Neurologinen toipuminen anoksisen aivovamman ja merkittävän diffuusiorajoituksen jälkeen (P4.303)

TAPAUSKERTOMUS: 19-vuotias, aiemmin terve aktiivipalveluksessa ollut mies sai sairaalan ulkopuolisen sydänpysähdyksen kammiovärinän aikana kuntoilun aikana. Hän sai 20 minuuttia sydän- ja keuhkoelvytystä ja 3 defibrillointiyritystä ennen spontaanin verenkierron palautumista. Hänelle tehtiin 24 tunnin terapeuttinen hypotermiaprotokolla ulkopuolisessa sairaalassa. Hänen lämpenemistään vaikeutti multifokaalinen myoklonus. Kun potilas saapui laitoksellemme, hän oli edelleen koomassa, ja hänellä esiintyi kasvojen ja molemminpuolisten alaraajojen ojentelu- ja myoklonusjaksoja. Hänellä oli ehjät aivorunkorefleksit, alaraajojen hyperrefleksia ja molemminpuoliset Babinski-merkit. EEG osoitti alfakoomaa ja ajoittaista, yleistynyttä, rytmistä delta-aktiivisuutta. Magneettikuvaus osoitti diffuusion rajoittumista, joka koski molemminpuolisia otsa-, päälaki- ja takaraivolohkoja sekä molemminpuolisia tyvitumakkeita. Jatkuvassa EEG:ssä havaittiin myöhemmin jonkin verran reaktiivisuutta stimulaatioon, jossa esiintyi delta-aktiivisuutta. Potilaalle asennettiin trakeostomia ja PEG-putki, ja kahden viikon kuluttua hän alkoi noudattaa yksinkertaisia käskyjä. Ennen kotiuttamista potilas oli hereillä, kykeni keskustelemaan ja kävelemään rollaattorin avulla. Kuuden viikon intensiivisen neurokuntoutuksen jälkeen hänen trakeostomiansa ja PEG-putkensa poistettiin. Hän pystyy toimimaan itsenäisesti, mutta hänellä on edelleen jonkin verran muistihäiriöitä.