Suoritusahdistuksen lisääntymisen käsittely työssä

Tuoreen tutkimuksen mukaan suoritusahdistus työssä on lisääntymässä. Ja tutkijat uskovat, että tämä johtuu suurelta osin vaikutuksista, joita aiheutuu siitä, että yhtäkkiä joudutaan työskentelemään kotoa käsin – erityisesti niiden työntekijöiden keskuudessa, joilla on vain vähän tai ei lainkaan aiempaa kokemusta etätyöstä.

56 prosenttia työntekijöistä sanoo mielenterveytensä heikentyneen

RADA Businessin tekemä tutkimus paljasti monia havaintoja. Esimerkiksi heidän tutkimuksessaan, johon osallistui 1 000 brittiläistä työntekijää, he havaitsivat seuraavaa:

  • 56 % brittiläisistä työntekijöistä sanoo mielenterveytensä heikentyneen työskennellessään kotoa käsin
  • 1 kolmesta luottaa huonommin työkykyynsä, kun tuntee olonsa ahdistuneeksi
  • 44 % ihmisistä sanoo, että koulutus auttaisi heitä työsuoritukseen liittyvässä ahdistuneisuudentunneissaan

RADA Business on Kuninkaallisen näyttämötaideakatemian kaupallinen osa. Ja jos ihmettelet, miksi he puuttuvat sellaisiin asioihin kuin esiintymispelko työssä, se johtuu siitä, että heidän organisaationsa perustuu RADA:n työhön, jonka tarkoituksena on auttaa työelämässä työskenteleviä ihmisiä tulemaan loistaviksi viestijöiksi.

Mutta mitä on ”esiintymispelko”, ja miksi henkilöstöhallinnon pitäisi välittää?

Esiintymispelko ulottuu näyttämön ulkopuolelle

Kun puhumme esiintymispelosta, tarkoitamme hermostuneisuutta, pelkoja ja epävarmuutta, joita saatamme tuntea esiintyessämme.

Mutta vaikka tämä saattaa olla hyvin yleinen termi näyttelemisen ja esittävien taiteiden maailmassa, esiintymispelkoa esiintyy myös työpaikoilla. Ja se voi johtaa vakaviin ongelmiin työmme tuottavuudessa ja laadussa.

Näyttämöllä esiintymisjännitystä esiintyy, kun esiintyjä keskittyy liikaa katsojien tuomioon sen sijaan, että keskittyisi varsinaiseen suoritukseensa. Työpaikalla suoritusahdistusta esiintyy, kun työntekijät ovat enemmän huolissaan siitä, miten heidän kollegansa tai esimiehensä arvostelevat heitä, kuin siitä varsinaisesta työstä, jota he yrittävät suorittaa.

Ei se johdu siitä, etteivät työntekijät ole tarpeeksi hyviä

Jotkut ihmiset luulevat, että ainoa syy siihen, että saatat olla huolissasi suorituksestasi, on se, ettet ole tarpeeksi hyvä siinä työssä, jota yrität tehdä. Mutta itse asiassa RADA Businessin tutkimus näyttää viittaavan siihen, että suoritusahdistus on lisääntymässä työntekijöillä, jotka olivat aiemmin itsevarmoja – ja jotka tekevät edelleen samaa työtä kuin ennenkin.

Psykologia Todayn mukaan suoritusahdistus johtuu harvoin siitä, että työ on taitojemme ulkopuolella. Itse asiassa he sanovat, että suoritusahdistusta esiintyy todennäköisemmin juuri silloin, kun olemme mitä ylivoimaisimmin päteviä!”

”Ongelma ei ole tilanteessa”, kirjoittaa tohtori Tamar Chansky, Ph.D. ”Tehtävä on helposti pätevyysalueellasi. Ongelma on yli-innokas huolijärjestelmäsi.”

Miten etätyöskentely vaikuttaa suoritusahdistukseen

RADA Business kertoo, että suoritusahdistus on lisääntymässä työpaikoilla, ja siihen näyttävät vaikuttavan suoraan lukitusaikaiset intensiiviset etätyöjaksot. Heidän tutkimuksensa mukaan 56 prosenttia brittiläisistä työntekijöistä on raportoinut heikentyneestä mielenterveydestä COVID-19-pandemian aikaisen etätyöskentelyn seurauksena.

Myös 86 prosenttia työntekijöistä raportoi, että he kokevat joutuvansa todistamaan ahkeruutensa ylemmälle johdolle. Tämä johtuu ehkä osittain siitä, että etätyöskentely tarkoittaa, että heitä ei ”nähdä” työskentelevän niin kuin normaalisti. On kuitenkin tärkeää muistaa, että monet työntekijät pyrkivät epätoivoisesti säilyttämään työpaikkansa tämän taloudellisen taantuman aikana.

RADA Businessin mukaan kaikki tämä vaikuttaa osaltaan siihen, että työsuoritukseen liittyvä ahdistuneisuus lisääntyy.

Suoritukseen liittyvä ahdistuneisuus ei ole pelkkää ”päässänne”

Yleinen harhaluulo puhuttaessa mielenterveyden ongelmista, kuten ahdistuneisuudesta, on uskomus siitä, että se on ”pelkkää päänne sisällä”. Toisin sanoen, jos sinulla on psyykkinen ongelma, oireiden täytyy olla kuviteltuja.

