The Bold and the Beautiful Daily Recap torstaina 4. helmikuuta 2021 | soapcentral.com | The Bold and the Beautiful on Soap Central

Brooke saapui Brooken mökille, kun Hope etsi nukkea. Brooke oli ohittanut Liamin maastossa, ja hän oli ollut matkalla etsimään nukkea päärakennuksesta. Brooke halusi nähdä lapsenlapsensa, mutta Douglas ja Beth olivat retkellä Donna-tädin kanssa.

Brooke kysyi, miten Hope voi. Hope oli yhä pettynyt kaikkeen tapahtuneeseen. Brooke ei vieläkään voinut uskoa, mitä Steffyn ja Liamin kanssa oli tapahtunut. Hope ei voinut myöskään.

Brooke totesi, että Steffyn olisi pitänyt lähettää Liam kotiin, mutta hän ei ollut lähettänyt. Brooke ei yrittänyt oikeuttaa Liamin tekoja, mutta hän otti huomioon sen, että Liam oli luullut nähneensä Hopen suutelevan miestä, jota hän halveksi eniten. Brooke uskoi, että Steffy oli nähnyt tilaisuuden ja käyttänyt sitä hyväkseen. Brooken mielestä Steffy oli syyllinen kaikkeen, mitä oli tapahtunut.

Hope ei voinut uskoa, että yksi yö oli muuttanut kaiken. Brooke totesi, että Liam ja Hope asuivat yhä yhdessä. Hope selitti, että se ei ollut sama asia, ja he vain odottelivat, oliko Liam saanut toisen lapsen Steffyn kanssa.

Brooke vastasi, että vauva oli lahja, ja Hope rakastaisi sitä. Brooke sanoi, että sellainen ihminen Hope oli, ja hänen kykynsä rakastaa ja antaa anteeksi pitäisi hänet ja Liamin yhdessä – vaikka Steffyn vauva olisikin Liamin.

Hope sanoi rukoilevansa, että Brooke oli oikeassa. Hopesta tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Se ei alkaisi uudelleen ennen tulosten saamista. Hope päätti mennä auttamaan Liamia nuken löytämisessä.

Brooken luona Thomas kohtasi Liamin, joka etsi Bethin nukkea. ”Vaaleat hiukset, sininen mekko?” Thomas kysyi. Hän oli juuri nähnyt sen keittiössä ja oletti, että Beth oli jättänyt sen edellisenä päivänä, kun hän oli pitänyt teekutsut Donnan kanssa. Liam kysyi, mistä Thomas oli tiennyt juhlista. Thomas muistutti Liamia siitä, että Thomas asui siellä.

Liam sanoi, että Thomas oli ollut toipumassa, ja Liam oli ajatellut, että kun Thomas oli toipunut, hän muuttaisi takaisin omaan asuntoonsa. ”Ja pois Hopen luota”, Thomas vastasi. Thomas kysyi, voisiko edes pieni osa Liamista yrittää uskoa, että Thomas oli muuttunut.

Liam väitti, että kun he olivat viimeksi keskustelleet asiasta, Thomas oli valehdellut hänelle. Thomas oletti Liamin luulevan, että Thomas oli yhtä pakkomielteinen Hopesta kuin ennenkin. Liam vastasi, että Thomasilla oli motiivi vakuuttaa muille, ettei hän ollut sitä.

Thomas päätteli, että Liam ei uskonut sitä julkisivua, jota Thomas oletettavasti esitti. Liam vahvisti sen. Thomas huokaili ja kysyi, miksi, jos hän teeskentelisi, hän pyytäisi Hopea antamaan Liamille anteeksi. ”Koska se saa sinut näyttämään hyvältä”, Liam vastasi. Thomas peitti kasvonsa käsillään.

Liam totesi, ettei hän voinut tehdä sitä Thomasin kanssa, ja Liam kysyi, ymmärsikö Thomas, että Liamin oli keskityttävä Hopeen. Thomas vastasi, että Liam halusi keskittyä vaimoonsa, vaikka Steffy saattaisi olla raskaana hänen lapselleen.

Liam vastasi, että Thomas ei voinut saada Liamia tuntemaan oloaan huonommaksi siitä, mitä hän oli tehnyt. Thomas väitti yrittävänsä saada Liamin tajuamaan sen sydänsurun määrän, jonka hän oli aiheuttanut. ”Koska haluat minun tuntevan oloni huonommaksi”, Liam vaistosi. Hän otti vastuun siitä, mitä oli tehnyt, mutta väitti, ettei Thomas auttanut. Liam kehotti Thomasia todistamaan, että hän oli muuttunut pysymällä erossa tästä.

