Miten bambusahatavara valmistetaan?
Bambu on uusiutuva luonnonvara, josta on viime vuosina tullut yksi tärkeimmistä vaihtoehdoista trooppisille lehtipuille. Nähdessäsi bambulattioita, keittiökaappeja tai leikkuulautoja saatat ihmetellä, miten pyöreät ontot bambuvarret jalostetaan massiiviseksi bambusahatavaraksi?
On tärkeää huomata, että valmistettu bambu voidaan jakaa kahteen pääryhmään; ”laminoitu bambu” ja ”säikeistä kudottu bambu” (tai molempien yhdistelmä). OSB-levyn, MDF-levyn, lastulevyn, mattolevyn jne. kaltaisia levyjä valmistetaan myös bambukuidusta ja bambuhakkeesta, mutta kaistaleista (laminaatti) tai säikeistä (strand woven) valmistettuja levyjä käytetään Euroopassa ylivoimaisesti eniten.
- Laminoitu bambu
- 1) Bambunkorjuu
- 2) Bambupylväiden valinta
- 3) Bambupylväiden halkaisu
- 4) Bambulamellien höyläys
- 5) Bambulamellien keittäminen
- 6) Karbonisointi
- 7) Kuivaus ja hionta
- 8) Bambuliuskojen laadunvalvonta
- 9) Tavallinen prässäys
- 10) Sivupuristettu
- 11) Koon mukaan leikkaaminen
- 12) Hionta
- 13) Laadunvalvonta
- Säikeistä kudottu bambu
- 1) Kaistaleista säikeiksi
- 2) Bambusäikeiden kyllästäminen
- 3) Puristaminen
- 4) Koon mukaan leikkaaminen
Laminoitu bambu
Laminoitu bambuvaneri valmistetaan litteistä suorakaiteen muotoisista bambuliuskoista, jotka leikataan bambun varresta. Nämä kaistaleet tai ”säleet” liimataan sitten yhteen joko vaakasuoraan (sileäpuristettu) tai pystysuoraan (sivupuristettu).
Koska laminoidut bambulevyt koostuvat yksittäisistä kaistaleista, niissä esiintyy vähemmän turpoamista ja kutistumista kuin massiivipuulevyissä. Bambuvanerin rakennetapa vaikuttaa kuitenkin sen lujuuteen, joustavuuteen ja vakauteen.
Yksi kerroksinen laminoitu bambupaneeli esimerkiksi murtuu leveydeltään helpommin kuin kolme- tai viisikerroksinen paneeli. Viisikerroksinen paneeli on myös vakaampi kuin 1- tai 3-kerroksinen paneeli, ja se on vähemmän altis vääntymiselle. Yleissääntönä on, että mitä enemmän kerroksia, sitä vakaampi bambupaneeli on.
Kerrosten määrä ja rakenne ovat tärkeitä myös bambupaneelin ulkonäön kannalta. Esimerkiksi pelkistetyssä puristetussa bambuvanerissa on hyvin näkyviä solmuja, mikä johtaa hyvin dramaattiseen ulkonäköön. Kerrosten lukumäärällä saattaa olla merkitystä, kun bambuvaneria käytetään sovelluksissa, joissa sivut ovat näkyvissä, kuten portaiden askelmissa, pöydissä, keittiötasoissa, kaapeissa jne.
1) Bambunkorjuu
Moso-bambu (Phyllostachys edulis), on bambulaji, joka valitaan teknisesti suunniteltujen bambupaneelien valmistukseen. Tämä kiinalainen bambu tunnetaan maailman kovimpana bambulajina, ja se kasvaa keskimäärin jopa 20 metriä korkeaksi ja halkaisijaltaan 10 cm:n pituiseksi.
Bambuvarsi saavuttaa maksimikorkeutensa vain muutamassa kuukaudessa, eikä se kasva pidemmäksi tai paksummaksi ajan myötä. Seuraavien 4 vuoden aikana kuidut ”lignifioituvat” ja saavat poikkeukselliset mekaaniset ominaisuutensa kovuuden, lujuuden ja tiheyden suhteen.
Kypsät 4-5-vuotiaat bambuvarret voidaan poimia bambuviljelmiltä vuosittain, kun uudet versot nousevat maasta. Bambu on siis hyvin kestävä luonnonvara, jota ei tarvitse istuttaa uudelleen sadonkorjuun jälkeen. Tämä on tietenkin suuri vastakohta trooppisille lehtipuille, jotka vaativat usein 50-100 vuotta saavuttaakseen kypsyyden.
2) Bambupylväiden valinta
Teknisesti valmistettujen bambutuotteiden tuotantoa varten valitaan bambupylväät, joiden keskihalkaisija on 9 cm. Ne leikataan 250 cm:n pituisiksi.
3) Bambupylväiden halkaisu
Bambupylväät asetetaan erityiseen koneeseen, joka muuttaa ne karkeiksi bambulevyiksi. Tolpat työnnetään metallisen ”halkaisulaitteen” (tähtimäiset veitset) läpi, kunnes koko varsi on leikattu lamelleiksi.
