Seikkailukissan luomisen taito
Kun Johanna Dominguez potkaisi tiensä läpi kahden jalan paksun jauhemaisen lumipeitteen Somersetissa, New Jerseyssä sijaitsevalla Six Mile Run Reservoir -reitillä, hänen 18-kiloinen savannikissansa Sirius Black ratsasti seesteisesti repussaan. Ainoastaan sen keltaiset silmät näkyivät vetoketjun avaamattomasta verkkokotelosta, joka sopi sen sileään, keskiyön turkkiin.
Dominguez, 35, riisui repun olkapäiltään, kauhoi kissan ulos valjaisiin kiinnitetyllä pitkällä keinonahkahihnalla ja laski sen alas sinne, missä hänen jälkensä olivat raivanneet polun. Sirius haisteli lunta, eikä kylmä, märkä maa hänen tassujensa alla häirinnyt häntä. Kun kanadanhanhien ääni kuului, se nykäisi päänsä ylös; hänen päänsä päällä oli kasa lunta. Dominguez nappasi kuvan puhelimellaan.
Sirius Black on seikkailukissa. Se lukee sen kauluksessa.
Seikkailukissat ovat nopeasti kasvava yhteisö kissaeläimiä, jotka seuraavat omistajiaan ulkoiluretkille, joiden dokumentointi menee yleensä suoraan internetiin. Instagram-haku hashtagilla #seikkailukissat tuottaa yli 17 000 kuvaa kissoista, jotka tuijottavat kaukaisuuteen vuorenhuipulta, istuvat kajakkien keulilla, pötköttelevät teltoissa tai suunnistavat kallioseinämillä. Noin 5 000 näistä kuvista on julkaistu pelkästään kahden viime kuukauden aikana.
Caption this! #cat #catsofinstagram #adventurecat #hikingwithcats #catsonleashes #campingwithcats #neverstopexploring #blackcatsofinstagram #savannahcat #catlover #adventure #catmodel #bestmeow #topcatphoto #cat_features #cutepetclub #excellent_cats #instacat_meow #proplancat #blackpanther #thegreatoutdoors #meowbox #captionthis #snowcat @adventurecats @campingwithcats @catsofinstagram @catsofinstagram @meowvswoof @proplancat @topcatphoto @excellent_cats @cat_features @instacat_meows @meowbox @cutepetclub @bestmeow @animals.co @thegreatoutdoors
Mutta seikkailukissojen puolestapuhujat sanovat, että trendi menee pidemmälle kuin internetin pakkomielle du jour – ja että koiranomistajilla ei ole enää monopolia retkeilyä suosiviin lemmikkeihin.
Kissojen nousun ulkoilukumppaneiksi uskotaan alkaneen vuonna 2013 Stephen Simmonsista, Oregonista kotoisin olevasta Irakin sodan veteraanista, joka on sanonut, että patikointi pelottoman mustan kissansa Burman kanssa on auttanut häntä hallitsemaan traumaperäistä stressihäiriöään. Hän on todennäköisesti keksinyt ilmauksen ”seikkailukissa” Instagram-tilillään @burmaadventurecat.
Craig Armstrong, toinen varhainen seikkailukissan omistaja, kiipeilee Utahissa kalliota kissansa Millien ollessa valjastettuna häneen kuin varmistuskumppani. ”Kunpa minulla olisi hänen rauhallisuutensa ja taitonsa”, hän sanoo. Hänen verkkosivustollaan climbkitty.com hän vastaa faneilta saamiinsa tavallisiin kysymyksiin, kuten siihen, minkä tasoisia kiipeilyreittejä Millie pystyy kiipeämään (noin 5,5) ja millaisia valjaita hän käyttää (perusvaljaita, jotka on vahvistettu narulla turvallisuuden lisäämiseksi).
Vuonna 2015 lemmikkieläinten käyttäytymistä käsittelevä toimittaja Laura Moss perusti adventurecats.org-sivuston jakaakseen resursseja, joita hän toivoi, että hänellä olisi ollut käytössään, kun hän koulutti omia kissojaan hihnassa, ja hän antoi liikkeelle virallisen verkkokodin, jossa vierailee nyt 40 000 kävijää kuukaudessa. Sivusto, joka oli ehdolla vuoden 2016 People’s Voice Webby Award -palkinnon saajaksi Weird-kategoriassa, tarjoaa käytännöllisiä vinkkejä patikointiin, veneilyyn, retkeilyyn ja muuhun. Artikkelissa ”3 Essential Steps to Make Your Cat an Adventure Cat in 2016” Moss neuvoo: ”Älä säikähdä, jos kissasi ontuu, makaa, kieltäytyy kävelemästä tai kävelee oudosti ensimmäisinä kertoina, kun se vetää valjaat päälleen.” Kuva houkuttelee kokeilemaan lähimmän kissan valjastamista.