Thomas sanoi Liamille, että ihmisen auttoi kyllä tunnustaa väärin tekemänsä asiat, jotta hän voisi korjata ne. Kärsimättömänä Liam suostui. Thomas sanoi, että Liam olisi voinut kävellä asuntoon ja nähdä, ettei Thomas ollut ollut Hopen kanssa. Vielä parempi olisi ollut, että Liam olisi voinut olla aviomies, mennä kotiin ja nähdä Hopen odottavan häntä siellä. Sen sijaan Liam oli rynnännyt suoraan Steffyn luo tietäen, että tämä oli haavoittuvainen hänelle, ja päätynyt tämän sänkyyn.

Thomas kertoi Liamille olevansa naimisissa. Liam oli antanut valan Hopen kanssa, mutta Steffy oli raskaana Liamin lapselle — mahdollisesti. Thomas kysyi, miten Liam ajatteli Hopen suhtautuvan asiaan.

Hope kuuli miesten puhuvan, kun hän saapui terassin kautta. Thomas pyysi anteeksi. Hän ei ollut halunnut järkyttää Hopea. Samaa mieltä Liam kysyi, halusiko Hope, että he lähtisivät. Thomas päätti lähteä ja antaa heille tilaa.

Hope pysäytti Thomasin. Hän muistutti, että mies oli kysynyt, mitä mieltä hän oli siitä, mitä Steffyn ja Liamin välillä oli tapahtunut. Hän totesi, ettei tiennyt, miltä hänestä tuntui. Hän oli yrittänyt pitää mielensä kiireisenä ja poissa ajatuksista Liamista, Steffystä ja raskaudesta. Hän arveli, että he saisivat pian tietää, kuka isä oli. Hän rukoili, että se olisi Finnin. Jos se ei olisi, Hope ei ollut varma, miltä hänen tulevaisuutensa näyttäisi.

Liam hermostui silminnähden. Hope sanoi rakastavansa Liamia aina, mutta hän ei ollut varma, pääsisikö hän kivun yli. Hän ei tiennyt, voisiko hän olla niin anteeksiantavainen. Riippumatta testien tuloksesta, Hope ei vain ollut siellä, eikä hän ollut varma, olisiko hän koskaan ollutkaan. Sen rehellisempi Hope ei voinut olla.

Liamin mielestä oli aika olla rehellinen myös itselleen. Hänestä tuntui, että hänen oli pakko tehdä se, vaikka Thomas seisoi siinä. Liam sanoi, että hän oli pyytänyt tytöltä anteeksi ja pyytänyt anteeksi, mutta hänen oli tiedettävä, ettei ollut mitään puhetta, jota hän voisi pitää, tai rakkauden- tai katumuksenjulistusta, joka todistaisi, etteivät he palaisi sinne uudestaan.

Laim sanoi, että Hopen oli tiedettävä, että sitä Liamia, joka luuli, että hänen löytämisensä Tuomaksen käsivarsilta oli ollut mahdollista, ei enää ollut olemassa. Sitä Liamia, joka oli juossut Steffyn luo epävarmuuden hetkellä, ei ollut enää olemassa. Hän uskoi, että se oli jotain, mikä hänen oli ansaittava, ja hänen oli tehtävä se teoillaan – koko elämänsä ajan. Hän päätti, ettei enää pyytäisi anteeksiantoa. Sen sijaan hän pyytäisi mahdollisuutta todistaa, että hän oli anteeksiannon arvoinen, ja se tekisi hänestä maailman onnellisimman miehen.

Forresterissa Ridge ja Steffy työskentelivät toimistossaan. Steffy menetti ajatuksenjuoksunsa, ja mies kysyi, tarvitsiko hän taukoa. Pidättäen tauon hän sanoi, että hänen oli kerrottava hänelle jotain, ja hän toivoi, ettei mies pettyisi häneen. Ridge kysyi, mistä oli kyse.

Steffy aloitti kertomalla illasta, jolloin Thomas oli suudellut mallinuken. Ridge sanoi tietävänsä siitä kaiken, mutta hän vastasi, että Ridge ei tiennyt, että Liam oli viettänyt yön hänen kanssaan sinä yönä. Ridge totesi, että hän tiesi jo tuosta yöstä, eikä se ollut hänelle mikään uutinen.

Steffy lisäsi, että Liam ei ollut vain viettänyt yötä – he olivat nukkuneet yhdessä. Ridge hymyili hilpeästi ja heitti kädet pystyyn. Steffy sanoi tietävänsä. Hän selitti, että hän ja Liam olivat juoneet, ja se oli ollut tyhmää. Ridge kysyi, tiesikö Hope, ja Steffy vastasi, että Hope tiesi kaiken. Ridge kysyi Finnistä.

