Sinä ja hormonisi
- Vaihtoehtoisia nimityksiä amenorrealle
- Mitä on amenorrea?
- Mitkä aiheuttavat kuukautisten poisjääntiä?
- Mitkä ovat amenorrean merkit ja oireet?
- Miten yleistä amenorrea on?
- Onko amenorrea perinnöllinen?
- Miten amenorrea diagnosoidaan?
- Miten amenorreaa hoidetaan?
- Onko hoidolla sivuvaikutuksia?
- Mitkä ovat amenorrean pidempiaikaiset seuraukset?
Vaihtoehtoisia nimityksiä amenorrealle
Amenorrea
Mitä on amenorrea?
Amenorrea on kuukautisten puuttuminen naisella lisääntymisvuosien aikana (murrosiän jälkeen, mutta ennen tyypillistä vaihdevuosi-ikää).
Amenorrea luokitellaan joko ”primaariseksi” (kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä) tai ”sekundaariseksi”, eli kuukautisten poisjäämiseksi naisella, jolla on aiemmin ollut kuukautiset vähintään kuuden kuukauden ajan.
Mitkä aiheuttavat kuukautisten poisjääntiä?
On tärkeää muistaa, että kuukautisten poisjäänti on normaalia ennen murrosikää, raskauden aikana ja vaihdevuosien jälkeen. Naisilla voi esiintyä amenorreaa myös imetyksen aikana (tätä kutsutaan imetysammenorreaksi).
Amenorrea voi johtua monista tekijöistä, mm:
- viat yhdellä tai useammalla lisääntymisjärjestelmän alueella, kuten hypotalamuksessa ja aivolisäkkeessä (lisääntymistä säätelevät aivojen osat), munasarjoissa, kohdussa tai emättimessä
- syöpähoidon sivuvaikutus
- kohdun limakalvosyövän oire.
Yksi yleisimmistä amenorrean muodoista on ”toiminnallinen hypotalamuksen amenorrea”. Tällöin amenorrean alkaminen voidaan liittää sellaisiin tekijöihin kuin äskettäinen stressi, painonmuutos, liiallinen laihduttaminen tai liikunta tai sairaus.
Mitkä ovat amenorrean merkit ja oireet?
Kuukautisten puuttumisen lisäksi potilailla voi olla seuraavia amenorrean merkkejä ja oireita:
- päänsärky, näköhäiriöt tai väsymys, jotka johtuvat aivolisäkkeeseen vaikuttavista sairauksista
- spontaani maidonvuoto rinnoista, joka johtuu prolaktiiniksi kutsutun hormonin liiallisesta määrästä. Tätä kutsutaan galaktorreaksi
- akne ja/tai liiallinen kehon karvoitus, joka kasvaa miesmäisesti jakautuneena ja jonka aiheuttaa munasarjojen monirakkulatauti-oireyhtymä
- ennenaikaisten vaihdevuosien (munasarjojen ennenaikainen vajaatoiminta) oireita, kuten kuumia aaltoja, emättimen kuivuutta, huonoa unta tai alentunutta libidoa
- lyhytkasvuisuus ja toissijaisten sukupuoliominaisuuksien puute (esim.esim. rintojen kehittyminen), jos ennenaikainen munasarjojen vajaatoiminta johtuu geneettisestä Turnerin oireyhtymästä.
Miten yleistä amenorrea on?
Primäärisen amenorrian esiintyvyys väestössä on noin 0,5-1,2 %. Sekundaarisen amenorrean esiintyvyys on noin 5 %.
Onko amenorrea perinnöllinen?
Valtaosa amenorrean syistä ei ole perinnöllisiä. Harvoin primaarista amenorreaa sairastavilla potilailla hypotalamuksen hormonituotannon poikkeavuudet tai munasarjojen toiminnan häiriöt voivat olla perinnöllisiä. On mahdollista, että suvun geneettisellä historialla voi olla merkitystä joissakin sekundaarisen amenorrean syissä.
Miten amenorrea diagnosoidaan?
Amenorrean diagnoosi tehdään kuukautiskierron puuttumisen perusteella.
Raskauskoe on aina tehtävä, jotta voidaan sulkea pois raskaus amenorrean syynä. Kun tämä on tehty, ensimmäisiin verikokeisiin kuuluu lisääntymisen säätelyyn osallistuvien hormonien, kuten follikkelia stimuloivan hormonin, prolaktiinin, kilpirauhasen toimintakokeiden ja androgeenipitoisuuksien mittaaminen.
Naisille, joilla ei ole koskaan ollut kuukautisia, tehdään ultraäänitutkimus, jossa tarkastellaan kohtua ja emättimen anatomiaa.
Lisäkokeita, kuten aivojen magneettikuvaus (MRI-kuvaus), voidaan tehdä, jos anamneesin tai alkukokeiden perusteella on saatu viitteitä hypotalamuksen tai aivolisäkkeen sairaudesta.
Kaikki nämä kokeet voidaan tehdä avohoidossa.
Miten amenorreaa hoidetaan?
Amenorrean hoito riippuu perimmäisestä syystä. Naisia neuvotaan amenorrean syystä ja hoidosta sekä mahdollisista vaikutuksista heidän kykyynsä tulla raskaaksi. Käytettävissä on useita hoitomuotoja, mm:
- naisilla, jotka ovat hyvin alipainoisia, koska eivät syö riittävästi tai harrastavat liikuntaa liikaa, ei useinkaan ole kuukautisia; tämä voidaan korjata lihomalla ja/tai harrastamalla vähemmän liikuntaa
- aivolisäkkeen sairaudet voivat vaatia leikkausta ja/tai lääkitystä. Naisia, joilla on kasvain, joka tuottaa liikaa prolaktiinia, hoidetaan yleensä dopamiiniagonisteiksi kutsutulla lääkeryhmällä, jotka alentavat prolaktiinitasoja
- hormonikorvaushoito (estrogeeni plus progesteroni niille, joilla kohtu on vahingoittumaton)
- lisääntymistä säätelevien puuttuvien hypotalamus- tai aivolisäkehormonien määrääminen naisille, jotka haluavat tulla raskaaksi
- leikkaus voi olla tarpeen potilailla, joilla on syntymästä lähtien esiintyviä kohdun tai emättimen poikkeavuuksia.
Onko hoidolla sivuvaikutuksia?
Hoitoihin liittyy useita sivuvaikutuksia. Yksityiskohtaista tietoa niistä saat artikkeleista, jotka koskevat prolaktinoomaa (eräänlainen aivolisäkekasvain), ennenaikaista munasarjojen vajaatoimintaa (ennenaikaiset vaihdevuodet), polykystisten munasarjojen oireyhtymää (johtuu estrogeenin ja testosteronin epätasapainosta), synnynnäistä lisämunuaisen liikakasvua (perinnöllinen sairaus, jolle on ominaista matalat kortisolitasot), kilpirauhasen vajaatoimintaa (vajaatoiminta) ja kilpirauhasen myrkytystä (kilpirauhashormonien ylituotanto).
Mitkä ovat amenorrean pidempiaikaiset seuraukset?
Mahdolliset amenorrean pidempiaikaiset seuraukset riippuvat usein tilan perimmäisestä syystä.
Amenorreaa sairastavilla naisilla on riski sairastua luuston ohenemiseen (osteoporoosiin) ja murtumiin, minkä vuoksi heidän luuntiheyttään tulisi seurata säännöllisesti. Heitä tulisi myös neuvoa raskauden ja synnytyksen mahdollisuuksista.
Viimeisin tarkistettu: Helmikuu 2018
Adult-onset growth hormone deficiency
Karsinoidikasvain