Onko omenaviinietikka todella ihmetuote?

KANNANOTTO: Kansanlääkintä on suosinut omenaviinietikkaa vuosisatojen ajan, ja sen oletetuista hyödyistä on esitetty monia väitteitä.

Omenaviinietikkaa valmistetaan pilkkomalla omenoita, peittämällä ne vedellä ja antamalla niiden olla huoneenlämmössä, kunnes luonnolliset sokerit käyvät ja muodostavat etanolia. Tämän jälkeen bakteerit muuttavat tämän alkoholin etikkahapoksi.

Siideriin muodostuu ”äidin” säikeitä. Nämä siivilöidään pois monista tuotteista, mutta jätetään toisiin tuotteisiin, ja ne ovat usein terveysväitteiden kohteena. ”Emoa” voidaan myös käyttää seuraavan siiderierän tuotannon aloittamiseen.

Mutta auttaako omenaviinietikka todella laihtumaan, torjumaan sydänsairauksia, hallitsemaan verensokeria ja ehkäisemään syöpää? Entä väitteet siitä, että se sisältää runsaasti entsyymejä ja ravintoaineita, kuten kaliumia?

Painonpudotus

Todisteet siitä, että omenaviinietikka auttaisi torjumaan rasvaa, ovat heikkoja.

Japanissa tehdyssä lyhytkestoisessa tutkimuksessa ylipainoisten miesten ja naisten tavanomaiseen ruokavalioon lisättiin kaksi päivittäistä juomaa, jotka sisälsivät kaksi juomaa, jotka sisälsivät 15 millilitraa 15 millilitraa omenaviinietikkaa, joka oli sekoitettu 250 millilitran veteen. Heidän painonsa laski noin kilon 12 viikon aikana, mutta palasi tavanomaiselle tasolleen neljän viikon kuluessa.

Britannialaisen tutkimuksen mukaan saattaa olla, että etikka voi tukahduttaa ruokahalua. Kun aamiaisen kanssa tarjottiin miellyttävän makuista etikkajuomaa, vähemmän maistuvaa etikkajuomaa tai etikkaa sisältämätöntä juomaa, molempia etikkajuomia nauttineet vapaaehtoiset tunsivat lievää pahoinvointia. Ei ole yllättävää, että tämä vähensi heidän ruokahaluaan, ja vähiten maistuvalla etikkajuomalla oli suurin vaikutus.


Joidenkin siiderietikoiden ”emo” on siivilöity joistakin siiderietikoista ja jätetty toisiin. Kuva: Mike Mozart, CC BY

Toiset väittävät, että omenaviinietikan nauttiminen aterioiden yhteydessä auttaa sulattamaan proteiineja nopeammin ja siten tuottamaan enemmän kasvuhormonia. Tämän väitetään hajottavan enemmän rasvasoluja. Valitettavasti tällaisten ajatusten tueksi ei ole mitään näyttöä.

Väitteet, joiden mukaan omenaviinietikan sisältämä pektiini – eräänlainen viskoosinen ravintokuitu – auttaisi painonpudotuksessa saamalla sinut tuntemaan olosi kylläiseksi pidempään, jättävät huomiotta sen tosiasian, että omenoiden sisältämää pektiiniä ei löydy omenaviinietikasta.

Sydänsairaudet

Pektiiniä pidetään jälleen syynä siiderietikan oletettuihin hyötyihin sydänsairauksien hoidossa, ja väitetään, että se ”houkuttelee huonoa LDL-kolesterolia”.

Painonpudotukseen liittyvässä japanilaisessa tutkimuksessa, johon viitattiin, ei kuitenkaan havaittu eroa LDL-kolesterolissa, kun siiderietikkaa nautittiin 12 viikon aikana joko pieni tai suurempi määrä.

Toiset väittävät, että siiderietikka toimii kuin luuta puhdistaen myrkylliset jätteet pois valtimoista. Valitettavasti tästäkään ei ole näyttöä.

