Symptom Checker
Lääkitys on tärkeää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa, samoin kuin koko perheen osallistuminen. Psykoterapiasta voi olla apua maanisten ja masennusjaksojen ja niiden seurausten rajoittamisessa ja hallinnassa, sillä ne voivat vaikuttaa vakavasti nuoreen ja kaikkiin hänen lähipiiriinsä. Vaikka lääkitys olisi tehokasta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla voi esiintyä ”läpimurtoja” eli relapseja, joten perheen, ystävien ja ammattilaisten muodostama tukiverkosto, joka seuraa nuoren käyttäytymistä, on elintärkeä.
Psykoterapia: Kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan usein lääkkeiden lisäksi kognitiivisella käyttäytymisterapialla. CBT auttaa häiriötä sairastavia lapsia ja nuoria ymmärtämään, mikä laukaisee jaksot, miten ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja miten niitä voidaan hallita ja hallita. Perheterapiaa käytetään usein vanhempien ja muiden perheenjäsenten sitouttamiseksi seuraamaan oireita ja hallitsemaan stressitasoja kotona, mikä voi johtaa jaksoihin.
Joitakin muita terapioita, joiden on osoitettu auttavan, ovat muun muassa ”prodrooman havaitseminen”, joka rohkaisee varhaisessa vaiheessa havaitsemaan ja ehkäisemään orastavan jakson, ja sosiaalinen rytmihoito, jossa käytetään kodifioitua päivittäistä aikataulua manian tai masennuksen ennaltaehkäisemiseksi.
Lääkehoito: Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa käytettävät lääkkeet, joilla hoidetaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, ovat usein mielialaa tasaavia lääkkeitä. Tähän luokkaan kuuluvat litium ja erilaiset antikonvulsiiviset lääkkeet, jotka ovat yleensä tehokkaita hoitamaan maanisia oireita ja vähentämään sekä maanisten että masennusjaksojen esiintymistiheyttä ja vakavuutta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin saanut nuori saattaa käyttää litiumia koko loppuelämänsä ajan. Muita lääkkeitä voidaan määrätä oireiden, kuten psykoosin (antipsykootit) tai univaikeuksien (ahdistuslääkkeet) hoitoon. Jos mielialaa stabiloiva lääke ei auta riittävästi masennusoireisiin, lääkäri voi määrätä masennuslääkettä, mutta tekee sen äärimmäisen varovaisesti ja lähes aina yhdessä mielialaa stabiloivan lääkkeen kanssa, sillä masennuslääkkeet voivat laukaista maanisen jakson.
Monet kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavat käyttävät useampaa kuin yhtä lääkettä, ja lääkkeillä voi olla monimutkaisia yhteisvaikutuksia, jotka johtavat merkittäviin haittavaikutuksiin, jos kokenut lääkäri ei valvo lääkkeitä tehokkaasti.
Sähköhoito: Joissakin tapauksissa, joissa lääkitys ja terapia eivät tuota toivottua tulosta, voidaan harkita sähkökouristushoitoa eli ECT:tä. Tämä ei ole entisaikojen ”shokkihoitoa”; ECT:ssä potilas nukutetaan hetkeksi, kun sähkövirta johdetaan aivojen osan läpi. Tämä aiheuttaa kouristuskohtauksen, vaikka kouristuskohtauksen ulkoisia merkkejä on vähän tai ei lainkaan, eikä siitä ole vaaraa potilaalle, jolle on annettu myös lihasrelaksanttia. ECT:tä käytetään harvoin nuorilla, ja sen käytöstä esipuberteetti-ikäisillä lapsilla on vain vähän tietoa.