Missä tahansa oven ongelma
Intro – Tämä blogi on ensimmäinen niistä kahdestakymmenestäviidestä blogista, joita julkaisemme päivittäin, yhden blogin joka päivä 7.1.-31.1. välisenä aikana – jonka on kirjoittanut kaksikymmentäviisi jäsentämme ja jossa käsitellään aiheita, jotka liittyvät ”Muutokseen” – juhlistaaksemme uuden yritysnimemme virallista muuttumista HDE:stä HENNGEksi 1.2. alkaen.
Hei, olen Richie Ogura. Perustin tämän HENNGE-yrityksen vuonna 1996, ja olen johtanut yritystä 22 vuotta. Rakastan tehdä paljon virheitä ja nautin edelleen virheiden tekemisestä joka päivä tekemällä jotain erilaista. Koska olen lähes aina miettinyt, miten luoda uusi tuote, haluaisin tänään jakaa ajatuksiani siitä, miten aloittaa uusi tuote startup-yrityksessä.
Kun ajattelee uuden tuotteen luomista, on tärkeää unelmoida suuresta, mutta on myös tärkeää löytää jotain, jonka parissa voi oikeasti tehdä töitä, jotta unelma ei jäisi pelkäksi haaveeksi.
Yleinen sudenkuoppa, joka tyypillisesti löytyy ihmisiltä, joilla on myynti- tai markkinointitausta, on aloittaa uuden tuotteen suunnittelu kysymyksellä ”Millainen mahtava tuote myy kuin kuumille kiville?”. Miksi tämä ei ole hyvä on, koska luultavasti keksit loistavan tuotteen, jonka valmistaminen kestää vuosikymmeniä, ellei mahdotonta. Kutsun tätä ”Missä tahansa ovi -ongelmaksi”.
Missä tahansa ovi -ongelma
”Missä tahansa ovi” tai ”Dokodemo-ovi” on fiktiivinen vekotin, jota käytetään usein anime Doraemonissa. Se näyttää tavalliselta ovenkarmilta, mutta se on itse asiassa tulevaisuuden vekotin, jolla on supervoima viedä sinut minne haluat. Sanot minne haluat mennä, avaat oven, ja sitten on poimureikä, joka on yhteydessä sanomaasi paikkaan.
http://doraemon.wikia.com/wiki/Anywhere_Door
Jos voisit valmistaa The Anywhere Doorin, sillä olisi varmasti valtavat markkinat. Mutta suuri ongelma on se, että sitä on vielä lähes mahdotonta rakentaa ainakaan tällä hetkellä.”
Voit ajatella, että tämä esimerkki on liian ilmiselvä, mutta saatat helposti keksiä jotain Anywhere Doorin kaltaista vaikka puhuisit jostain tutummasta asiasta, kuten älypuhelinsovelluksesta tai mistä tahansa teknologiasta, jonka asiantuntija et ole, jos alat miettiä, mitä voisit myydä.
Välttämättömän teknologiaorientoitunut ilmiö
Vastakkaisella puolella on kohtuuttoman teknologiaorientoitunut ilmiö.
Kehittäjät ja insinöörit ovat ihmistyyppi, joka haluaa luonnostaan jatkuvasti oppia ja kehittyä. Kun he tekevät työtä, jossa voidaan sekä hyödyntää heidän asiantuntemustaan että oppia jotain uutta, joka voi tuoda suuria mahdollisuuksia heidän työkalupakkiinsa, he ovat erittäin motivoituneita ja erittäin tuottavia. Tämä ”terve oppimisriippuvuus” voi hyvissä olosuhteissa tehdä laivasta supernopean.
Jos kuitenkin olet henkilö, jolla on tekninen tausta, ja alat suunnitella tuotetta kysymyksellä ”Mitä voimme tuottaa nykyisellä asiantuntemuksellamme?” tai ”Miten minulla on mahdollisuus käyttää tätä uutta teknologiaa?”, joudut todennäköisesti ongelmiin rakentaessasi tuotetta, josta ei ole apua kenellekään ja joka saattaa päästä tuotantoon, mutta jota ei myydä kunnolla, mikä tekee liiketoiminnasta kestämätöntä. Koska tekniset ihmiset hiovat aina taitojaan ja oppivat uusia asioita kokeilemalla uusia ideoita, ajattelutavan vaihtaminen on joskus vaikeaa.
