Saa päivitysilmoituksia aiheesta ”Päätäit”

Miten päätäit leviävät?

Päätäit tarttuvat, kun päätäit, yleensä aikuiset, ryömivät henkilöstä toiseen, kun päät pidetään lähellä toisiaan (1). Täit eivät pysty hyppäämään, vaan ne ryömivät hiussäikeiden välistä. Kun täit irtoavat hiuksista, on epätodennäköistä, että ne asettautuvat uudelleen uuteen päähän. Niistä tulee nopeasti heikkoja, ja ne selviytyvät vain 1-2 päivää poissa päästä (2, 3).

Pääntäitä voi olla sekä aikuisilla että lapsilla (4, 5) hiustyypistä tai henkilökohtaisesta hygieniasta riippumatta. Päätäit selviytyvät hiuksissa, jotka pestään usein tai harvoin (6).

Tartunnan oireet

Päänahan kutina on yleinen merkki päätäistä. Täiden sylki sisältää aineita, jotka voivat aiheuttaa kutinaa joutuessaan ihoon. Kaikki täitä sairastavat eivät kuitenkaan koe kutinaa tai sen alkaminen voi kestää jonkin aikaa. Siksi on tärkeää tarkistaa säännöllisesti riippumatta siitä, onko sinulla kutinaa vai ei. Muita täiden oireita ovat haavaumat ja päänahan tulehdukset, jotka johtuvat täiden puremien raapimisesta (7).

Miten täitä tarkastetaan

Täitarkastukset voidaan tehdä sekä märkiin että kuiviin hiuksiin, mutta suosittelemme hiusten kostuttamista ja hoitoaineen käyttöä. Kuva: Norjan kansanterveyslaitos.
  • Käytä hienohampaista täikampaa (Norjassa yleisimmin käytetty menetelmä (8, 9)).
  • Kampaa systemaattisesti ja perusteellisesti kaikki hiukset päänahasta hiusten kärkiin. Näin voit löytää ja poistaa täitä, joita et huomaisi tavallisella kammalla, silmillä ja sormilla (10-12).
  • Pese kampa huolellisesti 60 ºC:ssa tai pakasta se vähintään neljän tunnin ajan, ennen kuin käytät kampaa toisiin ihmisiin tartunnan estämiseksi.

Kosteat vai kuivat hiukset?

Voit tarkastaa, onko sinulla täitä joko märissä tai kuivissa hiuksissa, mutta suosittelemme hiusten kostuttamista ja mieluiten hoitoaineen lisäämistä. Täitä ei liiku niin paljon ja ne kiinnittyvät helpommin täikampaan (10, 13).

Pääntäiden tarkastus märissä hiuksissa:

  • Pane valkoinen pyyhe hartioiden päälle, kun kampaat märkiä hiuksia, ja tarkista pyyhe ja kampa täiden varalta. Täit ovat pieniä ja suurennuslasista voi olla hyötyä.
  • Pyyhi kampa usein paperiin täiden varalta (13). Täit kuivuvat muutamassa minuutissa, ja näet niiden liikkuvan.

Pääntäiden tarkastus kuivissa hiuksissa

Jotkut ihmiset haluavat tarkastaa täitä kuivissa hiuksissa. Täit liikkuvat kuivissa hiuksissa ja ne voi siksi olla helpompi havaita, ainakin jos niitä on paljon. Kuivien hiusten kampaaminen synnyttää kuitenkin staattista sähköä, ja täitä voi heittäytyä kammasta takaisin hiuksiin.

  • Kampattavan henkilön tulisi kumartua ison valkoisen lakanan päälle ja kammata päänahasta alaspäin lakanaa kohti.

