Sepp Blatter

Blatter (vas.) FIFA:n presidentin João Havelangen kanssa (huhtikuu 1982).

Blatter työskenteli FIFA:n palveluksessa vuodesta 1975 alkaen ensin teknisenä johtajana (1975-1981) ja sitten pääsihteerinä (1981-1998) ennen kuin hänet valittiin FIFA:n presidentiksi vuonna 1998. Hänet valittiin uudelleen FIFA:n johtoon vuonna 2002, ja 31. toukokuuta 2007 hänet valittiin uudelleen ilman vastaväitteitä vielä neljäksi vuodeksi, vaikka vain 66 FIFA:n 207 jäsenestä asetti hänet ehdolle.

Blatteria ja FIFA:ta ovat usein varjostaneet kiistat ja korruptiosyytökset. Hänen kautensa aikana on kiistelty väitteistä taloudellisesta huonosta hallinnosta ja lahjusten hyväksymisestä, jotka johtivat Qatarin menestyksekkääseen vuoden 2022 MM-kisahakemukseen.

Blatter on herättänyt kritiikkiä tiedotusvälineissä, johtavissa jalkapallohahmoissa ja pelaajissa kiistanalaisten lausuntojensa vuoksi. Näitä ovat muun muassa väite, jonka mukaan Latinalaisen Amerikan maat taputtaisivat John Terrylle, jos hänellä olisi avioliiton ulkopuolinen suhde, ja että kentällä esiintyvä rasismi voitaisiin korjata kädenpuristuksella. Hän herätti kritiikkiä myös vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen sijoitusottelussa, kun hän keskeytti ”minuutin hiljaisuuden” edellisenä päivänä kuolleen Etelä-Afrikan entisen presidentin Nelson Mandelan muistoksi yhdentoista sekunnin jälkeen. Hollannin kuninkaallisen jalkapalloliiton puheenjohtaja Michael van Praag kutsui hänen käytöstään ”järjettömäksi” ja toivoi, ettei Blatteria valittaisi uudelleen vuonna 2015.

Blatteria on haukuttu julkisesti muun muassa Soulin maailmanmestaruuskisoissa ja Frankfurtin konfederaatiokisoissa vuosina 2002 ja 2005, kotikaupungissaan Vispissä vuonna 2011, naisten jalkapallon olympiaolympialaisten loppuottelussa vuonna 2012 ja konfederaatiokilpailun avajaisissa vuonna 2013. Vastalauseiden välttämiseksi puheita ei pidetty vuoden 2014 jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa.

Vuoden 1998 vaalitEdit

Sepp Blatterin valinta FIFA:n puheenjohtajaksi vuonna 1998 UEFA:n presidentin Lennart Johanssonin sijaan tapahtui suuren kiistan keskellä. Blatterin ehdokkuutta vuonna 2002 leimasivat huhut taloudellisista väärinkäytöksistä ja takahuonekaupoista, ja ne huipentuivat suoriin syytöksiin kolmannen osapuolen tekemästä lahjonnasta, jotka esitti brittiläisessä lehdistössä Farra Ado, Afrikan jalkapalloliiton konfederaation varapuheenjohtaja ja Somalian jalkapalloliiton puheenjohtaja, joka väitti, että hänelle tarjottiin 100 000 dollaria siitä, että hän äänestäisi Blatteria vuonna 1998.

Vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisatEdit

Vuoden 2006 jalkapallon maailmanmestaruuskisoissa Portugalin ja Alankomaiden välisen kiistanalaisen toisen kierroksen ottelun jälkeen, jossa erotuomari Valentin Ivanov jakoi ennätykselliset 16 keltaista korttia ja neljä punaista korttia, Blatterin kerrottiin haukkuneen erotuomaria ja sanoneen, että Ivanovin olisi pitänyt antaa itselleen keltainen kortti huonosta suorituksestaan erotuomarina. Myöhemmin hän väitti katuvansa sanojaan ja lupasi pyytää virallisesti anteeksi Ivanovilta.

