Ron Kovic
Ennen kuin Vietnamin sodan loppu julistettiin 30. huhtikuuta 1975, Kovicista tuli yksi Vietnamin veteraanien tunnetuimmista rauhanaktivisteista, ja hänet pidätettiin 12 kertaa poliittisesta protestoinnista. Hän osallistui ensimmäiseen rauhanmielenosoitukseensa pian Kent Staten ampumavälikohtauksen jälkeen toukokuussa 1970 ja piti ensimmäisen sodanvastaisen puheensa Levittown Memorial High Schoolissa Levittownissa, Long Islandilla New Yorkissa samana keväänä. Kovicin puhe tuona päivänä keskeytyi pommiuhkauksen vuoksi, ja auditorio tyhjennettiin.
Lannistumatta Kovic jatkoi puhumista oppilaille koulun jalkapallokatsomosta. Hänen ensimmäinen pidätyksensä tapahtui Vietnamin sodan vastaisessa mielenosoituksessa Orange Countyn, Kalifornian kutsuntalautakunnassa keväällä 1971, kun hän kieltäytyi poistumasta kutsuntalautakunnan toimistosta selittäen eräälle edustajalle, että lähettämällä nuoria miehiä Vietnamiin he epähuomiossa ”tuomitsivat heidät kuolemaan” tai haavoittumaan ja silvottua itsensä kaltaisiksi sodassa, joka hänen mielestään oli ”moraalitonta eikä siinä ollut mitään järkeä”. Hänelle kerrottiin, että jos hän ei poistuisi kutsuntalautakunnasta välittömästi, hänet pidätettäisiin. Kovic kieltäytyi lähtemästä, ja poliisi vei hänet pois.
Vuonna 1974 Kovic johti ryhmää vammaisia, pyörätuolissa istuvia Vietnamin sodan veteraaneja 17 päivän nälkälakkoon senaattori Alan Cranstonin toimistossa Los Angelesissa. Veteraanit protestoivat ”huonoa kohtelua Amerikan veteraanisairaaloissa” ja vaativat parempaa kohtelua palaaville veteraaneille, kaikkien veteraanihallinnon (VA) laitosten täydellistä tutkimista ja henkilökohtaista tapaamista veteraanihallinnon johtajan Donald E. Johnsonin kanssa. Lakko kiihtyi, kunnes Johnson lopulta suostui lentämään Washingtonista ja tapaamaan veteraanit. Nälkälakko päättyi pian sen jälkeen. Useita kuukausia myöhemmin Johnson erosi. Elokuun lopulla 1974 Kovic matkusti Belfastiin, Pohjois-Irlantiin, jossa hän vietti viikon katolilaisten tukikohdassa ”Turf Lodgessa” ja haastatteli sekä poliittisia aktivisteja että asukkaita. Keväällä 1975 Kovic, kirjailija Richard Boyle ja valokuvatoimittaja Loretta Smith matkustivat raportoimaan Kambodžan sodasta Pacific News Servicelle.
Kovic oli puhujana demokraattien vuoden 1976 kansalliskokouksessa, jossa hän kannatti asevelvollisuuskampanjaa vastustaneen Fritz Efaw’n ehdokkuutta Yhdysvaltain varapresidentiksi. Time-lehti kuvaili kohtausta yhdeksi kokouksen harvoista koskettavista hetkistä, ja monet kuulijoista kyynelehtivät. Heinäkuun 12. päivänä 1977 Kovic pidätettiin yhdessä 191 opiskelijan ja kannattajan kanssa Kentin valtionyliopiston lukion vastaisissa mielenosoituksissa. Vuonna 1979 Ron Kovic piti puheen Libertarian National Conventionissa, jossa Ed Clark asetettiin ehdolle presidentiksi. Vuonna 1988 Kovic oli Jesse Jacksonin valtuutettuna demokraattien kansalliskokouksessa Atlantassa Georgiassa. Vuonna 1983 hän julkaisi romaanin Around the World in Eight Days (Maailman ympäri kahdeksassa päivässä), joka kertoo Vietnamin sodan veteraanista, joka lyö vetoa siitä, että hän pystyy kiertämään maapallon kahdeksassa päivässä ilman lentokoneita. American Book Review -lehdessä kirjoittanut Edmund Cardoni kutsui kirjaa ”villisti mielikuvitukselliseksi” ja totesi, että Born on the Fourth of July -romaaniin verrattuna Around the World in Eight Days on ”selvästi kirjallisempi kunnianosoitus kerrontataiteen muuntavalle voimalle.”
