Muinainen roomalainen lautapeli löytyi norjalaisesta hautakummusta

Arkeologit ovat löytäneet Länsi-Norjassa sijaitsevasta hautakummusta noin 1700 vuotta vanhan roomalaisen lautapelin, raportoi valtiollinen yleisradioyhtiö NRK.

Löytö on peräisin noin vuodelta 300 jKr, Se sijoittuu suoraan roomalaiselle rautakaudelle, joka kesti 1-400 jKr. Bergenin yliopistomuseon lausunnon mukaan löytö sisältää pitkänomaisen nopan ja 18 pelimerkkiä. Tutkijoiden mukaan löytö auttaa selvittämään Rooman ja Skandinavian välisen kulttuurivaihdon laajuutta tuona aikana sekä pelaamisen yhteiskunnallista merkitystä tuohon aikaan.

Neljäsivuinen pelikappale, jonka kumpaankin kylkeen on kaiverrettu nollasta viiteen ympyrää, on ”hyvin harvinainen”, arkeologi Morten Ramstad kertoo NRK:lle. Norjasta on tähän mennessä löydetty alle 15 tällaista noppaa.

Kertomuksen mukaan lautapeli on saattanut saada inspiraationsa roomalaisten suosimasta ajanvietteestä: Ludus latrunculorum eli ”palkkasotureiden peli”. Shakin tai backgammonin kaltainen kahden pelaajan välienselvittely edelsi viikinkiajan suosittua peliä Hnefatafl eli ”Kuninkaan pöytä”.

Pelatessaan Hnefataflia kuningas ja hänen puolustajansa taistelivat taflmeneja eli hyökkääjiä vastaan, jotka olivat heitä lukumääräisesti noin kaksi yhtä vastaan, kirjoitti Meilan Solly Smithsonian-lehdelle aiemmin tänä vuonna. Kun kuninkaan miehet yrittivät ohjata hänet turvaan johonkin laudan neljästä kulmasta, taflmenit yrittivät estää pakenemisen. Pelin päätteeksi kuningas joko saavutti turvapaikan tai antautui vankeuteen.

Norjalaisesta hautakummusta, josta löytyi äskettäin paljastuneita pelinappuloita, löytyi myös luunpalasia, keramiikkapurkkeja, pronssinen neula ja lasinsiruja, raportoi Yasemin Saplakoglu Live Science -lehdessä. Kaikki esineet olivat mustuneet noesta, jonka arkeologit arvelevat olleen korkea-arvoiselle yhteiskunnan jäsenelle sopiva hautajaispoltto.

”Nämä ovat statusesineitä, jotka todistavat kosketuksesta Rooman valtakuntaan”, jossa tällaiset pelit olivat suosittuja, Ramstad kertoo NRK:lle. ”Ihmiset, jotka pelasivat näin, olivat paikallista aristokratiaa tai yläluokkaa. Peli osoitti, että ihmisellä oli aikaa, voittoja ja kykyä ajatella strategisesti.”

Tutkijat löysivät pelinappulat Ytre Fossen löytöpaikalta Länsi-Norjasta. Ytre Fossesta avautuu näkymä Alverstraumenin salmelle, joka oli aikoinaan osa tärkeää kauppareittiä, joka tunnettiin nimellä Nordvegen eli ”pohjoinen tie”, raportoi George Dvorsky Gizmodolle. Tämä merireitti, joka yhdisti Pohjois-Norjan eteläiseen Skandinaviaan ja Eurooppaan, antoi myöhemmin Norjalle nimensä.

Ramstad kertoo NRK:lle, että kuka tahansa, joka hallitsi Alverstraumenin osuutta, saattoi rikastua vaatimalla, että väylän läpi kulkevat maksoivat veroja rahana tai tuontitavaroina. Eliittihenkilöiden hautaaminen salmen varrelle oli ”poliittinen valinta”, joka osoitti valtaa ja kontrollia, arkeologi selittää Live Science -lehdelle. Samanlaisia suuria hautoja on lausunnon mukaan löydetty salmen varrelta, ja tällainen skenaario tarjoaisi uskottavan selityksen sille, miten roomalainen riista päätyi muinaisnorjalaiseen hautaukseen.

Löytö yhdistää Norjan laajempaan viestintä- ja kauppaverkostoon koko Skandinaviassa, arkeologi Louise Bjerre kertoo NRK:lle. Samalla palat alkavat piirtää kuvaa norjalaisten arkielämästä varhaisella roomalaisella rautakaudella.

Ramstad sanoo NRK:n kanssa puhuessaan, että vuosituhansia vanha peli ”kertoo meille, että silloiset ihmiset eivät olleet kovinkaan erilaisia kuin me.”