Tacoma-Pierce County Health Department

Syfiliksen hoito aikuisilla

Sanamuoto suoraan CDC:n vuoden 2015 sukupuolitautien hoito-ohjeista.

  • Suositeltava lääke syfiliksen hoidon kaikissa vaiheissa on parenteraalisesti annettava penisilliini G.
    • Valmiste, annostus ja hoidon pituus riippuvat taudin vaiheesta ja kliinisistä oireista.
    • Sopivan penisilliinivalmisteen valinta on tärkeää. T. pallidum voi oleskella eristyksissä olevissa paikoissa (esim. keskushermostossa ja vesinesteessä), joihin jotkin penisilliinimuodot pääsevät huonosti.
    • Bentsatiinipenisilliinin, prokaiinipenisilliinin ja suun kautta otettavien penisilliinivalmisteiden yhdistelmiä ei pidetä sopivina syfiliksen hoitoon.
  • Potilaille on kerrottava Jarisch-Herxheimerin reaktiosta:
    • Akuutti kuumeinen reaktio, johon liittyy usein päänsärkyä, päänsärkyä, myalgiaa, kuumetta ja muita oireita ja jota voi esiintyä ensimmäisten 24 tunnin aikana minkä tahansa syfiliksen hoidon aloittamisen jälkeen.
    • Antipyreettisiä lääkkeitä voidaan käyttää oireiden hallintaan,mutta ne eivät estä reaktiota.
    • Reaktiota esiintyy yleisimmin henkilöillä, joilla on varhainen kuppa.

Erikoisnäkökohtia

Hoitosuositukset poikkeavat toisistaan seuraavissa väestöryhmissä:

  • Raskaana olevat henkilöt (CDC).
  • Penisilliiniallergiset henkilöt (CDC).
  • Henkilöt, joilla on HIV-infektio (CDC).
  • Seksikumppaneiden hoito (CDC).

Primäärinen ja sekundaarinen kuppa

Kliinistä diagnostiikkaa koskevat tiedot löytyvät CDC:n vuoden 2015 sukupuolitautien hoito-ohjeista.

Suositeltu hoito aikuisille*

Bentsatiinipenisilliini G 2.4 miljoonaa yksikköä IM kerta-annoksena

*Suositukset poikkeavat toisistaan henkilöille, joilla on HIV-infektio, ja raskaana oleville henkilöille.

Lisähuomioita
  • Testaa henkilöt, joilla on primaarinen tai sekundaarinen kuppa, HIV-infektion varalta.
    • Jos HIV-testin tulos on negatiivinen ja henkilöä pidetään riskihenkilönä (esim. miehet, jotka harrastavat seksiä miesten kanssa (MSM), viimeaikainen seksikumppani, joka on MSM, seksityö jne.), testataan uudelleen HIV:n varalta 3 kuukauden kuluttua.
  • Jos on merkkejä, jotka viittaavat neurologiseen tai silmäsairauteen, lisäarviointi on aiheellinen (ks. CDC 2015 STD Treatment Guidelines).
Seuranta
  • Kliininen ja serologinen arviointi on tehtävä 6 ja 12 kuukauden kuluttua hoidosta.
    • Serologisen vasteen ja hoidon onnistumisen arviointi voi olla vaikeaa. Ennen tulosten tulkintaa tutustu primaarisen ja sekundaarisen syfiliksen seurantaohjeisiin.

Latentti syfilis

Latentti syfilis määritellään syfilikseksi, jolle on ominaista seroreaktiivisuus ilman muita merkkejä primaarisesta, sekundaarisesta tai tertiäärisestä taudista. Lue CDC:n vuoden 2015 ohjeet saadaksesi lisätietoja latentin syfiliksen luokittelun määrittämisestä.

Koska latentti kuppa ei tartu seksuaalisesti, tässä tautivaiheessa olevien henkilöiden hoidon tavoitteena on estää komplikaatiot ja tartunta raskaana olevasta naisesta sikiöön.

Kaikkien henkilöiden, joilla on latentti kuppa, on tutkittava huolellisesti kaikki saavutettavissa olevat limakalvopinnat (esim, suuontelon, perianaalialueen, välilihan ja emättimen naisilla sekä esinahan alapuolella ympärileikkaamattomilla miehillä) limakalvovaurioiden toteamiseksi.

Varhainen latentti kuppa

Suositeltu hoito aikuisille*

Bentsatiinipenisilliini G 2,4 miljoonaa yksikköä IM kerta-annoksena.

Käytettävissä olevat tiedot osoittavat, että bentsatiinipenisilliini G:n, amoksisilliinin tai muiden antibioottien lisäannokset varhaisessa latentissa syfiliksessä eivät paranna tehoa HIV-infektiosta riippumatta.

*Suositukset eroavat toisistaan henkilöille, joilla on HIV-infektio, ja raskaana oleville henkilöille.

