Mitä on aivopohjainen oppiminen?
- ”Aivopohjainen opetus on strategioiden tarkoituksenmukaista käyttöä, joka perustuu vankkaan tieteelliseen tutkimukseen perustuviin periaatteisiin.”
- Mitä aivopohjainen opettaja tekee?
- Esimerkkejä aivoperustaisen oppimisen sovelluksista
- Pitäkää mielessä…
- Aivopohjaisessa opetuksessa on kyse älykkäämmästä, tarkoituksenmukaisemmasta opetuksesta, jolla voidaan tavoittaa suurempi määrä oppilaita.
”Aivopohjainen opetus on strategioiden tarkoituksenmukaista käyttöä, joka perustuu vankkaan tieteelliseen tutkimukseen perustuviin periaatteisiin.”
Seuraavien alojen, kuten sosiaalisen neurotieteen, psykoimmunologian, käyttäytymisgenetiikan, psykobiologian, kognitiotieteen, neurotieteen ja fysiologian, tutkimuksella on myös merkitystä.
Aivopohjainen oppiminen on myös sellaisen mielekkään periaatteiden ryhmän soveltamista, joka edustaa käsitystämme siitä, miten aivomme toimivat, koulutuksen yhteydessä.
Aivopohjainen oppiminen on yksinkertaisesti kehon/mielen/aivojen tutkimukseen perustuvien strategioiden käyttöönottoa..
Aivopohjainen oppiminen ei ole mikään ihmelääke tai taikaluoti, joka ratkaisee kaikki koulutuksen ongelmat. Jokainen, joka edustaa sitä muille, johtaa heitä harhaan. Vielä ei ole olemassa ”yhtä kaikille sopivaa” aivopohjaista ohjelmaa, mallia tai pakettia, jota koulut voisivat noudattaa.
Mitä aivopohjainen opettaja tekee?
Aivopohjainen opettaja opettaa aivot mielessä.
Tämä kasvattaja ymmärtää periaatteet ja käyttää strategioita tarkoituksenmukaisesti. Tällä polulla on kyse kasvattajasta, joka ymmärtää opetuksensa perustelut. Kyse on myös sellaisesta, joka pysyy jatkuvasti ajan tasalla jatkuvan ammatillisen kehittymisen avulla.
Esimerkkejä aivoperustaisen oppimisen sovelluksista
Todisteet osoittavat, että stressi on merkittävä tekijä luovuuden, muistin, käyttäytymisen ja oppimisen kannalta. Opettajat, jotka tarkoituksellisesti hallitsevat stressitekijöitä (vähentävät tai lisäävät tarkoituksellisesti stressiä) luokassa, kokevat todennäköisesti positiivisen luokkahuoneilmapiirin. On monia tapoja vähentää stressiä luokkahuoneessa, kuten venyttelyharjoitusten integroiminen, välituntien sisällyttäminen, selviytymistaitojen opettaminen ja liikuntatuntien hyödyntäminen.
Todisteet viittaavat siihen, että kohtuulliset glukoosipitoisuudet parantavat oppijan muistin muodostumista. Koska glukoosipitoisuutta voidaan parantaa ruoan, stimuloivien tunteiden ja fyysisen aktiivisuuden avulla, opettajat voivat hallita opetusstrategioitaan niin, että oppilaat voivat paremmin ylläpitää kohtuullisia glukoositasoja. Tämä strategia voi auttaa oppilaita muodostamaan vahvemman muistin.
Miten neurotiede voi auttaa meitä luokkahuoneessa? Ensinnäkin tässä on lyhyt taustatieto. 1990-luvun lopulla useat neurotieteilijät tekivät kokeita rotilla. Se ei ole mikään suuri uutinen; sitä tapahtuu joka päivä. Mutta nämä tutkijat yhdistivät rottien ruokinnan tiettyyn taajuuteen joka päivä. Suuri uutinen oli se, että kun rottia oli ”ehdollistettu” neljä viikkoa, niiden kuuloaivokuori kirjaimellisesti muuttui ja kartoitti itsensä uudelleen. Itse asiassa se muuttui niin paljon, että rotat lisäsivät aivoihinsa LISÄÄ tilaa, joka oli herkkä tietylle äänitaajuudelle, jonka ne kuulivat ruoan saapuessa! Aivot voivat muuttua ja muuttuvatkin, jos osataan tehdä se!
Missä on siis koulun ja luokkahuoneen yhteys? Tuo tutkimus kertoi tutkijoille, että tietyntyyppiset ärsykkeet voivat fyysisesti muuttaa aivoja. Heidän piti vain luoda tuotteita, jotka voisivat muuttaa oppilaiden aivoihin tulevia signaaleja. He tekivät näin ja keksivät 1) sisäkorvaistutteen ja 2) FastForword®-lukuohjelman. Ohjelmat ovat niin tehokkaita, että oppilaat voivat saavuttaa 1-2 vuoden lukemisen edistymisen vain 40-60 tunnissa tämän aivopohjaisen oppimisohjelman avulla. Siinäpä vasta hieno neurotieteen sovellus. Mene heidän verkkosivustolleen ja tutustu siihen! KLIKKAA TÄSTÄ.
Pitäkää mielessä…
Aivopohjaisessa opetuksessa on kyse älykkäämmästä, tarkoituksenmukaisemmasta opetuksesta, jolla voidaan tavoittaa suurempi määrä oppilaita.
Ei ole kyse mistään yhdestä yksittäisestä asiasta, jonka teet. Kyse on pikemminkin ympäristön, opetuksen ja opetussuunnitelmastrategioiden jatkuvasta, tarkoituksenmukaisesta yhdistämisestä, joka saa kaiken toimimaan.
Yksi parhaista tavoista oppia siitä on osallistua johonkin Jensen Learningin aivoperustaisen opetuksen työpajoista. Miksi? Eric Jensen on yksi harvoista esitelmöitsijöistä, jotka todella harjoittavat sitä, mitä saarnaavat. Pääset näkemään, kuulemaan ja kokemaan todelliset strategiat toiminnassa. Näin et ainoastaan näe, MITEN se tehdään, vaan voit myös päättää, sopiiko se sinulle vai ei.
Tietääksesi lisää tutustu Aivopohjaisen oppimisen kirjakauppaan tai tutustu Aivopohjaisen oppimisen blogiin… tai uuteen Aivopohjaisen oppimisen foorumiin
.