Tätä anteeksipyyntöä ei kuitenkaan koskaan annettu, ja erotuomari erotettiin jatkossa toimitsijatehtävistä.

Blatter Zürichin rautatieasemalla marraskuussa 2013

Ulkomaalaisten ”yliedustus” seurajoukkueissaMuutos

Blatteria kritisoitiin vuosina 2007 ja 2008 siitä, että hän oli pyrkinyt muuttamaan Euroopan unionin työlainsäädäntöä, joka koski jalkapalloseurojen sallittua ulkomaalaispelaajien määrää. Hänen suunnitelmissaan oli asettaa rajoitukseksi viisi ulkomaalaista pelaajaa ja kuusi pelaajaa kyseisen joukkueen omasta kansallisuudesta. Vuosien 2018 ja 2022 jalkapallon MM-kisojen äänestyksessä Yhdysvaltain presidentti Obama sanoi, että FIFA teki ”väärän päätöksen” antaessaan vuoden 2022 turnauksen Qatarille.

Tietojen mukaan Blatter oli ”tehnyt epävirallisen sopimuksen UEFA:n johtajan Michel Platinin kanssa” varmistaakseen, että Eurooppa saisi vuoden 2018 MM-kisat siten, että jos Euroopan ulkopuoliset tarjoukset eivät vetäytyisi vuoden 2018 kisoista, ”ne joutuisivat jäädytetyksi eivätkä saisi FIFA:n ylimmän johtoportaan tukea, mikä heikentäisi heidän mahdollisuuksiaan olla vakavasti otettavia ehdokkaita toisesta turnauksesta.”

Maaliskuussa 2009 jätettiin yksitoista tarjousta, jotka kattoivat 13 maata. Meksiko ja Indonesia vetäytyivät. Jäljelle jääneistä yhdeksästä tarjouksesta viisi – Etelä-Korea, Qatar, Japani, Australia ja Yhdysvallat – koski vain vuoden 2022 MM-kisoja, kun taas kaikki muut olivat ehdolla sekä vuoden 2018 että 2022 MM-kisoihin.

Mutta koska kaikki vuoden 2018 MM-kisoja koskevat tarjoukset tulivat eurooppalaisilta valtioilta, ja FIFA:n sääntöjen mukaan maat, jotka kuuluvat konfederaatioihin, jotka ovat isännöineet jompaakumpaa kahdesta edellisestä turnauksesta, eivät ole oikeutettuja isännöimään kisoja, Englannin, Venäjän, Alankomaiden/Belgian ja Espanjan/Portugalin oli pakko tehdä tarjouksensa vain vuodelle 2018.

Teknologinen apuEdit

Kritiikki, jota Blatter herätti kieltäytyessään sallimasta maalilinjateknologiaa tai videokopiointia, voimistui kiistanalaisen Frank Lampardin hylätyn maalin jälkeen Englannin ja Saksan välisessä ottelussa 27. kesäkuuta 2010.

Kaksi päivää myöhemmin Blatter ilmoitti pahoittelevansa ”ilmeisiä erotuomarivirheitä” otteluissa Englanti-Saksa ja Meksiko-Argentiina ja pyysi anteeksi Englannin jalkapalloliitolta ja Meksikon jalkapalloliitolta (kahdelta organisaatiolta, joita erotuomarivirheet suoraan koskivat) ja myönsi, että Lampard oli todellakin tehnyt maalin Saksaa vastaan ja että Tévezin maali Meksikoa vastaan oli tehty paitsioasemasta.

Hän lisäsi: ”On selvää, että tämän MM-kisojen tähänastisten kokemusten jälkeen olisi järjetöntä olla avaamatta uudelleen maaliviivatekniikkaa koskevaa asiaa. Esittelemme marraskuussa uuden mallin siitä, miten korkean tason erotuomareita voidaan parantaa. En voi paljastaa enempää siitä, mitä teemme, mutta jotain on muutettava.”

FIFA:n presidentinvaalit 2011 Muokkaa

Blatter (oik.) vuoden 2011 Copa Américan turnauksen pelaajan Luis Suárezin kanssa.

