Tapaustutkimus epäsosiaalisesta persoonallisuudesta: tapaus miehestä, joka ei ole koskaan ollut vankilassa

Byline: Rabia Iftikhar

Tämä tapaustutkimus käsittelee 32-vuotiasta keski-ikäistä naimisissa olevaa miestä, joka lähetettiin huumeriippuvuuden ja rikollisen käyttäytymisen vuoksi sekä psykologista arviointia ja vihanhallintaa varten. Hänen oireensa täyttivät epäsosiaalisen persoonallisuuden ja päihteiden väärinkäytön DSM-IV-TR-kriteerit (APA, 2000). Hänen perhetaustansa ja henkilöhistoriansa toimivat huumeriippuvuuteen ja rikolliseen toimintaan johtaneina taustatekijöinä. Psykologiseen arviointiin sisältyi epävirallinen (Mental State Examination, Opiate Withdrawal Symptoms Scale ja Subjective Ratings) ja virallinen (Psychopathy Checklist: seulontaversio, The Hand Test, House Tree Person -testi ja State Trait Anger Expression Inventory (STAXI) -arviointi. Arvioinnin tulokset osoittivat äärimmäistä aggressiivisuutta, vetäytymistä ja välttelevää suhtautumista ympäristöönsä, huonoja ihmissuhdetaitoja, empatian puutetta, epäsosiaalisia ja psykopaattisia taipumuksia.

Hoitosuunnitelmaan kuului motivoiva haastattelu, rentoutumisharjoittelu, narratiivinen terapia, kirjeiden kirjoittaminen ja vihanhallintatekniikat sekä huumeriippuvuuden itsehallintatekniikat. Kaksitoista terapiaistuntoa osoitti merkittävää parannusta asiakkaan aggressiivisuus- ja impulssikontrolliongelman sekä huumeriippuvuuden käsittelyssä. Kaiken kaikkiaan terapia pysyi erittäin tehokkaana, ja hoidon jälkeisessä arvioinnissa saatiin myönteisiä ja tyydyttäviä tuloksia.

Avainsanat: antisosiaalinen persoonallisuus, huumeriippuvuus, aggressiivisuus, baradari-kulttuuri

Jokaisella yhteiskunnalla on oma kulttuurinsa, joka erottaa sen muista yhteiskunnista. Vaikka islam on tärkeimmässä asemassa kaikkien muslimiyhteiskuntien ideologisen ja käytännöllisen infrastruktuurin kehittämisessä, kukin niistä voidaan tunnistaa selvästi, koska niiden omaleimaiset piirteet vaikuttavat muun muassa niiden erityisalueiden ilmapiiriin, ympäristöön ja maantieteeseen. Perinteisillä käytännöillä on tästä näkökulmasta katsottuna kiistatta valtava arvo, mutta meidän on kuitenkin oltava varovaisia, ettemme kunnioita jotakin perinnekäytäntöä pelkästään sillä perusteella, että se on perinne. Baradari-järjestelmän periaatteet osoittavat pathanien kulttuurin todellisen olemuksen, ja näitä sääntöjä noudatetaan uskonnollisesti.

Se sisältää seuraavat tärkeimmät käytännöt: ”melmastia” (vieraanvaraisuus ja suojelu jokaista vierasta kohtaan); ”nanawati” (pakolaisen oikeus hakeutua turvapaikkaan ja hänen vilpittömän rauhantarjouksensa hyväksyminen); ”badal” (oikeus verikostoon tai kostoon); ”tureh” (rohkeus); ”sabar” (kestävyys); ”imandari” (oikeudenmukaisuus); ”isteqam-at” (sinnikkyys); ”ghayrat” (omaisuuden ja kunnian puolustaminen); ja ”namus” (omien naisten puolustaminen) (Raza, 2004).

Herra G. K. 32-vuotias naimisissa oleva mies sai lähetteen työnantajaltaan aggressiivisuus- ja huumeriippuvuusongelman vuoksi. Kliininen haastattelu paljasti, että asiakas kuului pataaniperheeseen ja hänen isänsä oli baradarin johtaja, tiukka, väkivaltainen ja luonteeltaan aggressiivinen. Hänen isänsä on sisarustensa vanhin, joten jokaisen baradarin jäsenen on toteltava hänen sääntöjään. Myös hänen äitinsä on hyvin tiukka, ja hänellä on valta tehdä kaikki päätökset lasten asioista ja ongelmista. Asiakkaan aggressiivisuusongelma liittyy suoraan hänen perusongelmiinsa, jotka liittyvät äärimmäiseen ajatteluun ja vetäytyvään asenteeseen ympäristöä kohtaan. Samoin historia paljastaa, että hänen baradari-ympäristönsä itsessään herättää hänessä tällaisia epäsosiaalisia taipumuksia. Hän kertoi tappaneensa vanhempiensa sedän veitsellä ollessaan…