Tämä ei voisi olla kauempana totuudesta. Ja vaikka monia oireita voitaisiinkin kuvailla psykologisiksi – mielialoihin tai tunteisiin vaikuttaviksi – kuka tahansa mielenterveysalan ammattilainen kertoo sinulle, että ahdistuksen kaltaiset ongelmat voivat aiheuttaa myös hyvin fyysisiä oireita. Oireita, joita voidaan mitata perinteisillä lääketieteellisillä tarkastuksilla.

RADA Businessin mukaan esiintymispelko voi ilmetä psykologisten ja fyysisten oireiden yhdistelmänä. Esim:

  • Sykkeen kohoaminen (30 %)
  • Kämmenten hikoilu (22 %)
  • Pahoinvointi (15 %)
  • Ärtyisän ja pahantuulisen olon tunne (25 %)
  • Alhaisempi tuottavuus (20 %)
  • Vähemmän luottamusta taitoihin tai kykyihin (33 %)

Luonnollisesti, olipa kyse sitten fyysisestä tai psyykkisestä oireilusta, on vähemmän kuin ihanteellista, jos työntekijät kärsivät näistä oireista. Siksi monet vaativat, että työnantajat tarjoaisivat työntekijöilleen koulutusta, joka auttaisi heitä voittamaan esiintymispelon asteittaisen paluumme aikana ”uuteen normaaliin”.

Mutta miten voimme auttaa työntekijöitä voittamaan tällaiset ahdistukset?

Aloita vapauttamalla fyysinen jännitys

RADA Business -yliopiston kouluttajana työskentelevän Kate Walker Milesin mukaan työntekijöitä voi rohkaista käyttämään samankaltaisia tekniikoita kuin näyttelijät esiintymispelon kanssa toimiessaan käyttävät. Hän sanoo, että hyvä paikka aloittaa, on tehdä harjoitus fyysisen jännityksen purkamiseksi kehosta.

”Aloita puristamalla hartioita ylöspäin ja laskemalla ne sitten takaisin alas”, hän kertoo. ”Seuraavaksi kallista vasenta korvaa kohti vasenta olkapäätä ja toista sitten toisella puolella. Tämä auttaa vapauttamaan niskan jännitystä. Ravista seuraavaksi käsiäsi ja jalkojasi kunnolla ja siirry sitten hengitykseen. Hengitä kokonaan ulos. Hengitä sitten hitaasti takaisin sisään ja kuvittele, että lähetät hengityksesi aina lantioosi asti.”

Kate sanoo, että tämä yksinkertainen tekniikka on erittäin tehokas tapa valmistautua mihin tahansa työpaikkaskenaarioon, jossa saatat joutua kamppailemaan hermojesi kanssa. Esimerkiksi juuri ennen tärkeää kokousta tai juuri ennen kuin sinun on pidettävä esitelmä.”

Karkota negatiivisuus pois

Vähentyneiden sosiaalisten kontaktien myötä Kate sanoo, että on todella helppoa päätyä pyörittelemään ahdistuksiaan ja ärtymyksiään. Hän sanoo, että kun olet purkanut fyysisen jännityksen kehossasi, sinun pitäisi varata aikaa positiivisen ajattelutavan työstämiseen.

”Negatiiviset ajatukset, kuten ’en pysty tähän’ tai ’olen aivan pihalla’, voivat rehottaa, kun vietät pitkän aikaa yksin”, Kate sanoo. ”Mutta aivoilla ei ole tapana olla yhtä aikaa luovat ja kriittiset – joten mitä kriittisempi olet itseäsi kohtaan, sitä enemmän suljet luovan ajattelusi.”

Kate neuvoo vaihtamaan jokaisen negatiivisen ajatuksen positiivisempaan. Näin teet aivojasi valmiiksi menestystä varten.

Käytännölliset askeleet, jotka auttavat sinua työskentelemään tehokkaammin kotoa käsin

Kate lisää, että on olemassa useita asioita, joita voit sisällyttää päivittäisiin rutiineihisi myös kotoa käsin työskennellessäsi ja jotka auttavat sinua pitämään suoritusahdistuksen loitolla.

”Yritä olla kasaamatta pitkiä peräkkäisiä kokouksia päällekkäin”, hän neuvoo. ”Ja sinun pitäisi ottaa 10 minuuttia pois ruudun äärestä tunnin välein, jotta voit tyhjentää mielesi ja keskittyä paremmin seuraavaan tehtävään.”

Kate neuvoo myös, että kävelylenkki lounasaikaan on hyvin käytettyä aikaa.

”Sen lisäksi, että kehomme liikuttaminen voi auttaa vapauttamaan mielen”, hän kertoo, ”maisemanvaihdos on loistava stimulaatio aivoille lukituksen aikana.”

Kanna näitä tekniikoita mukanasi palatessasi työpaikalle

Nämä tekniikat voivat auttaa sinua edelleen suoritusahdistuksen kanssa, vaikka jättäisit kotitoimistosi taaksesi ja palaisit tavalliseen toimistoon. Esimerkiksi näytön tauon pitäminen tunnin välein – ja harjoitus jännityksen purkamiseksi voi olla todella hyvä tapa aloittaa päivä tiimisi kanssa aamulla.

Tietysti, jos edessäsi on vielä jonkin aikaa pitkä kotityön tie, saatat kokea hyödylliseksi lukea nämä yhdeksän vinkkiä kotona työskentelyyn.