Vuonna 1990 Kovic harkitsi ehdokkuutta Kalifornian kongressiedustajakandidaatiksi Robert Dornania vastaan. Kovic päätti lopulta olla asettumatta ehdolle.
Vuosina 1990-1991 Kovic osallistui useisiin sodanvastaisiin mielenosoituksiin ensimmäistä Persianlahden sotaa vastaan, joka tapahtui pian hänen elämäkertaelokuvansa julkaisun jälkeen vuonna 1989. Toukokuun alussa 1999, sen jälkeen kun Yhdysvallat oli pommittanut Kiinan suurlähetystöä Belgradissa Jugoslaviassa, Kovic tapasi Kiinan suurlähettilään Yhdysvalloissa Li Zhaoxingin Kiinan suurlähetystössä Washington D.C.:ssä ilmaistakseen surunvalittelunsa ja antaakseen suurlähettiläälle ja hänen henkilökunnalleen kaksi tusinaa punaista ruusua. Hän oli Irakin sodan suorasanainen kriitikko.
Vuodesta 2000 lähtienEdit
Marraskuussa 2003 Kovic osallistui Lontoossa mielenosoituksiin George W. Bushin vierailua vastaan. Hän oli kunniavieraana pormestari Ken Livingstonen Lontoon kaupungintalolla järjestämällä vastaanotolla. Seuraavana päivänä hän johti useiden satojentuhansien mielenosoittajien marssia Trafalgar Square -aukiolle, jossa järjestettiin valtava mielenosoitus George W. Bushin vierailua ja Irakin sotaa vastaan. Kovic osallistui vuoden 2008 demokraattien kansalliskokoukseen Denverissä, Coloradossa. Sunnuntaina 24. elokuuta 2008, päivää ennen puoluekokouksen alkua, Kovic puhui ja johti sitten tuhansia ihmisiä sotaa vastustavaan marssiin, joka päättyi siihen, että hän sanoi: ”Denverin kaupungissa meidät toivotettiin tervetulleiksi kotiin.”
Maaliskuussa 2005 kirjoittamassaan uudessa johdannossa kirjaansa Born on the Fourth of July (1976) Kovic totesi: ”Halusin ihmisten ymmärtävän. Halusin jakaa heidän kanssaan mahdollisimman alastomasti, avoimesti ja intiimisti sen, mitä olin käynyt läpi, mitä olin kestänyt. Halusin heidän tietävän, mitä todella merkitsi olla sodassa, tulla ammutuksi ja haavoittuneeksi, taistella henkeni edestä teho-osastolla, ei myyttiä, johon olimme kasvaneet uskomaan. Halusin ihmisten tietävän sairaaloista ja peräruiskuhuoneesta, siitä, miksi minusta oli tullut sodan vastustaja, miksi olin yhä enemmän sitoutunut rauhaan ja väkivallattomuuteen. Poliisi oli hakannut ja pidättänyt minut kaksitoista kertaa sodan vastustamisen vuoksi, ja olin viettänyt monta yötä vankilassa pyörätuolissa. Minua oli haukuttu kommunistiksi ja petturiksi vain siksi, että olin yrittänyt kertoa totuuden siitä, mitä tuossa sodassa oli tapahtunut, mutta kieltäydyin uhkailusta.” Vuonna 1989 Born On The Fourth of July -elokuvan viimeisenä kuvauspäivänä Kovic ojensi häntä elokuvassa esittäneelle näyttelijä Tom Cruiselle alkuperäisen Pronssitähden, jonka hän oli saanut, selittäen Cruiselle antavansa mitalin hänelle lahjaksi ”hänen sankarillisesta suorituksestaan”. Time-lehti kertoi Oliver Stonen sanoneen: ”Hän antoi sen Tomille rohkeudesta, koska hän on käynyt läpi tämän helvetin kokemuksen niin paljon kuin kukaan ihminen voi ilman, että on itse ollut siellä.”
Maaliskuussa 2007 Kovic kirjautui Kalifornian Long Beachissa sijaitsevan veteraanisairaalan Ernest Borsin selkäydinvaurio-osastolle ilmoittamattoman sairauden vuoksi.
