Rolling Stone

Billy Joel ei ole julkaissut albumia uusista pop-kappaleista sitten vuoden 1993, mutta se ei ole estänyt häntä myymästä Madison Square Gardenia loppuun joka kuukausi viimeisten viiden vuoden ajan ja täyttämästä baseball-stadioneja eri puolilla maata joka kesä. ”Olen mennyt lavalle ja sanonut: ’Minulla ei ole teille mitään uutta, joten soitamme vain vanhaa kamaa'”, Joel sanoo puhelimessa kotonaan Palm Beachissa Floridassa. ”Ja yleisö sanoo: ’Jee!’ Istun stadionilla ja katselen 30 000, 40 000, 50 000 ihmistä ja mietin: ’Mitä helvettiä he kaikki tekevät täällä? Miksi juuri nyt?’ Olen kai tavallaan anakronismi. Minua ei ole enää kovin montaa jäljellä. Siinä on harvinaisuus, joka antaa sille arvoa.”

Odotatko innolla, että pääset soittamaan Gardenissa 70-vuotissyntymäpäivänäsi 9. toukokuuta?
Minulla on ristiriitaisia tunteita sitä kohtaan. Toisaalta olen onnellinen siitä, että olen elossa. Toisaalta en tiedä, kuinka suuret juhlat ansaitsen vain siksi, että olen täyttänyt 70 vuotta. Tarkoitan, että nyt on työilta – ei voi syödä syntymäpäiväkakkua, ei voi tehdä mitään sellaista.

Siltikin, 70 on virstanpylväs.
Tämä on Peter Panin tapaista työtä. Aloitat, olet nuori, rokkaat ja rullaat, ja sitä teet koko elämäsi. Tulee hieman lyhytnäköiseksi sen suhteen, kuinka vanha oikeasti on. Kun näen kuvia itsestäni Gardenissa, ajattelen: ”Tuo ei näytä oikealta.” Olen vanhentunut, olen menettänyt hiuksiani. En ollut alunperinkään mikään matinee-idoli, ja nyt olen lavalla tekemässä samaa työtä, jota tein 16-vuotiaana.

Suuri osa ikätovereistasi värjää hiuksiaan ja tekee kaikkensa näyttääkseen nuorelta. Onko sinua koskaan houkutellut tehdä samoin?
Mulle olisi naurettavaa yrittää näyttää filmitähdeltä. Olen aina ollut kömpelön näköinen kaveri, enkä aio muuttua. Plastiikkakirurgia, peruukit, en tiedä. Sillä ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Kyse on imagosta ja ulkonäöstä. Olen 70-vuotias. En ole koskaan salannut ikääni, joten miksi aloittaisin nyt?

Kaksi nuorinta tytärtänne ovat kolme ja yksi. Onko isyys sinulle nyt erilaista kuin ennen?
Ero on nyt siinä, että ihmiset luulevat minua lasteni isoisäksi. Vien hänet kouluun ja joku toinen vanhempi sanoo: ”Voi, tyttärentyttäresi on niin söpö”. Sanon vain: ”Okei, kiitos”. Se ei ole kovin erilaista. Rakastan yhä isänä olemista. En tiennyt, että minusta tulisi taas isä tässä iässä, mutta olen iloinen, että olen. Ne pitävät sinut nuorena.

Oletko mielestäsi oppinut paljon naisista, kun sinulla on kolme tytärtä?
Joo. Koko elämäni on ollut naisia. Naiset kasvattivat minut – isäni ei ollut paikalla. Olen ollut lukuisia kertoja naimisissa ja minulla on kolme tytärtä. Eli paljon estrogeenia elämässäni.

Miten se on muokannut sinua?
Olen saanut onnekkaan kasvatuksen. Äitini kannusti minua olemaan muusikko. Tunnen paljon ikäisiäni kavereita, joiden isät pelottelivat heitä olemaan ryhtymättä muusikoiksi. Minulla oli siis hyvin lempeä kasvatus. Se oli hyvin rakastava, hyvin lämmin, ja arvostan sitä naisissa. Näen sen myös tyttärissäni. Kasvatan näitä lapsia, joista tulee jonain päivänä itsekin äitejä, ja toivon, että he ovat kuin äitini.

