The ”Animal Turn” in History | Perspectives on History

Tekijä Dan Vandersommers

Humanistiset tieteet ovat viime vuosina kohdanneet paradigmanvaihdoksen.

1970- ja 1980-lukujen kulttuurisen ja kielellisen käänteen jälkeen ajatukset kielestä, merkityksestä, representaatiosta, vallankäytöstä, toimijuudesta, toiseuttamisesta ja tiedon tuottamisesta määrittelivät humanistiset tieteet uudelleen. Nyt, vuonna 2016, uusi media, ilmastonmuutos, ympäristökatastrofit, terrorismi, bioteknologia, väestönkasvu ja globalisaatio horjuttavat humanististen tieteiden ydintä. Nämä voimat ovat inhimillistä suurempia – ne ovat seismisiä ja muuttavat älyllistä maastoa. Ne edellyttävät myös näkemyksen muutosta – uutta, vähemmän antropokeskeistä visiota uudelle vuosisadalle.

Kun makro, ”ihmisen tuolla puolen”, järisyttää humanististen tieteiden painolastia, eläimet ovat nousseet esiin murtumalinjoista ja halkeamista. Vaikka eläimet kesytettiin, tuotteistettiin ja lopulta vaiettiin myöhäispaleoliittisen kauden ja nykyisyyden välisenä aikana, niiden äänet ovat kaikuneet koko humanistisissa tieteissä sen kääntyessä kohti antroposeenia.

Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana ei-inhimilliset eläimet ovat hitaasti mutta sinnikkäästi ryömineet historian marginaaleista sen keskelle. Kuten Harriet Ritvo totesi vuonna 2004, ”eläimet ovat siirtyneet kohti valtavirtaa”. Viime vuosikymmenen aikana eläinten siirtyminen on kymmenkertaistunut. Eläinten nousu historian ammattikuntaan ei ole ollut yksittäisen liikkeen tai tietyn osa-alueen tulos. Eläimet ovat löytäneet monia portteja kertomuksiimme.

Ympäristöhistoria on osoittanut, että eläimet – muun muassa kasvien, maisemien, maapallon järjestelmien ja ekosysteemien ohella – ovat olleet muutostekijöitä koko ihmiskunnan historian ajan. Älyllinen historia on osoittanut, että ajattelemalla kategoriaa ”eläin” ja sen kanssa on ajateltava myös politiikkaa, uskontoa, yhteiskuntaa ja kaikkea muuta, mitä me ihmiset olemme pitäneet tärkeänä. Kulttuurihistoria on kuvannut eläimiä sekä tärkeinä toimijoina että uhreina inhimillisessä kulttuurissa. Hyödykehistoriat ovat osoittaneet, miten eläimiä hallitaan, tuotteistetaan ja muokataan ihmissivilisaatioiden tarpeisiin – ravinnoksi, työvoimaksi, vaatteiksi, viihteeksi tai materiaaleiksi. Syrjäytymishistoriat, joissa tarkastellaan rotua, luokkaa, etnisyyttä, sukupuolta ja seksuaalisuutta, ovat eritelleet yksityiskohtaisesti, miten toiseksi tekemiseen käytetyt inhimilliset konstruktiot ovat lähes aina sidoksissa käsityksiin ”eläimistä”, ”lajeista” ja ”eläimellisyydestä”. Tieteen, teknologian ja lääketieteen historiassa on tarkasteltu sitä, miten eläimistä on ajateltu ja miten niitä on testattu tiedon ja tutkimuksen tarkoituksiin ja miten eläimiä on sosiaalisesti rakennettu. Ja maailmanhistoria, globaalihistoria, ”suuri historia”, ”syvähistoria” ja ”evoluutiohistoria” ovat aina tarkastelleet ihmistä eläinten rinnalla ja viime aikoina jopa itse eläiminä yrittäessään kontekstualisoida inhimillistä menneisyyttä laajimmissa puitteissa. Suurin osa historiantutkijoista, jotka ovat tuoneet eläimet historiaan, ovat vanhempia kuin äskettäin artikuloitu ”eläinten historia”. Siitä huolimatta valaiden ja jyrsijöiden, elefanttien ja hevosten, biisonien ja koiraeläinten, oravien, mikrobien ja muiden eläinten merkittävä läsnäolo nykyisessä historiankirjoituksessa on tuottanut kiistattoman ”eläinkäänteen”. Ja koska eläimet ovat luikerrelleet historiaan monesta suunnasta, eläinhistoria edustaa ”käännekohtaa”, ei tiettyä osa-aluetta.