Pääntäiden munien löytäminen

Kampaamalla voi myös löytää täiden munia. Ne tarttuvat niin hyvin hiussuortimeen, että hiukset katkeavat usein kampauksen aikana, jolloin muna on vielä kiinni. Pelkästään munien löytäminen ei ole varma merkki meneillään olevasta täitartunnasta, sillä ne ovat saattaneet kuoriutua tai kuolla. Elävät täit on havaittava, jotta diagnoosi olisi varma. Munan sijainti hiuspohjassa voi auttaa määrittämään tartunnan ajankohdan. Koska munat munitaan pääasiassa lähelle päänahkaa ja hiukset kasvavat noin sentin kuukaudessa, lähempänä päänahkaa olevat munat on munittu äskettäin kuin kauempana olevat (13).

Miltä päätäitä ja niiden munia näyttää?

Aikuiset päätäit ovat 2-3 mm pitkiä. Nymfit ovat pienempiä kuin aikuiset täit. Kuva: Norjan kansanterveyslaitos.

Päätäitä ovat valkoisia, ruskeita tai mustia. Koska ne ovat jonkin verran läpikuultavia, ne näyttävät joskus punertavilta, jos ne ovat äskettäin syöneet. Aikuiset päätäit ovat 2-3 mm pitkiä (14). Niiden jaloissa on kynnet, joten ne voivat helposti tarttua hiuksiin ja liikkua niissä. Nymfit muistuttavat aikuisia, mutta ne ovat pienempiä ja vaaleampia. Pienimmät nymfit ovat 1 mm pitkiä.

Muna, jossa on alkio (vasemmalla) ja kuoriutunut muna (oikealla). Munat ovat kiinni hiussuikaleissa, tämä koskee myös kuolleita ja kuoriutuneita munia. Kuva: Norwegian Institute of Public Health.

Munat ovat kooltaan 0,3 x 0,8 mm ja ne kiinnittyvät tiukasti hiussuikaleisiin. Ne ovat kellertäviä ja läpikuultavia ennen kuoriutumista (14) ja sen jälkeen paperimaisen valkoisia. Jokaisessa munassa on kansi, joka irtoaa kuoriutuessa.

Tyhjistä munista puuttuu kansi ja ne ovat väriltään puhtaamman valkoisia. Suolanpoistoaineilla tapetut munat säilyttävät kantensa ja muuttuvat ruskeiksi, kun niiden sisältö kuivuu. Munat voi nähdä paljain silmin, mutta suurennuslasi on hyödyllinen yksityiskohtien havaitsemiseksi. Sekä elävät että kuolleet munat voivat jäädä kiinni hiussuikaleeseen sen jälkeen, kun täit on poistettu päästä. Munia ei tarvitse poistaa.

Miten usein täitä pitäisi tarkastaa?

Tärkeä syy siihen, ettei täistä päästä eroon paikallisessa ympäristössä, on se, että täitarkastuksia tehdään aivan liian harvoin. Jos tiheyttä lisätään, päätäitä havaitaan nopeammin ja harvempi vaeltaa tietämättään päätäitä kantaen ja mahdollisesti tartuttaen muita (15, 16).

Suosittelemme, että perheet tarkastavat kaikki kotitalouden jäsenet täikammalla vähintään kerran kuukaudessa. Vain 25 prosenttia norjalaisista kotitalouksista noudatti tätä neuvoa vuonna 2008 (8). Perusteellinen täitarkastus tulisi tehdä myös heti, kun kuulee täistä kontaktipiirissä tai epäilee tartuntaa.

Tartunnan ehkäisemiseksi kaikkien vanhempien tulisi tarkastaa lapsensa kouluvuoden alussa ja ulkomailla vietettyjen lomien jälkeen, jos lapset ovat olleet tekemisissä paikallisten asukkaiden kanssa. Vanhempien vastuulla on tarkastaa ja hoitaa lapsensa päätäiden varalta, mutta koulut ja päiväkodit voivat kannustaa vanhempia tarkastamaan lapsensa kouluvuoden alussa.

