osallistujamaiden välillä, ja kutsuivat Bosnian, Kosovon ja Montenegron liittymään mukaan.

Sen jälkeen on pidetty kaksi muuta kokousta. Viimeisin oli Tiranassa Albaniassa 21. joulukuuta, ja siihen osallistuivat Montenegron presidentti Milo Đukanović, Serbian presidentti Aleksandar Vučić, Albanian pääministeri Edi Rama ja Pohjois-Makedonian pääministeri Zoran Zaev.

Huippukokouksen jälkeen Vučić sanoi, että oli tehty tärkeitä päätöksiä neljän maan välisen kaupan edistämiseksi.

”Keskustelimme siitä, miten voimme parantaa kauppaa, helpottaa tavaroiden, palveluiden ja pääoman liikkumista ja tehdä tärkeitä päätöksiä. Tällä on suuri merkitys koko alueelle”, Vučić sanoi yhteisessä konferenssissa.

Hra Rama lisäsi, että Euroopan komissio on valmis tukemaan Mini-Schengen-aluetta ja myöntää ensi vuonna 1,2 miljardia euroa sen toteuttamiseen.

”Nämä eivät ole lainoja vaan avustuksia”, Rama sanoi.

Kosovo on toistaiseksi kieltäytynyt liittymästä aloitteeseen, jota sen väistyvä pääministeri Ramush Haradinaj on väittänyt tempaukseksi, jonka tarkoituksena on helpottaa Kosovon viime vuonna serbialaisille ja bosnialaisille tavaroille asettamien korkeiden tullimaksujen poistamista kostoksi siitä, että Kosovo kieltäytyi edelleen tunnustamasta maan itsenäisyyttä.

”Emme tarvitse Mini-Schengen-aluetta, jonka pääkaupunki on Serbia”, Rama sanoi. ”Tämä kaikki on tehty tullitariffin peruuttamiseksi, kiertotie tullitariffin peruuttamiseksi.”

Tämä herätti ankaran vastauksen Albanian pääministeriltä, joka kutsui Haradinajia ”valehtelijaksi”.

”Haradinaj on valehtelija, joka on valehdellut jälleen; hän valehtelee tietämättömyyttään tai tarkoituksella, en ole pystynyt selvittämään tätä enkä aio selvittää sitä, mutta totuus on, että hän on valehtelija”, Rama sanoi.

Kun seuraava huippukokous Mini-Schengen-alueen luomisesta pidetään Belgradissa helmikuussa, on todennäköistä, että kovan linjan Haradinaj – joka erosi aiemmin tänä vuonna sen jälkeen, kun Haagin sotarikostuomioistuin oli asettanut hänet syytteeseen – on poissa. Kosovossa muodostetaan parhaillaan uutta hallitusta lokakuussa pidettävien vaalien jälkeen, ja maan seuraavaksi pääministeriksi odotetaan Albin Kurtia, entistä opiskelijajohtajaa, joka johti väkivallattomia mielenosoituksia Serbiaa vastaan Prishtinan yliopistossa 1990-luvulla ja vietti sittemmin kaksi vuotta vankilassa ”Jugoslavian alueellisen koskemattomuuden vaarantamisesta” nostettujen valheellisten syytteiden vuoksi.

Hra Kurti vihjasi hiljattain omaksuvansa erilaisen lähestymistavan Serbian kanssa käytäviin neuvotteluihin sanomalla, että Serbian kanssa käytävien neuvottelujen ei pitäisi keskittyä alueeseen vaan kansalaisten oikeuksiin ja yhteisöjen tarpeisiin.

Kuri – joka on aiemmin kannattanut sekä Albanian että Kosovon käsittävän Suur-Albanian luomista – on kuitenkin vähätellyt Mini-Schengen-aloitetta ehdottamalla, että Tiranan pitäisi ensin keskittyä sopimukseen Prishtinan kanssa.

Albania, Serbia, Pohjois-Makedonia, Kosovo, Montenegro ja Bosnia – sekä Moldova – ovat jo osa Keski-Euroopan vapaakauppa-aluetta (CEFTA), jonka tavoitteena on helpottaa tavaroiden liikkumista ja vapaata kauppaa näiden maiden välillä, kunnes ne liittyvät Euroopan unioniin.