Eläkeläiset ovat siirtyneet historian ammattikuntaan myös muilta tieteenaloilta. Viime vuosikymmenen aikana eläintutkimus, ihmis-eläintutkimus, kriittinen eläintutkimus, antrozoologia sekä uusiin ympäristöalan humanistisiin tieteisiin liittyvät alat ovat suunnanneet historian ammattikuntaa uusiin suuntiin. Vielä tärkeämpää on, että eläimet ovat laumoituneet kohti historian ammattikuntaa kasvavasta globaalista sosiopoliittisesta yhteiskunnasta, joka toivoo kestävää tulevaisuutta, jota ei vaivaa ylikulutus, hyväksikäyttö, ympäristötuho ja ihmisten ja muiden eläinten oikeuksien väheksyminen.

Eläintenhistoria edustaa kasvavaa historioitsijoiden joukkoa, joka kääntyy eläinten puoleen vastatakseen painaviin kysymyksiin menneisyydestä ja nykyisyydestä. Eläinten historian haaste on kuitenkin suuri. Susan Nancen sanoin eläinten historia kehottaa meitä olemaan ”radikaalisti tieteidenvälisiä”. Eläinten historia haastaa meidät pääsemään irti jumaloituneesta ihmiskeskeisyydestä, joka on ollut historian harjoittamisen perustana, ja tämä tehtävä edellyttää filosofian ja kriittisen teorian ymmärtämistä. Eläinten historia haastaa meidät olemaan perehtyneitä muihin humanististen tieteiden tieteenaloihin ja työskentelemään luonnontieteiden – etologian, ekologian, eläinsuojelutieteen, eläintieteen, vertailevan psykologian ja eläinlääketieteen – kanssa jäljittääksemme eläinten toimijuutta historiallisissa lähteissä.

Sivilisaatioiden, yhteiskuntien ja kansakuntien vakiokertomukset rakentuvat suurten ja pienten, jopa näkymättömien, eläinten selkänahoille. Monissa näiden tarinoiden luvuissa eläimet osoittautuvat todellakin tärkeämmiksi kuin ihmiset. On aika ponnistaa ihmiskeskeisen historiallisen perinteen läpi ja ohi paljastaaksemme elävämmän, totuudenmukaisemman ja monitahoisemman menneisyyden, jonka ovat muovanneet ja kokeneet kaikki planeetan eläimet – niin ihmiseläimet kuin muutkin.

Dan Vandersommers on McMasterin yliopiston eläinhistorian väitöskirjatutkija. Hän on yhdessä Tracy McDonaldin kanssa toimittamassa teosta Zoo Studies and a New Humanities. Hän viimeistelee omaa kirjaansa The National Zoological Park and the Transformation of Humanism in Nineteenth-Century America. Lisäksi hänen ”Narrating Animal History from the Crags: A Turn-of-the-Century Tale about Mountain Sheep, Resistance, and a Nation” (Vuoristolampaat, vastarinta ja kansakunta) on ilmestymässä Journal of American Studies -lehdessä.