Vuonna 2011 järjestettiin FIFA:n puheenjohtajavaalit, joissa Blatter oli jälleen ehdolla ja pyrki neljännelle peräkkäiselle kaudelle. ChangeFIFA-järjestö kannatti 29. maaliskuuta 2011 entistä chileläistä puolustajaa ja kolme vuotta peräkkäin vuoden eteläamerikkalaista jalkapalloilijaa Elías Figueroaa presidenttiehdokkaaksi ja kehotti kansallisia lajiliittoja asettamaan hänet ehdolle, mutta sittemmin Figueroa päätti olla hyväksymättä ehdokkuutta todeten, että ”näin lyhyessä ajassa” hän ei pystynyt kehittämään tapausta, joka olisi ”näin arvostetun tehtävän suuruuden ja merkityksen arvoinen”

Äänestys pidettiin FIFA:n 61. kongressissa Zürichissä. Ainoa toinen ehdokas, Qatarin Mohammed bin Hammam, vetäytyi presidenttikisasta 28. toukokuuta, juuri ennen äänestystä. Bin Hammam oli tukenut Blatterin presidenttikampanjoita vuosina 1998 ja 2002, mutta myönsi, että hän oli riidellyt Blatterin kanssa FIFA:n toimeenpanevan komitean sisäisistä asioista. Bin Hammamia ja CONCACAFin johtajaa Jack Warneria vastaan esitettyjä lahjussyytöksiä tutkinut FIFA:n eettinen komitea ilmoitti, että Blatter ei joudu tutkimaan väitteitä, joiden mukaan hän olisi tiennyt lahjonnasta eikä tehnyt asialle mitään, koska näyttöä ei ole.

Blatter kritisoi Kansainvälistä olympiakomiteaa (KOK) ja totesi FIFA:n hoitavan talouttaan ”kuin kotiäiti” sen jälkeen, kun KOK oli ilmoittanut tutkivansa Afrikan jalkapalloliiton puheenjohtajaa Issa Hayatouta vastaan esitettyjä korruptiosyytöksiä.

Muiden ehdokkaiden puuttuessa Blatter lähti ehdolle ilman vastaehdokkaita seuraavissa presidentinvaaleissa, ja hänet valittiin uudestaan neljänneksi toimikaudekseen äänin, jotka saivat 186 ääniä annetuista 203 äänestä. Kampanjassaan Blatter oli määrännyt, että jos hänet valitaan uudelleen vuonna 2011, hän ei asetu uudelleen ehdolle presidentiksi. Blatter sai kritiikkiä siitä, että hän ei lykännyt vuoden 2011 vaalejaan, joissa hänen toimikauttaan FIFA:n presidenttinä jatkettiin vuoteen 2015 asti, vaikka kaikki muut ehdokkaat tehtävään olivat hyllytetty tai vetäytyneet.

Syytökset taloudellisesta väärinkäytöksestäTiedoksianto

Sisäisten erimielisyyksien vallitessa FIFA:n pääsihteerin Blatterin varamies ja entinen suojatti Michel Zen-Ruffinen laati 30-sivuisen asiakirjan, jossa hän esitti syytöksiä taloudellisesta väärinkäytöksestä järjestön sisällä. Asiakirjassa väitettiin, että FIFA:n markkinointikumppanin ISL:n romahtaminen oli johtanut jopa 100 miljoonan dollarin tappioihin Blatterin johdolla.

Johansson tuki väitteitä, ja asiakirja luovutettiin Sveitsin viranomaisille, mutta nämä vapauttivat Blatterin kaikista väärinkäytöksistä, ja FIFA joutui maksamaan kaikki kulut. Blatter pysäytti FIFA:n sisäisen tutkinnan, koska sen jäsenet rikkoivat salassapitosopimuksia. Tämä kyseenalainen käytös johti siihen, että hän erotti Zen-Ruffinenin tehtävästään juuri ennen vuoden 2002 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja.