Myöhäinen latentti kuppa

Suositeltu hoito aikuisille*

Bentsatiinipenisilliini G 7.2 miljoonaa yksikköä yhteensä, annetaan 3 annoksena 2,4 miljoonaa yksikköä IM kukin 1 viikon välein.

*Suositukset eroavat toisistaan henkilöille, joilla on HIV-infektio, ja raskaana oleville henkilöille.

Lisähuomautukset
  • HIV-tutkimus on perusteltua (sama kuin primaarisyfiliksessä).
  • Jos neurologisia oireita esiintyy, potilas on arvioitava neurosyfiliksen varalta.
  • Esitykset toimenpiteistä unohtuneiden annosten osalta, ks. CDC:n hoito-ohjeet.
Seuranta

Seuranta
  • Kvantitatiiviset ei-treponemaaliset serologiset testit on toistettava 6, 12 ja 24 kuukauden välein.”
  • Liuosseulatuskanavan (CSF:n) tutkiminen on syytä tehdä, jos:
    • pitkäaikainen (>2 viikkoa) nelinkertainen tai sitä suurempi tiitterin nousu havaitaan.
    • alkuperäinen korkea tiitteri (≥1:32) ei laske vähintään nelinkertaiseksi 12-24 kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta.
    • kehittyy syfiliksestä johtuvia merkkejä tai oireita. Tällaisissa tilanteissa potilaat, joilla on aivoselkäydinnesteen poikkeavuuksia, on hoidettava neurosyfiliksen vuoksi. Jos aivoselkäydinnestetutkimus on negatiivinen, on annettava jälkihoitoa piilevän kupan vuoksi. (ks. lisätietoja CDC:n ohjeista).

Tertiäärinen kuppa

Tertiäärinen kuppa viittaa ien- ja kardiovaskulaariseen kuppaukseen mutta ei neurosyfilisiin.

Henkilöt, jotka eivät ole allergisia penisilliinille ja joilla ei ole viitteitä neurosyfiliksestä, on hoidettava seuraavalla kuurilla.

Tertiäärinen syfilis, jonka CSF-tutkimus on normaali

Suositeltu kuuri*

Bentsatiinipenisilliini G 7.2 miljoonaa yksikköä yhteensä, annetaan 3 annoksena 2,4 miljoonaa yksikköä IM kukin 1 viikon välein.

*Suositukset poikkeavat toisistaan henkilöille, jotka ovat allergisia penisilliinille tai joilla on viitteitä neurosyfiliksestä.

Lisähuomautuksia
  • Kaikki henkilöt, joilla on tertiaarinen syfilis, on testattava HIV:n varalta, ja heille on tehtävä aivoselkäydinnesteen (CSF:n) tutkiminen ennen hoidon aloittamista.
    • Jos aivoselkäydinnesteen poikkeavuuksia esiintyy, henkilöitä on hoidettava nerosyfiliksen hoidolla.

Neurosyfilis

  • Keskushermostoon voi tulla osallisuutta missä tahansa syfiliksen vaiheessa.
  • CSF:n laboratoriopoikkeavuudet ovat yleisiä henkilöillä, joilla on varhainen kuppa, vaikka kliinisiä neurologisia löydöksiä ei olisikaan.
  • CSF-tutkimus on tehtävä, kun:
    • Kliinistä neurologista osallistumista havaitaan.
    • Kaikkien silmäsyfilis-tapausten yhteydessä, vaikka kliinisiä neurologisia löydöksiä ei olisikaan. (Silmäsyfilistä on hoidettava yhteistyössä silmälääkärin kanssa, katso lisätietoja CDC:n ohjeista).

Neurosyfilis ja okulaarisyfilis

Suositeltu hoito*

Vesipitoinen kiteinen penisilliini G 18-24 miljoonaa yksikköä vuorokaudessa, joka annetaan 3-4 miljoonana yksikkönä infuusiona laskimoon 4 tunnin välein tai jatkuvana infuusiona 10-14 vuorokauden ajan.

*Vaihtoehtoisia hoitomuotoja on saatavilla. Katso CDC:n ohjeet.

Lisähuomioita
  • Kaikki henkilöt, joilla on neurosyfilis, on testattava HIV:n varalta.
  • Vaikka systeemisiä steroideja käytetään usein otologisen syfiliksen liitännäishoitona, tällaisista lääkkeistä ei ole osoitettu olevan hyötyä.
Seuranta
  • Jos aivoselkäydinnesteen pleosytoosia esiintyi aluksi, aivoselkäydinnestetutkimus on toistettava 6 kuukauden välein, kunnes soluluku on normaali.
  • Leukosyyttimäärä on herkkä hoidon tehon mittari. Jos luku ei ole pienentynyt 6 kuukauden kuluttua tai CSF:n soluluku tai proteiini ei ole normaali 2 vuoden kuluttua, uusintahoitoa on harkittava.
  • Katso CDC:n ohjeista lisätietoja ja tietoja erityisryhmien hoidosta.

Katso CDC:n ohjeita.