Miten valitset settilistan Madison Square Gardenissa joka kuukausi? Mikä on kaava?
Viimeiseen Gardenin keikkaamme asti olemme keskittyneet valitsemaan oikean tasapainon hittikappaleiden ja albumikappaleiden välillä. Mutta viime keikallamme sanoin: ”Tiedättekö mitä? Emme ole koskaan tehneet keikkaa, jossa olisi vain hittejä.” The New Yorkerissa oli minusta artikkeli ”The 33 Hit Wonder”. Enkä ollut koskaan laskenut, että minulla oli niin monta hittiä. Sanoin: ”Hetkinen. 33 hittiä? Se on enemmän kappaleita kuin meillä on koko show’ssa. Miksemme tekisi show’ta, jossa olisi vain hittejä, ilman albumikappaleita?” Niin teimme viime kerralla, ja se oli ensimmäinen kerta, kun tein niin. Se oli tavallaan erilaista meille. Mutta pidän siitä, että vain pam, pam, pam, pam, pam, hitti, hitti, hitti, hitti, hitti. Keikan päätteeksi: ”Hei, se oli aika hyvä settilista.”

Olette soittaneet kymmeniä keikkoja viimeisen viiden vuoden aikana, mutta ette melkein koskaan soita ”Captain Jackia”. Miten niin?
Hän ei ikääntynyt hyvin. Kapteeni Jack on alennettu sotamies Jackiksi. Säkeistöissä on vain kaksi sointua, ja se jatkuu ja jatkuu, ja se on aika ankea kappale, jos ajattelee sanoituksia. Poika istuu kotona runkkaamassa. Hänen isänsä on kuollut uima-altaassa. Hän elää tylsää esikaupunkielämää, kunnes saa pilveä. Yksi viimeisistä kerroista, kun lauloin laulua, sanoin: ”Tämä on todella masentavaa.” Ainoa helpotus on, kun kertosäe alkaa. Kun teen laulua, tunnen itseni jotenkin alakuloiseksi, enkä halua tehdä laulua enää, vaikka luultavasti teemme sen uudestaan.”

Pudotit myös ”Angry Young Manin”. Se oli konserttien peruskamaa vuosien ja vuosien ajan.
Teimme sitä niin usein ja niin pitkään avausbiisinä. Sitä on pakko haluta tehdä. Täytyy olla innostunut siitä, ja joskus palan loppuun saman asian tekemiseen enkä halua tehdä sitä enää.

Et ole koskaan tehnyt sitä, mitä niin monet ikäisesi tekevät, eli soittanut yhden klassikkoalbuminne suoraan läpi. Miksette tee Stranger-iltaa tai Nylon Curtain -iltaa?
Sitä ehdotettiin. Sanoin: ”Okei, mutta albumeita on 12 kappaletta. Jos esittelemme yhden albumin, se vie suuren osan show’sta, eikä jää paljon tilaa muille albumeille.” Joten emme oikeastaan koskaan esittäneet albumia, vaikka The Stranger -albumilta kuullaan luultavasti enemmän kappaleita kuin miltään muulta albumilta. On niin paljon kappaleita, joita haluamme tehdä, etten vain halua rajoittaa sitä yhteen albumiin.

Voitko nähdä itsesi koskaan tekevän jäähyväiskiertuetta?
Ei. Luulen, että se tapahtuu niin, että tulee ilta, jolloin minusta tuntuu, etten pysty enää tekemään sitä hyvin – en osu nuotteihin, minulla ei ole fyysistä kestävyyttä, en ole innostunut siitä. Silloin tiedän, että on aika lopettaa. Saatan jopa päättää juuri silloin, että tämä on viimeinen keikkani. Vaikka agenttini tulee luokseni sen jälkeen: ”Voi ei! Voimme tienata paljon rahaa, jos teet nyt lisää näytöksiä.”

Rokkitähtien elämäkertaelokuvat ovat nyt suosiossa. Voitko kuvitella Billy Joel -elokuvaa?
Minulla ei ole tarpeeksi objektiivisuutta siihen. Aioin aikoinaan kirjoittaa omaelämäkerran – ja niin teinkin. Siinä ei ollut tarpeeksi seksiä, huumeita ja rock & rollia kustantajalle, joten annoin ennakkorahat takaisin. Sanoin: ”Vitut siitä, se olen minä.” En tiedä, olenko tarpeeksi kiinnostava, jotta minusta voisi tehdä elokuvan. Elin elämäni. En halua olla turha.

Sinä ja Donald Trump olette suunnilleen samanikäisiä, molemmat syntyneet New Yorkin lähiössä. Antaako se sinulle jotain käsitystä hänestä?
Ei. Näen hänet aivan eri planeetalta. Tiedän, että hän on syntynyt Queensissa, mutta hän on syntynyt hopealusikka suussa. Hänen isänsä oli rikas ja antoi hänelle paljon rahaa. En tiedä kuinka paljon empatiaa hänellä oikeasti on ihmisiä kohtaan, jotka eivät elä sellaista elämää. En ole hänen suuri ihailijansa, joten rehellisesti sanottuna minulla ei ole paljon näkemystä hänestä.