Miten voimme siis onnistua? Haluamme auttaa asiakkaita ja saada erinomaista ja kestävää myyntiä. Haluamme hyödyntää ”tervettä oppimisriippuvuutta” pitämällä insinöörit tyytyväisinä ja motivoituneina. Vastaus on keskittyä todellisiin ongelmiin, ennen kuin puhutaan varsinaisesta ratkaisusta tai myynnistä tai teknologiasta.
Todellisen ongelman löytäminen
Jos pystyt ratkaisemaan todellisen ongelman, löytyy asiakas. Löytyy joku, joka maksaisi ratkaisustasi, ja ”hyvän ja kestävän myynnin” ongelma on ratkaistu. Kun olet löytänyt todellisen ongelman, olet melkein voitolla. Todellinen ongelma ei kuitenkaan ole ongelma, jonka luulet olevan olemassa: Se on ongelma, jonka olemassaolosta huomattava määrä ihmisiä on samaa mieltä ja joka vaivaa heitä. Todellisen ongelman löytäminen ei ole helppoa. Sinun on luultavasti tehtävä jonkin verran kenttätutkimusta tai haastatteluja, ennen kuin hylkäät kymmeniä ideoita, jotta voit olla varma siitä, onko ongelma todella olemassa vai ei.
Kun olet saanut todellisen ongelman, mieti, miten ongelma ratkaistaan. Pyydä teknisiä ihmisiä rakentamaan nopeasti proof-of-concept-tuote, tai jos se ei ole mahdollista, piirrä paperille jotain, joka voisi ratkaista ongelman. Näyttäkää se asiakkaalle, ja voila, saitte uuden tuotteen siemenen!
Siten sen sijaan, että puhuisimme siitä, miten rakentaa ”Anywhere Door”, voimme miettiä todellista ongelmaa. Ehkä voimme huomata, että emme välttämättä tarvinneet Anywhere Dooria, koska todellinen ongelma oli jotain sellaista kuin ”En saa tarkkaa säätietoa tietystä paikasta” tai ehkä jotain sellaista kuin ”En voi käydä usein perheeni luona”. Tällaiset ongelmat voitaisiin ehkä ratkaista rakentamalla jotain Weather.comin tai Skypen kaltaista. Se ei edelleenkään näytä helpolta rakentaa, mutta se on helpommin lähestyttävissä verrattuna siihen, että keksittäisiin Anywhere Door.
HENNGEn tapaus
Kun yritys keksii todellisen ratkaisun, joka ratkaisee todellisen ongelman, yrityksellä on taipumus keskittyä ratkaisun parantamiseen, jotta yhä useammat ihmiset olisivat tyytyväisempiä, sen sijaan, että se löytäisi toisen todellisen ongelman ja rakentaisi mahdollisia ratkaisuja.”
Yhtenä ongelmana yrityksessämme on se, että ollaan täsmälleen tuossa vaiheessa. Aloitimme nykyisen lippulaivapalvelumme, kun meillä oli vaikeuksia päästä pilveen maanjäristyksen iskiessä Japaniin vuonna 2011. Siitä lähtien olemme keskittyneet parantamaan nykyistä palveluamme antaaksemme asiakkaillemme paremman kokemuksen ja tehdaksemme siitä skaalautuvamman, jotta voimme palvella yhä useampia asiakkaita. Se on luultavasti oikea strategia kannattavuuden saavuttamiseksi, mutta sen vuoksi emme ole rohkaistuneet löytämään lisää todellisia ongelmia.
Koska yritystehtävämme on ”Liberation of Technology”, mikä tarkoittaa ”teknologian voiman välittämistä mahdollisimman monille ihmisille”, haluaisimme ratkaista erilaisia ongelmia teknologian avulla. Laajentaaksemme niiden ongelmien kirjoa, joihin tartumme, aloitimme sisäisen toimintamme löytääksemme lisää todellisia ongelmia ja kasvattaaksemme prototyyppien kehittäjiä kannustamalla potentiaalisia prototyyppien kehittäjiä.
Tämä on toinen syy siihen, miksi yhtiömme vaihtaa nimensä HENNGEksi, joka tarkoittaa japaniksi ”muuttua”.
Toivottavasti haluaisimme löytää enemmän todellisia ongelmia, jotta voimme toimittaa teknologian voiman asiakkaille tänä uutena vuonna.
Lisätietoa yritysnimemme muutoksesta: https://www.hde.co.jp/en/about-us/trade-name-changed.html