Tämä on yksi pienimmistä muinaisista linnuista, ja se eli jättimäisten dinosaurusten rinnalla

Noin 127 miljoonaa vuotta sitten pikkuruiset, heinäsirkkojen kokoiset linnut elivät suurimpien maapallolla eläneiden eläinten, kuten pitkäkaulaisten sauropodien, rinnalla, todetaan uudessa tutkimuksessa.

Elävänä tämä alle 5 senttimetriä (5 tuumaa) pitkä poikanen olisi painanut vain 8,5 grammaa (0,3 unssia) eli noin viidenneksen golfpallosta. Tämä tekee siitä yhden pienimmistä dinosaurusten aikakaudelta tunnetuista linnuista, tutkijat sanovat.

Lähes koko pikkulinnun fossiilinen luuranko oli säilynyt, mikä tekee siitä paleontologisen aarteen, joka antaa tietoa siitä, miten tämän linnun ryhmä -Enantiornithes, nykyään sukupuuttoon kuollut lintujen alaluokka, jolla oli taipumus käyttää hampaita ja kynsisiä sormia siipiensä päällä – kasvoi kuoriuduttuaan munistaan.

On vielä epäselvää, onko lintu uusi löydetty laji vai kuuluuko se johonkin aiemmin tunnistettuun lajiin, kuten Concornis lacustris tai Iberomesornis romerali, jotka ovat muita samasta paikasta, Keski-Espanjassa sijaitsevalta Las Hoyasin fossiilipaikalta löytyneitä enantiornithes-lintuja, tutkijat kertoivat.

Linnun nimen puuttuminen ei kuitenkaan estänyt tutkijoita tutkimasta sitä. Ryhmän jäsenet käyttivät synkrotronisäteilyä kuvatakseen pikkuruisen yksilön submikronitasolla, he kertoivat. (Mikroni eli mikrometri on metrin miljoonasosa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ihmisen hiuslanka on halkaisijaltaan noin 50-100 mikronia.)

”Uudet teknologiat tarjoavat paleontologeille ennennäkemättömät mahdollisuudet tutkia provosoivia fossiileja”, tutkimuksen johtava tutkija Fabian Knoll, Manchesterin yliopiston muinaisen elämän monitieteisen keskuksen ja espanjalaisen paleontologian museon ARAID-Dinopoliksen paleontologi Fabian Knoll sanoi Manchesterin yliopiston tiedotteessa.

Analyysi paljasti, että pikkuruinen lintu kuoli pian sen jälkeen, kun se oli kuoriutunut munastaan. Lisäksi poikasen rintalasta (rintalastan luu) ei ollut vielä kehittynyt kovaksi, kiinteäksi luuksi, vaan se koostui vielä enimmäkseen rustosta, tutkijat havaitsivat. Tämä tarkoittaa, että liitukauden aikainen poikanen ei todennäköisesti pystynyt lentämään kuollessaan, he sanoivat.

Lisäksi linnun luutumisen (luun kovettumisen) mallit poikkeavat melkoisesti muiden vuosien varrella löydettyjen nuorten enantiornitiinilintujen malleista, mikä viittaa siihen, että näiden muinaisten lintujen kehitysstrategiat olivat moninaisemmat kuin aiemmin on luultu, tutkijat sanoivat.

Mutta vaikka tämä uutuuslintu ei todennäköisesti osannut lentää, se ei välttämättä ollut riippuvainen vanhemmistaan ruoan ja hoidon suhteen, tutkijat sanovat. Vaikka jotkut nykyaikaiset poikaset ovat ”altricial”, eli ne tarvitsevat vanhempiensa apua, toiset, kuten tämä kana, ovat ”prekosiaalisia” eli enimmäkseen itsenäisiä.

Tämä pikkuruinen lintu tuskin oli ainoa höyhenpeitteinen olento, joka pörräsi noin 120 miljoonaa vuotta sitten. Fossiiliset jäänteet osoittavat, että vesilintu yskäisi ensimmäisen kirjatun lintupelletin suunnilleen tähän aikaan. Lisäksi tutkijat ovat löytäneet linnun silmästä fossiilisia sauvoja ja käpyjä noin 120 miljoonan vuoden takaa, mikä viittaa siihen, että ainakin jotkut muinaiset linnut pystyivät mahdollisesti näkemään värejä, kertoi Live Science aiemmin.

Uusi tutkimus pikkuruisesta linnusta, joka on nyt Castilla-La Manchan paleontologian museossa Cuencassa Espanjassa, julkaistiin verkossa tänään (5.3.) Nature Communications -lehdessä.

Original article on Live Science.