Mitä mieltä olet hänen presidenttikaudestaan tähän mennessä?
Olen sitä mieltä, että ehkä tämä oli se shokki, jota tarvitsimme ravistellaksemme ihmiset pois uneliaisuudesta. Ehkä tämän olisi pitänyt tapahtua herättääkseen ihmiset ja saadakseen heidät tajuamaan: ”Hei, jotain tällaista voi oikeasti tapahtua”. Koska ennen kuin hänet valittiin, emme uskoneet, että tällaista voisi tapahtua.

Aiotko osallistua lainkaan vuoden 2020 vaaleihin?
En usko, että aion osallistua poliittisesti. Minusta monet ihmiset paheksuvat sitä, että julkkikset mainostavat heidän ehdokkaitaan. Se voi itse asiassa käännyttää enemmän ihmisiä pois kuin tuoda lisää ihmisiä mukaan. Ihailen Springsteenin kaltaisia ihmisiä, jotka nousevat lavalle ja mainostavat ehdokasta. Hän on kansalainen, ja hänellä on oikeus tehdä niin. Kokemukseni on aina ollut, että ihmiset paheksuvat sitä, kun he menevät katsomaan keikkaasi ja nouset saippuakoteloon puhumaan politiikkaa.”

Vuonna 2017 käytit keltaista tähteä lavalla sen jälkeen, kun Trump puhui Charlottesvillessä marssineista ”erittäin hienoista ihmisistä”. Mikä sai sinut tekemään niin?
Olin raivostunut. Se on paskapuhetta. Ei ole olemassa hienoja natseja. Isäni sukupolvi taisteli sodan lopettaakseen natsismin. Kun he näkevät näitä tyyppejä hakaristika käsivarsinauhan kanssa, ihmettelen, etteivät he juokse kadulle ja hakkaa heitä päähän pesäpallomailalla. Joten tämä presidentti meni ohi veneestä. Hänellä oli loistava tilaisuus sanoa jotain merkityksellistä, ja hän mokasi sen.

Toivotteko laulavanne Elton Johnin kanssa uudestaan ennen hänen jäähyväiskiertueensa päättymistä?
Toivon, jos hän pyytää minua, totta kai. Työskentelimme yhdessä 16 vuotta, ja ne olivat hyviä keikkoja. Minusta ne olivat arvokkaita. Työskentelisin hänen kanssaan uudestaan, ehdottomasti.

Mitä tv-ohjelmia katsot?
Minun makuni tv-ohjelmissa on aika tylsä useimpien mielestä. Katson History Channelia tai Military Channelia tai dokumentteja tai uutisia. Jos näen mustavalkoisen elokuvan vaihtaessani kanavaa, pysähdyn mustavalkoiseen elokuvaan ja se kiehtoo minua aina. Katsoin juuri uudelleen Humphrey Bogartin Casablancan, hieno elokuva. Jos kanavaa vaihtaessani näen Kummisedän, pysähdyn Kummisedän kohdalle. Jos Goodfellas tulee vastaan, pysähdyn Goodfellasiin. Katson sen, mikä kiinnostaa minua sillä hetkellä.

Väsyitkö siihen, että sinulta kysytään, aiotko tehdä taas uutta musiikkia?
Ei, se on reilu kysymys, ja kirjoitan edelleen musiikkia. En vain äänitä sitä, eivätkä ne ole laulujen muodossa. Se on aivan toisenlaista musiikkia. Se on puhtaasti omaa rakentamistani varten. Minun ei ole pakko levyttää sitä. Minun ei ole pakko tehdä itsestäni relevanttia. Kuten sanoin, olen elänyt rock & roll -elämää, enkä kirjoita sitä enää.

Mutta istut pianon ääreen ja kirjoitat melodioita vain itsellesi?
Joo. Minulla on paljon musiikkia, jota kukaan ei ole koskaan kuullut ja jota kukaan ei ehkä koskaan kuule, jos en päätä tehdä sillä jotain. Minulle on todella tärkeää luova prosessi, ei se, että minulla on levyjä listoilla tai että myyn paljon äänitteitä. Opin koko ajan, eikä oppiminen lopu koskaan. Se on hyvää kirjoittamisprosessissa. Aina oppii jotain uutta aina kun luo.

Oletko valmis antamaan Shermanesmaisen lausunnon, ettet koskaan julkaise albumilla uutta materiaalia?
En koskaan sano ei koskaan. Saatan keksiä idean, josta voisi tulla biisi. Saatan kirjoittaa elokuvan soundtrackin. Saatan kirjoittaa sinfonian. En tiedä. Kaikki on mahdollista.