Huhtikuussa 2012 Euroopan neuvosto julkaisi raportin, jossa todettiin, että olisi ”vaikea kuvitella” Blatterin olleen tietämätön ”merkittävistä summista”, jotka ISSM/ISL maksoi FIFA:n nimettömille virkailijoille MM-kilpailujen televisiointioikeuksia koskevien tuottoisien sopimusten yhteydessä, ja sitä seuranneesta ISL:n konkurssista ja romahduksesta vuonna 2001. Euroopan neuvoston raporttia käsittelee Strasbourgissa yli 300 parlamentin jäsentä Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiosta.

Vuosien 2018 ja 2022 MM-kisojen myöntäminenEdit

Kiistaa syntyi brittiläisessä lehdistössä, kun Venäjä sai vuoden 2018 kisat ja Englanti sai vain kaksi ”luvattua” ääntään; Blatter hylkäsi kiistan englantilaisten osoittauduttua ”huonoiksi häviäjiksi”. Vuoden 2022 kisojen myöntäminen Qatarille oli myös kiistanalainen. Homoseksuaalisuuden laittomuus maassa sai Blatterin vitsailemaan, että ”sanoisin, että heidän pitäisi pidättäytyä kaikesta seksuaalisesta toiminnasta”, mikä herätti kritiikkiä eläkkeelle jääneeltä koripalloilijalta John Amaechilta ja homoseksuaalien oikeuksia ajavilta ryhmiltä.

2013 FIFA:n eettisen komitean tutkintaTiedoksianto

FIFA:n eettinen komitea saattoi 29. huhtikuuta 2013 päätökseen tutkintaansa, joka käsitteli syytöksiä laittomista maksuista FIFA:n virkailijoille järjestön entiseltä markkinointikumppanilta International Sports and Leisure (ISL, Kansainvälinen urheilu- ja vapaa-ajanviettoalan järjestö) joka oli ajautumassa vararikkoon vuonna 2001 ja joka julkisti kertomuksensa.

FIFA:n puheenjohtaja Sepp Blatter vapautettiin kaikista väärinkäytöksistä, mutta hänen edeltäjänsä, brasilialainen João Havelange erosi FIFA:n kunniapuheenjohtajan tehtävästä osallisuutensa vuoksi skandaalissa, sillä Havelangen sekä entisten FIFA:n toimeenpanevan komitean jäsenten Ricardo Teixeiran ja tohtori Nicolás Leozin todettiin ottaneen vastaan laittomia maksuja vuosien 1992 ja toukokuun 2000 välillä. Viikkoa ennen kuin FIFA:n eettinen komitea ilmoitti havainnoistaan, 84-vuotias Leoz oli eronnut Etelä-Amerikan jalkapalloliiton puheenjohtajan tehtävästä vedoten ”terveydellisiin syihin”.

Blatter totesi lausunnossaan ”tyydytyksellä”, että raportti ”vahvistaa, että ’presidentti Blatterin käytöstä ei voitu luokitella millään tavalla väärinkäytökseksi minkään eettisten sääntöjen suhteen'”. Hän lisäsi, että hänellä ei ole ”epäilystäkään siitä, että FIFA:lla on nyt ehdotetun hallintotavan uudistusprosessin ansiosta mekanismit ja keinot varmistaa, että tällainen asia ei toistu”, vaikka hän myönsi, että skandaali ”on aiheuttanut mittaamatonta vahinkoa maineelle.”

2015 FIFA:n presidentinvaalit, kiista ja eroaminenEdit

Blatter lehdistötilaisuudessa Aasian jalkapalloliiton puheenjohtajan Salman Bin Ibrahim Al-Khalifan ja Iranin islamilaisen tasavallan jalkapalloliiton puheenjohtajan Ali Kafashianin kanssa Teheranissa

Vuonna 2015 FIFA:n puheenjohtajavaalien ehdokkaaksi kaavailtiin vaaleja, joissa Blatter oli jälleen ehdolla viidennelle peräkkäiselle kaudelle. Prinssi Ali bin Hussein oli hänen vastustajansa vaaleissa.