Verensokeri ja diabetes

Monissa tutkimuksissa on raportoitu siiderietikan vaikutuksista verensokeriarvoihin. Eräässä pienessä terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että etikan lisääminen ateriaan alensi glukoosi- ja insuliinitasoja – ainakin 45 minuutin ajan – ja lisäsi kylläisyyttä jopa kahdeksi tunniksi.

Toisessa pienessä tutkimuksessa, johon osallistui tyypin 2 diabetesta sairastavia henkilöitä, raportoitiin, että etikan lisääminen runsaasti hiilihydraatteja sisältävään ateriaan vähensi sitä seurannutta verenglukoositason nousua.

Täysin tämä vaikutus oli kuitenkin havaittavissa vain, jos kyseessä oli korkean glykemiaindeksin omaavalla hiilihydraatilla, esim. perunamuusilla. Kun hiilihydraatit olivat peräisin alhaisemman GI:n elintarvikkeesta, kuten täysjyväleivästä, etikalla ei ollut vaikutusta.

Varoituksen sana niille tyypin 1 diabeetikoille, joilla on myös vagushermon vaurio (yleinen liitännäisongelma): kun omenaviinietikkaa otetaan veteen ennen hiilihydraattipitoisen aterian nauttimista, mahansisällön kulkeutumisen hidastuminen ohutsuoleen saattaa muuttaa insuliinin määrää, joten tavanomainen päivittäinen injektio voi olla epäasianmukainen.

Muut sairaudet

Allergioiden, aknen, niveltulehduksen, hikan ja jalkakramppien osalta ei ole näyttöä siitä, että omenaviinietikka ehkäisisi tai parantaisi mitään näistä sairauksista.

Minkään tutkimuksen perusteella ei myöskään ole näyttöä siitä, että omenaviinietikasta olisi hyötyä syövän ennaltaehkäisyssä tai parantamisessa. Todistamattomat syöpälääkkeet voivat tuhlata arvokasta aikaa luotettavien hoitojen etsimiseen.

Onko sitä siis syytä ottaa?

Jotkut puhdistamatonta omenaviinietikkaa mainostavat sivustot väittävät sen olevan hyvä kaliumin lähde. Tarvitsemme toki kaliumia auttaaksemme säätelemään veden ja happamuuden tasapainoa veressä.

Mutta kun omenasiiderin valmistajat ilmoittavat tuotteidensa sisältävän vain 11 milligrammaa 15 ml:n annoksessa (ja suositus on kaksi annosta päivässä), se on mitätön lähde. Kaliumin saantisuositus ravinnosta on 2 800 mg/vrk naisille ja 3 800 mg/vrk miehille. Banaaneissa on noin 400 mg.


Keskimääräinen banaani sisältää 400 mg kaliumia. Kuva: Scott Webb/Unsplash

Australiassa tuotteet eivät voi väittää olevansa minkään ravintoaineen lähde, ellei kohtuullisella päiväannoksella saada vähintään 10 prosenttia suositellusta päivittäisestä saannista (RDI). ”Hyvän lähteen” on oltava 25 % RDI:stä.

Ei myöskään ole todisteita siitä, että omenaviinietikka helpottaisi kalsiumin imeytymistä.

Hyvänä puolena on, että kuten kaikissa etikoissa, siinä ei ole käytännössä lainkaan kilojouleja, ja ekstraneitsytoliiviöljyn kanssa sekoitettuna se sopii erinomaisesti salaatinkastikkeeksi.

Loppuun varoituksen sana: älkää juokaan omenaviinietikkaa ”puhtaana”. Se voi vahingoittaa kurkkua ja ruokatorvea. Jopa laimennettuna sen happamuus voi vahingoittaa hammaskiillettä.

Rosemary Stanton on ravitsemusasiantuntija & Visiting Fellow UNSW:ssä.

Tämä artikkeli julkaistiin alun perin The Conversationissa. Lue alkuperäinen artikkeli.