Tietoa ASM3:sta

Konseptimuistio, kolmas arktinen tiedeministerikokous

Tausta

Viimeisimmästä arktisen alueen tiedeministerikokouksesta vuonna 2018 lähtien arktisen alueen ekosysteemiin kohdistuvat muutokset ja niistä johtuvat seuraukset sekä paikallisesti että globaalisti ovat olleet erittäin tuntuvia. Vaikka syyt näihin ilmastomuutoksiin johtuvat suurelta osin arktisen alueen ulkopuolisista toimista, arktinen alue lämpenee lähes kaksinkertaisella vauhdilla maailmanlaajuiseen keskiarvoon verrattuna. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen lieventämis-, sopeutumis- ja korjaustoimenpiteiden tarve, kansainvälisen arktisen tiedeministerikokouksen merkitys ei ole koskaan ollut suurempi. On tarpeen vahvistaa tieteellistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa sekä arktisten että muiden kuin arktisten valtioiden välillä, jotta voimme kehittää ymmärrystämme arktiseen alueeseen vaikuttavista nopeista muutoksista.

Yhdysvallat isännöi ensimmäistä arktista tiedeministerikokousta (ASM1) vuonna 2016, ja kaksi vuotta myöhemmin toista arktista tiedeministerikokousta (ASM2) isännöivät yhdessä Saksa, Suomi ja Euroopan komissio. Kolmannen arktisen tieteen ministerikokouksen isäntinä toimivat Islanti ja Japani, ja se järjestetään 8.-9. toukokuuta 2021 Tokiossa, Japanissa.

PERUSTELUT

ASM3:n tavoitteena on käyttää ministerikokouksen vakiintunutta perustaa keinona ryhtyä toimiin koordinoidun arktisen alueen tarkkailu- ja tutkimustoiminnan alalla avoimessa ja läpinäkyvässä formaatissa, jossa kaikki arktisen alueen sidosryhmät ovat mukana. Valtioiden, alkuperäiskansojen osallistujien ja kansainvälisten järjestöjen osallistuminen arktiseen tutkimukseen osoittaa, että hallitustasolla tunnustetaan laajasti, että tarvitaan kiireellistä toimintaa ja toimia. On tärkeää kokoontua yhteen kehittämään ja vahvistamaan arktista tutkimusyhteistyötä ja -yhteistyötä.

ASM3:n olennainen osa on koulutuksen ja valmiuksien kehittämisen kehittäminen tuleville sukupolville painottaen sekä tieteellistä että paikallista tietämystä arktisissa ja muissa kuin arktisissa valtioissa. Tämä on tärkeää, koska tieteellinen edistys riippuu terveestä, monisukupolvisesta tiedeyhteisöstä, jossa parhaat mielet saavat tarvitsemansa koulutuksen ja ohjauksen, jotta he voivat osallistua tiedon luomiseen. On löydettävä keinoja tehdä arktisen tieteen tutkimuksesta osallistavaa ja osallistavaa seuraavaa sukupolvea varten, johon globaali ilmastonmuutos vaikuttaa eniten.

Japani ja Islanti tarjoutuivat isännöimään yhdessä ASM3:sta syksyllä 2020, mihin ASM2:n osallistujat Berliinissä suhtautuivat myönteisesti ja suostuivat yksimielisesti. Vaikka ASM tukee vahvasti Arktista neuvostoa, ASM on erillään Arktisesta neuvostosta. Kyseessä on ensimmäinen Aasiassa järjestettävä arktisia kysymyksiä käsittelevä ministerikokous, ja tapahtuman toivotaan korostavan muiden kuin arktisten valtioiden tekemän arktisen tieteellisen tutkimuksen arvoa.

Tapahtuman rakenne ja odotetut tavoitteet

Yhteisjärjestäjät päättävät ASM3:n muodosta ASM1:n ja ASM2:n kehityksen ja arktisen tieteellisen tutkimuksen kasvavan merkityksen perusteella.