Äänestys pidettiin FIFA:n 65. kongressissa Zürichissä 29. toukokuuta 2015. Kumpikaan osapuoli ei saanut ensimmäisellä kierroksella tarvittavaa kahden kolmasosan ääntenenemmistöä, sillä Blatter sai 133 ääntä prinssi Alin 73 ääntä vastaan. FIFA:n sääntöjen mukaan molemmille ehdokkaille olisi pitänyt järjestää toinen kierros, jonka voittoon riittää yksinkertainen enemmistö. Ennen toisen äänestyskierroksen alkamista prinssi Ali kuitenkin ilmoitti vetäytyvänsä, jolloin Blatter sai oletusarvoisen voiton.

2. kesäkuuta 2015 FIFA kutsui yllättäen koolle lehdistötilaisuuden Zürichin pääkonttoriinsa, jossa Blatter ilmoitti eroavansa FIFA:n puheenjohtajan virasta meneillään olevan korruptioskandaalin vuoksi.

Lehdistötilaisuudessa hän sanoi: ”Kaikki eivät näytä saavan tukea mandaatilleni” ja ilmoitti ylimääräisen kongressin järjestämisestä ”mahdollisimman pian” seuraajan valitsemiseksi. Blatter ilmoitti pysyvänsä tehtävässään, kunnes hänen seuraajansa voidaan valita ylimääräisessä kongressissa, joka todennäköisesti pidetään joskus joulukuun 2015 ja maaliskuun 2016 välisenä aikana. Hän jatkoi sanoin: ”Vaikka minulla on mandaatti FIFA:n jäsenistöltä, en koe, että minulla on mandaatti koko jalkapallomaailmalta – faneilta, pelaajilta, seuroilta, ihmisiltä, jotka elävät, hengittävät ja rakastavat jalkapalloa yhtä paljon kuin me kaikki FIFA:ssa.”

Sittemmin 26. kesäkuuta Blatter herätti spekulaatioita siitä, että hän valmistautuisi perumaan eronpyyntönsä, kun häntä siteerattiin sanomalla, että ”en ole eronnut eronpyynnöstäni, vaan annan mandaattini ylimääräisen kongressin käsiin”. Tämä näytti olevan ristiriidassa hänen 2. kesäkuuta 2015 antamiensa kommenttien kanssa. Lisäksi häntä siteerattiin sanomalla, että hän erosi ”ottaakseen pois paineen FIFA:lta ja työntekijöiltäni, myös sponsoreilta”. Raporttien mukaan näyttää siltä, että Blatter eroaa ”ylimääräisessä kongressissa”, vaikka tilanne on edelleen epämääräinen.

Syyskuun 25. päivänä sveitsiläiset tutkijat ilmoittivat tutkivansa Blatteria UEFA:n puheenjohtajalle Michel Platinille suoritettujen maksujen osalta. Vaikka Blatter ja Platini kiistivät kaiken maksujen ympärillä tapahtuneen epäasiallisuuden, FIFA:n suurimmat sponsorit Coca-Cola, Visa Inc., McDonald’s ja Budweiser antoivat julkisia lausuntoja, joissa pyydettiin Blatteria eroamaan FIFA:n parhaaksi.

8. lokakuuta 2015 Blatter hyllytettiin FIFA:n palveluksesta 90 päiväksi sillä aikaa, kun Michel Platinille suoritettuja maksuja koskevia tutkimuksia suoritettiin. FIFA sanoi lausunnossaan: ”Näiden päätösten perusteena ovat tutkimukset, joita eettisen komitean tutkintajaosto suorittaa.” FIFA:n eettinen komitea langetti 21. joulukuuta sekä Blatterille että Platinille kahdeksan vuoden kilpailukiellon jalkapallosta. Helmikuussa 2016 FIFA:n vetoomuskomitea piti voimassa pelikiellon, mutta lyhensi sitä kahdeksasta vuodesta kuuteen vuoteen. Platini valitti asiasta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka hylkäsi hänen valituksensa.

22. joulukuuta 2020 FIFA teki Blatteria vastaan rikosilmoituksen, joka liittyi hänen rooliinsa FIFA-museohankkeessa.