4) Bambulamellien höyläys
Bambulamellit ovat aluksi vielä hyvin epäsäännöllisiä muodoltaan ja rakenteeltaan. Niiden vihreän ulkokerroksen ja sisäisten solmujen poistamiseksi lamellit höylätään mitoiltaan 22 x 6 mm.
5) Bambulamellien keittäminen
Suojatakseen bambua tulevilta hyönteisten hyökkäyksiltä tai sieniltä lamellit keitetään vetyperoksidissa ± 7 tuntia. Tämän käsittelyn lisäetuna on, että se valkaisee liuskat, mikä johtaa yhtenäiseen luonnolliseen väriin.
6) Karbonisointi
Vaihtoehtoisesti bambulistat karbonisoidaan korkeapainesäiliössä useita tunteja. Lämmön ja paineen yhdistelmä vapauttaa bambuliuskojen luonnollisen tärkkelyksen, joka antaa sille tyypillisen ruskean karamellivärin.
7) Kuivaus ja hionta
Kiehutus-/hiilihapotuskäsittelyn jälkeen bambuliuskat kuivataan uunissa noin 5 päivän ajan, kunnes niiden kosteuspitoisuus on noin 8-10 %. Kuivuttuaan bambuliuskat hiotaan lopulliseen 20 x 5 mm:n kokoonsa.
8) Bambuliuskojen laadunvalvonta
Kun bambuliuskat on käsitelty, kuivattu ja hiottu, niiden väri ja laatu tarkistetaan vielä kerran ennen niiden jalostamista paneeleiksi.
9) Tavallinen prässäys
Kuten aiemmin mainittiin, bambukaistaleet voidaan liimata yhteen joko vaaka- tai pystysuunnassa. ”Tavallisesti puristetussa” paneelissa bambulistat puristetaan yhteen ylöspäin. Näin saadaan 1-kerroksinen vaneri, jossa bambusolmujen kuviointi ja ominaispiirteet näkyvät selvästi.
Tasaisesti puristetun bambuvanerin paksuus on 5 mm. Paksumpien paneelien valmistamiseksi eri kerrokset liimataan yhteen (yleensä ristikkäin).
10) Sivupuristettu
”Sivupuristetussa” paneelissa bambusuikaleet puristetaan toisiinsa pystysuoraan. Tuloksena on 1-kerroksinen vaneri, jossa bambusolmujen kuviointi ja ominaispiirteet eivät näy selvästi.
Sivupuristetun bambuvanerin paksuus on 20 mm. Paksumpien levyjen tai palkkien valmistamiseksi liimataan useita kerroksia yhteen.
11) Koon mukaan leikkaaminen
Vannesahaa käytetään 20 mm:n sivupuristetun vanerin muuntamiseen ohuemmiksi levyiksi. Näin yksittäisistä levyistä voidaan rakentaa 3-5-7- tai 9-kerroksisia bambupaneeleita.
12) Hionta
Hionta on tuotantoprosessin viimeinen vaihe täydellisen tasaisen sileän pinnan aikaansaamiseksi.
13) Laadunvalvonta
Kaikki bambupaneelit tarkastetaan viimeisen kerran tuotantovirheiden varalta pakkaamisen yhteydessä.
Säikeistä kudottu bambu
Säikeistä kudottuun bambuun sovelletaan pitkälti samoja vaiheita kuin laminoidun bambun kohdalla, paitsi että kaistaleita ei liimata toisiinsa vaaka- tai pystysuunnassa. Sen sijaan käytetään raakoja bambusäikeitä, jotka puristetaan korkeassa paineessa uuden ”komposiittimateriaalin” luomiseksi.
Säikeistä kudotun bambun tiheys on paljon korkeampi kuin laminoidun bambun, sillä se on 1200 kg/m3 700 kg/m3:n sijaan. Tämä tekee säikeistä kudotusta bambusta myös paljon kovempaa kuin laminoidusta bambusta, jonka Janka-kovuus on 2800 lbf 1380 lbf:n sijaan.
Säikeistä kudotun bambun ulkonäkö on täysin erilainen kuin bambuvanerin. Säikeistetty bambu näyttää puun kaltaiselta liekkirakenteineen ja bambusolmuineen, joista tuli lähes näkymättömiä.
1) Kaistaleista säikeiksi
Kunhan bambukaistaleet on kiehutettu tai hiiltynyt aiemmin vaiheessa 5-6 kuvatulla tavalla, kaistaleet murskataan karkeiksi kuitumaisiksi bambusäikeiksi.
2) Bambusäikeiden kyllästäminen
Bambusäikeet kyllästetään liimalla ennen niiden asettamista puristimeen.
3) Puristaminen
Bambusäikeet asetetaan massiiviseen teolliseen puristimeen ja puristetaan 2 500 tonnin paineella.
4) Koon mukaan leikkaaminen
Sauvakudotut bambupaneelit ovat saatavana korkeintaan 20 mm:n paksuisina, muutoin niistä tulisi liian painavia. 30-40 mm paksut paneelit sahataan pienemmiksi, enintään 10-30 cm leveiksi laudoiksi. Nämä bambulankut voidaan sitten jalostaa bambulattiaksi, terassilattiaksi tai sivuraiteiksi.
Oletko myös kiinnostunut työskentelemään koneistetun bambun kanssa? Tilaa bambulevyt jo tänään verkkokaupastamme!