Suurin ero ASM2:n ja ASM3:n rakenteessa on ASM2:n tiedefoorumin muodon muuttaminen. Luodakseen läpinäkyvän ja avoimen vuoropuhelun arktisen tiedeyhteisön kanssa järjestäjät aikovat toteuttaa vuoden mittaisen prosessin, joka alkaa ASM2:n virallisesta luovuttamisesta ASM3:lle vuoden 2019 Arctic Circle Assemblyssä Islannissa. Sen sijaan, että järjestäjät järjestäisivät tiedefoorumin ministerikokouksen yhteydessä, järjestäjät aikovat ottaa arktisen alueen luonnon- ja yhteiskuntatieteilijät mukaan toukokuussa 2021 pidettävää ministerikokousta edeltäviin seuraaviin arktisen alueen tiedekokouksiin:

1. 6. kansainvälinen arktisen tutkimuksen symposium (ISAR-6) maaliskuussa Tokiossa, Japanissa;
2. Arktinen havainnointihuippukokous 2020 (Arctic Observing Summit 2020, AOS2020) ja arktinen tiedehuippukokousviikko (Arctic Science Summit Week, ASSW2020) sekä maaliskuun lopussa että huhtikuun alkupuolella Akureyrissä, Islannissa;
3. 10. arktisten yhteiskuntatieteiden kansainvälinen kongressi (10 International Congress of Arctic Social Sciences, ICASS X) kesäkuussa Arhangelissa, Venäjällä.

Tämä prosessi sisältää myös panoksen ja yhteistyötä arktisten alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen kanssa, jotta voidaan sekä kertoa, mitkä arktisen tutkimuksen kysymykset ovat niille tärkeimpiä, että tarjota tilaisuuksia keskusteluun ja vuoropuheluun laajemman arktisen tutkijayhteisön kanssa.

Tiedealan neuvoa-antava lautakunta, joka perustetaan vuonna 2019, auttaa opastamaan näitä prosesseja, laatimaan tieteellisen yhteenvedon ja tukemaan järjestäjiä yhteisen julkilausuman laatimisessa. Tätä rakennetta ja aikataulua koskeva ilmoitus julkistetaan ja asetetaan saataville, erityisesti prosesseista, joilla saadaan palautetta laajemmalta yhteisöltä, jotta tutkijat ja paikalliset arktisen alueen asukkaat voivat valmistautua asianmukaisesti osallistumaan ASM3-prosessiin.

Yhteinen julkilausuma, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat, on yksi ASM3:n tärkeimmistä tuloksista. Yhteisen julkilausuman lisäksi julkaistaan tieteellinen yhteenveto kahden edellisen vuoden aikana toteutetuista toimista. Yhteenveto sisältää päivitetyn luettelon osallistujamaiden antamista tiedoista ja suosituksen jatkotoimista. Tätä varten tieteellisen neuvoa-antavan toimikunnan on käytävä keskustelu, jossa määritetään uudet tulokset ja sovitaan toimien suunnasta ennen ministerikokousta. Jatkotoimenpiteisiin kuuluvat tarkkailujärjestelmän toteuttaminen ja tiedonhallinta arktisella alueella.Keskustelu uusien suoritteiden kehittämiseksi olisi aloitettava hyvissä ajoin ennen ministerikokousta, jotta löydetään arktisten ja muiden kuin arktisten valtioiden kesken sovitut panokset.

Päivä ja paikka

Kolmas arktinen tiedeministerikokous pidetään Tokiossa, Japanissa 8.-9.5.2021.

Ministerikokouspaikkana on Tokion keskustassa sijaitseva Toranomon Hills.

Ministerikokouksen yhteydessä Arctic Circle Japan Forum järjestetään samassa paikassa 07.-10. toukokuuta 2021.

– Kaikki kuvat ovat Nathaniel Wilderin

ottamia.