Koulu ja päiväkodit

Lapsia ei tarvitse lähettää kotiin päivähoidosta tai koulusta, jos heillä on päätäitä. Heillä on todennäköisesti ollut niitä jo pitkään, joten muutamalla tunnilla ei ole juurikaan merkitystä (17). He voisivat käyttää huivia tai muuta päähinettä, jotta he eivät tartuttaisi muita, ja heidän vanhempiensa tulisi ilmoittaa yhteyspiirille, että he ovat löytäneet täitä. Kun lapsi tulee kotiin, hoito olisi aloitettava samana iltana. Lapsi voi mennä normaalisti päivähoitoon tai kouluun. Kenenkään ei pitäisi jäädä pois kotoa päätäiden takia.

Tiedota päivähoitopaikalle / koululle ja yhteyspiirille, että lapsellasi on päätäitä, jotta he voivat myös tarkastaa, onko hänellä täitä ja välttää muiden tartuttamisen. Suurin osa Norjassa päätäitä sairastavista ilmoittaa asiasta yhteyspiirilleen (8, 9), jolloin muut voivat tehostaa tarkastuksia jonkin aikaa. Koulun/päiväkodin tulisi ilmoittaa muille vanhemmille tai huoltajille, että koululuokalla/osastolla on havaittu täitä.

  • Pääntäitä (esite useilla kielillä)

Hoito

Pääntäitä voidaan torjua hiustenpoistoaineilla, kampaamalla tai ajelemalla hiuksia, jotka ovat lyhyempiä kuin 0,5 cm. Kuva: Norwegian Institute of Public Health.

Pääntäitä voidaan torjua delausaineilla, kampaamalla tai ajelemalla hiukset alle 0,5 cm:n pituisiksi.

Jokaista päätäitä sairastavaa tulisi hoitaa mahdollisimman nopeasti jollakin näistä menetelmistä tartuntariskin minimoimiseksi. Jos muillakin perheenjäsenillä tai kontaktipiirissä on täitä, heidät on hoidettava samanaikaisesti, jotta estetään lisätartunta ja uusintatartunta (18).

Tarkista hiukset viikoittain kolmen viikon ajan viimeisimmän hoidon jälkeen, ovatko päätäit hävinneet.

Päätäitä poistavat aineet (pedikulisidit)

Norjassakin noin 90 prosenttia päätäitartunnan saaneista kotitalouksista käyttää pedikulisideja (8, 9). Niitä tulisi käyttää vain henkilöille, joilla on täitä.

Pedikulisidit jaetaan kahteen luokkaan: lääkkeisiin ja lääkinnällisiin laitteisiin. Lue pakkausseloste huolellisesti riippumatta siitä, mitä valmistetta käytetään.

Lääkinnällisiksi laitteiksi luokitelluista täivalmisteista on olemassa tuotteita, jotka sisältävät vaikuttavaa ainetta dimetikonia ja/tai kasviöljyjä. Dimetikoni on silikonikoostumus, joka tappaa täitä fyysisesti. Dimetikonivalmisteilla on dokumentoidusti hyviä vaikutuksia (18, 19), ja niitä suositellaan käytettäväksi ennen kasviöljyjä, joiden vaikutus ei ole yhtä hyvin dokumentoitu (20).

Norjassa on saatavilla yksi permetriiniä sisältävä lääke. Viime vuosina monista maista on raportoitu päätäiden suuresta resistenssistä tälle valmisteelle. Koska se ei ehkä ole kovin tehokas päätäitä vastaan (18, 20), emme suosittele sitä.

Päätäitä poistavat aineet tehoavat heikommin täiden muniin (18), joten hoito on toistettava 8-10 päivän kuluttua. Tänä aikana kaikki eloonjääneet munat ovat kuoriutuneet, mutta uudet täit eivät ole vielä sukukypsiä eivätkä ole munineet uusia munia.

