Pankkikortti

Muut käyttötarkoitukset, katso Pankkikortti (disambiguation).

Pankkikortti on tyypillisesti pankin asiakkailleen myöntämä muovikortti, joka suorittaa yhden tai useamman useista palveluista, jotka liittyvät siihen, että asiakas pääsee käyttämään pankkitiliä.

Fyysisesti pankkikorttiin painetaan tavallisesti asiakkaan nimi, kortin liikkeellelaskijana toimivan tahon nimi ja kortin yksilöllinen kortin numero. Kortin kääntöpuolella on magneettiliuska, jonka avulla eri koneet voivat lukea ja käyttää tietoja. Kortin myöntävästä pankista ja asiakkaan mieltymyksistä riippuen korttia voidaan käyttää pankkiautomaattikorttina, joka mahdollistaa maksutapahtumat pankkiautomaateilla; pankkikorttina, joka on yhdistetty asiakkaan pankkitiliin ja jota voidaan käyttää ostosten tekemiseen myyntipisteessä.

Ensimmäiset pankkikortit olivat pankkiautomaattikortteja, joita myönsivät Lontoossa sijaitseva Barclays vuonna 1967 ja Long Islandilla, New Yorkissa sijaitseva Chemical Bank vuonna 1969. Vuonna 1972 Lloyds Bank julkaisi ensimmäisen pankkikortin, jossa oli tiedon koodaavan magneettijuovan ohella henkilökohtainen tunnusluku (PIN) turvallisuuden takaamiseksi.

Historiallisesti pankkikortit ovat toimineet myös sekkitakauskorttina, nykyään jo melkein poistuneena järjestelmänä, jonka avulla voitiin taata sekit myyntipisteessä.