Tutustu eläinten historiaan vuoden 2017 vuosikokouksessa! Tässä vilkaisu joihinkin kiinnostaviin istuntoihin ja esitelmiin:

AHA-sessio 286

Incorporating the Beast: Traditional Historical Narratives and the Animal Turn
Sunnuntai, 8. tammikuuta 2017: Centennial Ballroom F (Hyatt Regency Denver, kolmas kerros)
Chair: Aaron H. Skabelund, Brigham Young University
Paperit:
Reading the History of Childhood in the Interwar Turkey through the Images of Animals
Melis Sulos, The Graduate Center of the City University of New York
Animal Welfare and Animal Rights Collections at NCSU Libraries/Special Collections and the Archival Landscape of Animal History
Gwynn Thayer, North Carolinan osavaltionyliopiston kirjasto
Preserving Animals, Establishing Identity: Taxidermy and Specimen Collection in the Pikes Peak Region, 1870-1930
Steve Ruskin, itsenäinen tutkija
Supplantation, Memory, and the Veteran Status of War Animals since 1900
Chelsea Medlock, Oklahoman osavaltionyliopisto

AHA-sessio 42
Zoos and Global History
Torstai 5. tammikuuta 2017: Centennial Ballroom H (Hyatt Regency Denver, kolmas kerros)
Chair: Nigel Rothfels, University of Wisconsin-Milwaukee
Paperit:
(Re)introducing Animals into Zoo History
Violette Pouillard, St. Antony’s College, University of Oxford
Penguin Parade and Flying Seals: ”The Cult of the Cute” in Japan’s Northernmost Zoo
Takashi Ito, Tokyo University of Foreign Studies
Taxidermic Taxonomies: (Dis)Order and Deviance in the Zoo
Marianna Szczygielska, Central European University
The Zoonotic Nature of Tuberculosis
Daniel Vandersommers, McMaster University
Comment: Harriet Ritvo, Massachusetts Institute of Technology

Climate Change, Herring, and Supernovae: How Environmental Changes Influenced Early Modern Empires
Dagomar Degroot, Georgetown University
Paper in New Directions in Environmental History, Part 1: The Environmental History of Early Modern Empires
Torstai 5. tammikuuta 2017: 15.30-17.00
Centennial Ballroom F (Hyatt Regency Denver)

Grains, Cows, and Canes: Integrated Agricultural Research as State Formation in 1930s Valle del Cauca, Colombia
Timothy Lorek, Yale University
Paper in Re-centering Crops in Latin American History
Friday, January 6, 2017: 10:30 AM-12:00 PM
Sali 601 (Colorado Convention Center)

Vicuña Territory: Wildlife Management and State Conservation in Late 20th-Century Peru
Emily Wakild, Boise State University
Paper in The Environmental Management State in Latin America
Saturday, January 7, 2017: Vapaapäivä: 10:30 AM-12:00 PM
Sali 605 (Colorado Convention Center)

Lyhyeksi katsaukseksi eläinten historiaan ja sen moninaisiin lähestymistapoihin, tässä muutama ”pakollinen lukemisto”:

Virginia DeJohn Anderson, Creatures of Empire: How Domestic Animals Transformed Early America Etienne Benson, Wired Wilderness: Technologies of Tracking and the Making of Modern Wildlife Dorothee Brantz, ed., Beastly Natures: Animals, Humans, and the Study of History Richard W. Bulliet, Hunters, Herders, and Hamburgers: The Past and Future of Human-Animal Relationships Jon Coleman, Vicious: Wolves and Men in America
Brian Fagan, The Intimate Bond: How Animals Shaped Human History
Martha Few ja Zeb Tortorici, toim, Centering Animals in Latin American History
Anne Norton Greene, Horses at Work: Harnessing Power in Industrial America
Donna Haraway, When Species Meet
Kathleen Kete, The Beast in the Boudoir: Petkeeping in Nineteenth-Century Paris
Alan Mikhail, The Animal in Ottoman Egypt
Susan Nance, ed., The Historical Animal
Karen Rader, Making Mice: Standardizing Animals for American Biomedical Research, 1900-1955
John F. Richards, The World Hunt: An Environmental History of the Commodification of Animals
Harriet Ritvo, The Animal Estate: The English and Other Creatures in the Victorian Age
Edmund Russell, Evolutionary History: Uniting History and Biology to Understand Life on Earth
Daniel Lord Smail, On Deep History and the Brain

Tämä viesti ilmestyi ensimmäisen kerran AHA Today -lehdessä.