Steffy vahvisti, että Finn tiesi ja lisäsi, että myös Brooke tiesi. Ridgen ilme venyi yllättyneenä. Steffy lisäsi, että Brooke oli kohdannut hänet edellisenä päivänä, aivan kuten Steffy oli tiennytkin tapahtuvan. Ridge vastasi, ettei Brooke ollut sanonut hänelle mitään. Steffy selitti, että hän oli pyytänyt Brookea olemaan sanomatta. Steffy oli halunnut Ridgen kuulevan sen häneltä.

Ridge murisi ja ilmaisi turhautumisensa. Hän päätti, että he olivat siellä kaikki aikuisia. Hän oli varma, että Finn antaisi Steffylle anteeksi ja Hope selvittäisi asian Liamin kanssa. Steffy toivoi, että se olisi niin yksinkertaista. Ridge alkoi puhua siitä, että kaikkien oli löydettävä keino, mutta Steffy sanoi, että kyse oli muustakin kuin yhdestä yöstä. Hän sanoi, että se voisi mutkistaa asioita.

Ridge kysyi, mikä se oli. ”Olen raskaana, isä”, Steffy vastasi. Ridge puristi leukansa yhteen ja nyökkäsi. Hän oletti, että Paris arveli, että vauva voisi olla Liamin.

Suunnittelutoimistossa Paris oli puhelimessa luovuttajan kanssa, kun Zoe ryntäsi sisään. ”Sulje puhelin”, Zoe määräsi. Paris sanoi olevansa tärkeässä puhelussa, mutta Zoe ei välittänyt ja vaati, että he riitelivät heti. Paris lopetti puhelun ja kysyi, mistä Zoe puhui. Zoe vastasi, että Carter oli ”näin lähellä” kirjoittaa hänet lopullisesti pois.

Paris kysyi, mitä oli tapahtunut, mutta Zoe sanoi Parisille, ettei hän saisi käyttäytyä kuin ei tietäisi. Paris kysyi uudelleen, ja Zoe selitti ilkeään sävyyn, että Ridge oli mennyt Carterin luo nähtyään Zoen ja Zenden yhdessä kartanossa. Paris kysyi, mitä Ridge oli nähnyt ja kuullut.

”Se on niin sivuseikka”, Zoe vastasi. Hänen mukaansa kyse oli siitä, että Carter halusi lopettaa heidän yhteisen tulevaisuutensa. Zoe ei voinut uskoa, että hän oli mokannut. Paris sanoi olevansa pahoillaan, mutta Zoe vastasi, ettei Paris ollut. Zoe syytti Parisia siitä, että hän lähetti Ridgen kartanoon nappaamaan Zoen ja Zenden. ”Sinä panit tämän koko jutun liikkeelle, etkö vain?” Zoe kysyi.

Sanomalla, että Zoe oli ymmärtänyt kaiken väärin, Paris totesi, että Ridge oli seurannut omaa intuitiotaan. Zoe vaati, että Paris oli halunnut Ridgen ”nappaavan” Zoen ja Zenden. Raivostuneena siitä, että Paris oli saanut toiveensa toteutettua, Zoe sanoi Carterin murtaneen sydämensä, ja Zoe olisi persona non grata Forresterin lähistöllä. Kaikki oli taas niin kuin vauvaskandaalin jälkeen. Zoe toivoi Parisin olevan onnellinen.

Paris sanoi, että he olivat perhe. Vaikka hän ei halunnut nähdä siskonsa loukkaantuvan, hän tunsi, että hänen oli pakko huomauttaa, että Zoen käytös Carteria kohtaan oli ollut kamalaa. Zoe käski Parisia lopettamaan sen. Zoe ei tarvinnut Parisin tuomitsevan häntä. Paris alkoi sanoa, ettei se ollut hänen tarkoituksensa, mutta keskeytti itsensä sanoakseen olevansa pahoillaan siitä, että se oli tapahtunut Zoelle.

Zoe vastasi, että Paris ei ehkä uskoisi sitä, mutta Zoe välitti Carterista ja halusi elämän hänen kanssaan. Paris oli varma, että Zoe oli tuntenut samoin, kun hän oli saanut tietää, ettei elämä Zenden kanssa ollut vaihtoehto.

Zoe vannoi, ettei unohda, mitä Paris oli tehnyt hänelle. Hänestä tuntui, että Parisin olisi tarvinnut vain lähettää hälytys, että Ridge oli ollut matkalla. Paris väitti lähettäneensä Zoelle tekstiviestin. ”Joo, no, ilmeisesti et yrittänyt tarpeeksi”, Zoe valitti. Hän sanoi, että hänen siskonsa olisi voinut soittaa tai jatkaa tekstiviestejä – mitä tahansa estääkseen tapahtuneen. ”Mutta et tehnyt niin, Paris, ja se sattuu. Se sattuu paljon”, Zoe totesi.