Tammikuun 20. päivänä 2008 Kovic vietti 40-vuotisjuhlaa siitä, kun häntä ammuttiin ja hän halvaantui Vietnamin sodassa. Kovic sanoi maaliskuussa 2005: ”Arpi tulee aina olemaan siellä, elävä muistutus tuosta sodasta, mutta siitä on nyt tullut myös jotain kaunista, jotain uskoa, toivoa ja rakkautta. Minulle on annettu mahdollisuus siirtyä tuon sielun pimeän yön läpi uuteen rantaan, saada ymmärrystä, tietoa ja täysin erilainen näkemys. Uskon nyt, että olen kärsinyt syystä, ja monin tavoin olen löytänyt tämän syyn sitoutumisestani rauhaan ja väkivallattomuuteen. Elämäni on ollut valepukuinen siunaus, vaikka fyysinen vammani aiheuttaa edelleen kipua ja suuria vaikeuksia. On siunaus puhua rauhan puolesta ja pystyä tavoittamaan niin suuri joukko ihmisiä.”
8. huhtikuuta 2009 Kovic perusti yhdessä brittiläisen kansanedustajan George Gallowayn kanssa Viva Palestina USA:n, Viva Palestinan amerikkalaisen haaran. Kovic suunnitteli johtavansa yhdessä Gallowayn kanssa humanitaarisen avustussaattueen Gazan kaistalle heinäkuun 2009 alussa. Joulukuun 6. päivänä 2009 Kovic puhui Bruce Springsteenin kunniaksi 32. vuosittaisessa Kennedy Center Honors -tapahtumassa Washingtonissa. Joulukuun 22. päivänä 2009 Kovic, Oliver Stone ja ystävät juhlistivat Born on the Fourth of July -elokuvan kuvausten 20-vuotispäivää illallisjuhlissa Torrancessa, Kaliforniassa. Huhtikuussa 2010 Kovic matkusti Roomaan, Italiaan, arvokkuuden, anteeksiannon ja sovinnon neuvoston jäsenenä. Huhtikuun 19.-26. päivän välisenä aikana hän osallistui Rooman kaupungintalolla pidettyihin kokouksiin muiden kansainvälisten rauhanaktivistien, diplomaattien ja akateemikkojen kanssa keskustellakseen konfliktinratkaisun tarpeesta ja muista rauhanomaisemmista, väkivallattomista vaihtoehdoista sodalle keinona ratkaista maailman monet konfliktit. Huhtikuun 21. päivänä 2010 hän puhui matkastaan sodasta rauhaan, anteeksiantoon ja sovintoon Rooman pormestarin Gianni Alemannon ja muiden kansalaisjohtajien edessä Rooman Ara Pacis -alttarilla (Augustuksen rauhan alttari).
4. heinäkuuta 2016 Akashic Books julkaisi 40-vuotisjuhlajulkaisun kirjasta Born on the Fourth of July, jossa on Bruce Springsteenin esipuhe, Kovicin uusimman kirjan Hurricane Street yhteydessä. Publishers Weekly nimesi sen kevään 2016 Top 10 -poiminnaksi ja kertoi, että Kovic ”kirjoittaa vuoden 1974 amerikkalaisesta veteraaniliikkeestä kiihkeän ja ajankohtaisen muistelmateoksen, joka koskettaa veteraaneja ja heidän perheitään tänä päivänä.”
Luojansa fatalismista huolimatta Born On the Fourth of July on jättänyt jälkeensä aaltoja. Stone ilmaisi suurta ihailua Kovicia kohtaan ja kehui häntä siitä, että hän sai aikaan muutoksia Amerikan veteraanisairaaloissa ja protestoi aktiivisesti molempia Persianlahden sotia vastaan. ”Hän on yksi vahvimmista miehistä, jotka olen koskaan elämässäni tavannut”, Stone sanoi. ”En tiedä, miten hän jaksaa tehdä sitä, mitä hän tekee joka päivä.” Born on the Fourth of July sai National Book Award -ehdokkuuden. SUNYn Purchase Collegen kirjallisuuden professori Elise Lemire on todennut, että Kovicsin kirja Born on the Fourth of July ”seisoo Hemingwayn A Farewell to Armsin rinnalla maamme kahtena suurimpana sodanvastaisen kirjallisuuden teoksena.”
Kovic asuu Kalifornian Redondo Beachissa, jossa hän kirjoittaa, maalaa, soittaa pianoa ja hoitaa puutarhaa. Hän ei ole koskaan ollut naimisissa, vaikka hänellä olikin suhde Connie Panzarinon (The Me in the Mirror -kirjan kirjoittaja) kanssa.