Seikkailukissan omistajien on paneuduttava muuhunkin kuin täydellisen valokuvan saamiseen, sillä kissojen ulkoiluttamiseen liittyy enemmän logistiikkaa kuin koirien. Kuten eräs UC Davisin eläinlääketieteellisen koulun mediaedustaja sanoi sähköpostitse: ”En tunne ketään kissaa, joka koskaan lähtisi kävelylle hihnassa. Omani ei ainakaan koskaan.” Mutta oikean kissan ja oikean asenteen kanssa se voi olla kokeilemisen arvoista. ”Minusta se on hienoa, koska monet kissat ovat liian istumatyöläisiä”, sanoo Brian Collins, Cornellin yliopiston eläinlääketieteellisen korkeakoulun eläinlääketieteen tohtori.
Monet seikkailukissan omistajat väittävät, että ihmiset ovat aliarvioineet kissaeläimiä ja antaneet niille epäoikeudenmukaisen maineen yksinäisinä sisäeläiminä. Collins on enimmäkseen samaa mieltä, mutta stereotypia perustuu lajia koskeviin totuuksiin. Ne eivät ole geneettisesti kaukana villikissoista – ja useimmat niistä käyttäytyvät edelleen kuin yksinäiset metsästäjät (jotkut väittävät, että ihmiset tuskin kesyttivät kissoja lainkaan). Toisin sanoen kaikilla kissoilla ei ole seikkailukissan persoonallisuutta.
Pisara…
”Kun viet jotkut kissat ulos, ne luulevat, että taivas putoaa, ja niiden silmät suurenevat ja laajenevat, ja ne haluavat takaisin sisälle”, sanoo Mieshelle Nagelschneider, suosittu kissojen käyttäytymistieteilijä ja The Cat Whisperer -kirjan kirjoittaja. ”Älä odota, että kissasi käyttäytyy kuin koira. Varmista, ettet pakota kissaa tilanteeseen, joka on pelottava.”
Armstrongilla on toinen kissa, joka pitää mieluummin tyttöystävälleen seuraa kotona, kun hän on Millien kanssa kiipeilemässä vuorille. ”Otin sen mukaan helpoille vaelluksille ulos, ja se inhosi sitä”, hän sanoo. ”Se stressaantui äärimmilleen. Sanoin: ’Ei, jätän hänet kotiin’.”
Vaikka kissan ulkoiluttaminen hihnassa saattaa näyttää eksentriseltä, se on Nagelschneiderin mukaan ainoa tapa viedä kissa ulkoilemaan, vaikka se ei olisi sen ensimmäinen kerta. Kun lähdetään kauas kotoa patikoimaan tai retkeilemään, oman onnensa nojaan jätetty kissa saattaa palata omistajansa luokse – mutta se ei välttämättä palaa. ”En ikimaailmassa kehottaisi ketään päästämään kissaa irti hihnasta, ellei hän haluaisi ottaa sitä riskiä, ettei näe sitä enää koskaan.”
Collins suosittelee parhaiden tulosten saamiseksi kissan kouluttamista hihnassa jo nuoresta iästä lähtien, aloittamalla pihalta ja laajentamalla sädettä hitaasti. Nagelschneider neuvoo aloittamaan valjaiden kanssa sisätiloissa. Ja kun kissaa ”ulkoilutetaan” hihnassa, Nagelschneider sanoo, että siitä on tehtävä ”kissan oma idea”. Voit houkutella sitä eteenpäin herkuilla tai lelulla, mutta jos yrität vetää, vedät pian vain kuollutta painoa. Kissoja ei voi pakottaa, ainoastaan houkutella. Omistajien tulisi myös varmistaa, että kissa on ensin saanut kaikki rokotuksensa, ja jos kyseessä on erityisen lihava kissa tai jos sillä on astma tai sydänsairaus, puhu eläinlääkärin kanssa ennen kuin lisäät liikuntarutiinia.
New Jerseyssä Dominguezin vaellus Siriuksen kanssa on jatkuva neuvottelu. Se haistelee lunta, kun Sirius houkuttelee sitä eteenpäin – tai ainakin yrittää. ”Tule, Siri.” Hän katsoo Dominguezia, sitten olkansa yli ja tuijottaa sitten kaukaisuuteen.
Dominguez haluaa muuttaa sitä, miten ihmiset näkevät kissaeläimet ja miten sekä kissat että niiden omistajat kokevat luonnon. ”Ihmiset haluavat jotain, joka kulkee mukana kuin koira”, hän sanoo. ”Mutta sinun on mentävä heidän tahtiinsa.”
Kun se on valmis, Sirius ottaa muutaman askeleen eteenpäin ja katsoo sitten taas ympärilleen. Hän alkaa palella. Hän kiipeää reppunsa luokse, halukkaana jatkamaan vaellusta viihtyisämmästä näköalapaikasta. Dominguez lastaa hänet sisään ja lähtee mäkeä ylös. Hän pysähtyy tutkimaan kuivaa ruskeaa kuorta, joka on kiinni kuihtuneessa ruohonvarressa. ”En olisi koskaan huomannut tuota rukoilijasirkan munakoteloa”, hän sanoo. Onneksi hän vaelsi kissan vauhtia.
Lead Photo: unmillondeelefantes/iStock