Kampaus

Täitä vastaan voidaan käyttää täikampaa. Harva valitsee tätä hoitomenetelmää (8, 9), luultavasti siksi, että se on aikaa vievää. Kampaa märät hiukset järjestelmällisesti ja perusteellisesti joka päivä tai joka toinen päivä 12-14 päivän ajan. Tarkista hiukset viikoittain kolmen viikon ajan viimeisen käsittelyn jälkeen.

Lisätietoja täikampan käytöstä on edellä kohdassa ”Täiden tarkistaminen”.

Parranajo

Täitä ei voi elää alle 0,5 cm:n pituisissa hiuksissa. Parranajo on hyvä hoitovaihtoehto, jos lyhyet hiukset jonkin aikaa ovat hyväksyttäviä. Huomaa, että täit ryömivät parranajon jälkeen hiustenleikkuujätteiden seassa. Jotkut täit yrittävät myös tarttua tukkakarvoihin. Käytä täikampaa niiden poistamiseen.

esineiden käsittely

Täitä voi levitä kammojen ja harjojen välityksellä, ja ne tulisi pestä tai pakastaa, jos taloudessa on täitä. Jäädytä kammat ja harjat -20 ºC:een vähintään neljäksi tunniksi tai pese ne 60 ºC:ssa.

Täiden leviäminen muiden esineiden välityksellä on epätodennäköistä (1). Vaatteita, huonekaluja tai itse taloa ei tarvitse pestä, jos jollakulla on päätäitä. Täihoidon jälkeen vuodevaatteet voidaan pestä vanhojen täiden ja niiden ulosteiden poistamiseksi.

Elinkaari

Pääntäitä tarvitsevat ihmisverta selviytyäkseen ja siksi ne elävät vain ihmisen päässä. Eläimillä on muita täilajeja, jotka eivät elä ihmisillä. Päätäit imevät verta vähintään kuusi kertaa päivässä (3). Mahdollisuudet siihen, että päätäi levittää tauteja aiheuttavia bakteereja tai viruksia ihmisiin, ovat minimaaliset, eikä Norjassa ole viime vuosina ollut tiedossa yhtään tapausta.

Päätäiden kehitysvaiheet ovat muna, kolme nymfivaihetta ja aikuinen. Kuvitus: Norwegian Institute of Public Health.

Pääntäiden kehitysvaiheita ovat muna, kolme nymfivaihetta ja aikuiset uros- ja naarastäit. Aikuinen naaraspuolinen täi elää noin 20 päivää, jona aikana se munii noin 100 munaa. Munat kuoriutuvat 8 päivän kuluttua. Seuraavien 9 päivän aikana nymfit heittävät ihoa kolme kertaa ennen aikuistumistaan. Kun naaras on ollut aikuinen 1-2 päivää, se alkaa munia (3). Sukupolven kehitysaika munasta munaan on noin kolme viikkoa.

Minkä verran Norjassa on päätäitä?

Vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 42 ala-asteen koulua Oslossa, Bergenissä, Trondheimissa, Bodøssä ja Tromssassa, 1,6 prosentilla oppilaista oli päätäitä tiettynä ajankohtana. Esiintyvyys oli jonkin verran pienempi nuoremmilla ja vanhemmilla perheenjäsenillä (4). Kun samoja kouluja tutkittiin uudelleen vuonna 2018, esiintyvyys oppilaiden keskuudessa oli samanlainen, 1,7 prosenttia. Muissa maissa, muun muassa useissa Euroopan maissa, esiintyvyys on paljon korkeampi kuin Norjassa (21).

Vaikka suhteellisen harvalla on päätäitä tiettynä hetkenä, monet sairastuvat päätäihin ajan myötä. Edellä mainitussa tutkimuksessa 36 prosentilla perheistä, joissa oli alakouluikäisiä lapsia, oli ollut päätäitä kerran tai useammin aiemmin. Korkein aiempi esiintyvyys oli Bergenin ja Oslon perheissä (45 ja 43 prosenttia) ja alhaisin Bodøssä (22 prosenttia) (4).