Pään huomioiminen

On normaalia tuntea ahdistusta jokapäiväisissä tilanteissa, esimerkiksi työhaastatteluun menossa tai tenttien aikaan. Tämä ahdistus voi auttaa parantamaan suoritustamme. Kun ahdistus alkaa kuitenkin häiritä jokapäiväistä elämää ja muuttuu voimakkaaksi, se voi olla merkki ahdistuneisuushäiriön kehittymisestä.

Ahdistuneisuushäiriön oireet

Ahdistuneisuus vaikuttaa ihmisiin eri tavoin, mutta oireita ovat muun muassa:

• ahdistunut, huolestunut, levoton tai kiihtynyt olo;
• ihmisten tai tilanteiden välttely;
• alkoholin tai huumeiden käytön lisääntyminen;
• päänsärky, lihas- tai rintakipu, nopea tai pinnallinen hengitys tai sydämentykytys;
• lisääntynyt lihasjännitys;
• ”hyytelöjalat”
• kihelmöinti käsissä ja jaloissa;
• hyperventilaatio (ylihengitys);
• huimaus;
• hengitysvaikeudet;
• halu käydä wc:ssä useammin;
• pahoinvoinnin tunne;
• kiristävä tunne rintakehän alueella;
• jännityspäänsärky.

Kullakin henkilöllä on todennäköisesti erilainen vaikutus ja hänellä on enemmän ongelmia joidenkin oireiden kanssa kuin toisten.

Ahdistuneisuushäiriön tyypit

Ahdistuneisuushäiriöitä on monia erilaisia, jotka voivat vaikuttaa yksilöihin eri tavoin. Näitä ovat:

• Paniikkikohtaukset/paniikkihäiriö – tällöin henkilö kärsii paniikkikohtauksista. Nämä voivat tulla hyvin nopeasti ja oireina voi olla rintakipu, hyperventilaatio ja/tai nopea syke. Henkilö voi tuntea saavansa sydänkohtauksen, sillä oireet voivat tuntua samankaltaisilta. Kohtaus helpottaa yleensä muutamassa minuutissa.

• Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (Generalised Anxiety Disorder, GAD) – tämä on tilanne, jossa henkilöllä on pitkäaikainen ahdistus tai huoli. Tämä voi jatkua useampana päivänä, kuuden kuukauden ajan tai kauemmin. Henkilö tuntee jatkuvasti, että asiat voivat mennä pieleen, ja tunne, että jos ne menevät pieleen, muuttuu yhä ahdistavammaksi.

• Pakko-oireinen häiriö (Obsessive Compulsive Disorder, OCD) – tästä on kyse silloin, kun henkilöllä on jatkuvasti ajatuksia pelosta, vahingosta tai saastumisesta. Tämä johtaa jatkuvaan käyttäytymiseen, jolla yritetään estää tätä tapahtumasta, esim. liiallinen käsien pesu tai liiallinen siivoaminen.

• Posttraumaattinen stressihäiriö (PTSD) – henkilö voi sairastua tähän häiriöön ahdistavan tapahtuman kokemisen tai todistamisen seurauksena.

• Fobiset häiriöt – tällöin henkilö pelkää äärimmäisen paljon tiettyjä asioita, esim. ahtaita tiloja, hämähäkkejä tai pimeää.

Mikä auttaa ahdistuneisuuteen

Jonkinasteinen ahdistus on normaalia. Kun se kuitenkin muuttuu vakavaksi, pitkittyy ja alkaa häiritä jokapäiväistä elämääsi, kannattaa harkita lisäavun hakemista. Ensisijaisesti saatat pitää alla lueteltuja itseapualoitteita hyödyllisinä. Jos ne eivät auta, sinun tulisi harkita lääkärin vastaanotolle menoa. Lääkäri voi neuvoa sopivaa toimintatapaa. Lääkäri voi myös sulkea pois muut syyt, kuten jotkin sairaudet tai tiettyjen reseptilääkkeiden/reseptivapaiden lääkkeiden sivuvaikutukset.

Self-help-strategiat

Voit ryhtyä toimenpiteisiin kehittääksesi keinoja selviytyä ahdistusoireista. Näitä ovat muun muassa seuraavat tai muut, joita voit kehittää itse:

• rentoutaudu – katso, mikä auttaa sinua rentoutumaan, esim. lukeminen; jooga tai musiikin kuuntelu;
• ole aktiivisempi – käy ulkona kävelyllä/hölkkäämässä;
• puhu ystävillesi/perheellesi – puhuminen on hyvä piriste;
• hyväksy tunteesi – ”tämä on vain ahdistusta”; ”se menee ohi kuten ennenkin”;
• vältä alkoholia tai pidä huoli alkoholin nauttimisesta;
• nuku hyvin – lepää riittävästi;
• vähennä kofeiinin saantia.

keskusteluhoidot

Keskusteluhoidoissa keskustellaan ammattilaisen kanssa, joka on koulutettu auttamaan henkilöä tutkimaan tunteitaan. Sen avulla henkilö voi puhua ajatuksistaan ja tunteistaan ja niiden vaikutuksesta käyttäytymiseen ja mielialaan. Ajatuksista puhuminen voi auttaa huomaamaan asioita, joita voi olla hyödyllistä muuttaa.

Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT)

Ajatuksemme ja uskomuksemme sekä käyttäytymisemme vaikuttavat siihen, miten tunnemme. Negatiiviset ajatukset voivat johtaa negatiiviseen käyttäytymiseen (kuten lopettamaan sellaisten asioiden tekemisen, jotka ennen olivat mieluisia). Tämä voi vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu.

CBT kannustaa henkilöä osallistumaan toimintaan ja kirjoittamaan ylös ajatuksiaan ja ongelmiaan. Se auttaa häntä tunnistamaan ja torjumaan negatiivisia ajatuksia. Saatavilla on myös itseapukirjoja ja tietokonepohjaisia CBT-ohjelmia/sovelluksia.

CBT on osoittautunut tehokkaaksi ahdistuneisuushäiriöihin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.1