Tietoja Andrija Mohorovičićista

ANDRIJA MOHOROVIČIČIĆ BIOGRAFIA

Andrija Mohorovičić syntyi 23. tammikuuta 1857 Voloskossa lähellä Opatijaa Kroatiassa. Hänen isänsä Andrija oli kotoisin Rukavacista Istriasta. Hän oli seppä, joka valmisti ankkureita. Hänen äitinsä Marija, o.s. Poščić, oli syntynyt Opatijassa. Hän kuoli pian Andrian syntymän jälkeen.

Talo, jossa A. Mohorovičić syntyi, ja siinä oleva muistomerkki

Andrija kävi ala-asteen koulua Voloskossa ja lukiota Rijekassa, ja hän valmistui erinomaisin arvosanoin. Hän puhui 15-vuotiaana sujuvasti englantia, ranskaa ja italiaa. Myöhemmin hän oppi saksaa, tšekkiä, latinaa ja muinaiskreikkaa. Sitten hän kirjoittautui Prahan yliopiston filosofisen tiedekunnan matematiikan ja fysiikan osastolle, jossa hän opiskeli vuosina 1875-1878. Yksi hänen professoreistaan oli kuuluisa fyysikko Ernst Mach. Opiskelijana Prahassa hän toimi Kroatian akateemisen seuran ”Hrvat” sihteerinä.

Opintojensa päätyttyä hänet nimitettiin yhdeksi vuodeksi (1879-80) Zagrebin lukion opettajaksi. Vuonna 1880 hänet siirrettiin Osijekin keskikouluun. Marraskuun 1. päivänä 1882 hänet siirrettiin omasta pyynnöstään merimieskouluun Bakariin, Rijekan lähelle. Hän toimi opettajana Bakarin merimieskoulussa opettaen matematiikkaa, fysiikkaa ja meteorologiaa. Vuonna 1886 hänelle myönnettiin keskiasteen professorin arvonimi. Mohorovičić avioitui Bakarissa vuonna 1883 Silvija Vernićin kanssa, joka synnytti hänelle neljä poikaa: Andrijan, Ivanin, Stjepanin ja Franjon.

Bakarissa ollessaan Mohorovičić tuli ensimmäistä kertaa suoraan kosketuksiin meteorologian kanssa, jota hän opetti opiskelijoille. Tämä herätti hänen kiinnostuksensa tämän tieteenalan ongelmiin. Vuonna 1887 hän perusti meteorologisen aseman ja piti yllä jatkuvia meteorologisia havaintoja. Hän tutki myös ilman ja pilvien liikettä. Niinpä hän rakensi nefoskoopin, laitteen, jonka avulla hän pystyi määrittämään pilvien liikkeen nopeuden ja suunnan. Bakarissa ollessaan Mohorovičić julkaisi kuusi tieteellistä artikkelia.

Mohorovičić opetti Bakarin merimieskoulussa vuoteen 1891 asti. Sen jälkeen hänet siirrettiin omasta pyynnöstään Zagrebin tiedekorkeakouluun, jossa hänestä tuli 1. tammikuuta 1892 meteorologisen observatorion johtaja. Siellä hän jatkoi meteorologisia tutkimuksiaan, mutta vuosisadan vaihteen jälkeen hän keskittyi tieteellisessä toiminnassaan seismologiaan, josta tuli pian hänen päähuolensa. Nykyään hänet tunnustetaan kansainvälisesti yhdeksi 1900-luvun ensimmäisen puoliskon seismologian ja perustutkimuksen suurmieheksi.

Rakennus Grič 3:ssa Zagrebissa

Vuonna 1893 hän sai filosofian tohtorin arvon Zagrebin yliopistossa puolustettuaan väitöskirjaansa ”Pilvien havainnoimisesta sekä päivittäisestä ja vuotuisesta pilviperiodin ajoituksesta Bakarissa”. Pian tämän jälkeen hän kirjoitti pätevöittävän väitöskirjan privat-docentin (palkaton yliopistonlehtori) virkaa varten, ja vuonna 1910 hänestä tuli dosentti.

Vuodesta 1893 Mohorovičić opetti geofysiikan ja tähtitieteen kursseja Zagrebin filosofisessa tiedekunnassa. Lukuvuodesta 1899/1900 alkaen hän piti säilyneiden asiakirjojen mukaan myös meteorologian ja ilmastotieteen kursseja metsätieteellisessä tiedekunnassa (2 tuntia luentoja ja 1 tunti harjoituksia. Vuoteen 1900 asti hän piti luentoja myös ylemmässä kauppakorkeakoulussa, mutta ottaen huomioon toimintansa laajuuden hänet vapautettiin omasta pyynnöstään opetustehtävistä.

Jo vuonna 1893 hänestä oli tullut Zagrebin Jugoslavian tiede- ja taideakatemian (nyk. HAZU) liitännäisjäsen ja vuonna 1898 varsinainen jäsen.

Andrija Mohorovičić siirtyi eläkkeelle 1922. Hän kuoli Zagrebissa 18. joulukuuta 1936.

Miehen kunniaksi Mohorovičićin epäjatkuvuus nimettiin Mohorovičićin epäjatkuvuudeksi (Mohorovičić Discontinuity) rajapinta, joka erottaa maankuoren ja vaipan toisistaan, ja joka on maapallon suurin luonnollinen kohde. Hänen mukaansa nimettiin myös Kuun näkymättömällä puolella oleva kraatteri (halkaisija 55 km) vuonna 1970 sekä asteroidi nro 8422 vuonna 1996. Viime aikoina Marsin ja Kuun kuoren ja vaipan välistä epäjatkuvuutta kutsutaan myös Mohorovičićin epäjatkuvuudeksi. Hänen nimeään kantavat myös Zagrebin yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan geofysiikan laitoksen geofysikaalinen instituutti, Rijekan lukio, Matuljin peruskoulu ja useat kadut Kroatian kaupungeissa. Kuten vain harvat kansainvälisesti arvostetut kroatialaiset tiedemiehet, Andrija Mohorovičić teki koko uransa kotimaassaan, jossa hänet tunnustetaan Zagrebin seismologisen koulun, Kroatian seismologisten ja meteorologisten tutkimusten sekä julkisen aikapalvelun perustajaksi. Hänen käynnistämänsä perinteen ansiosta Zagrebin yliopisto on yksi niistä harvoista maailmassa, joka myöntää perustutkinnon seismologiassa.

Joulukuun 19. päivänä 1936, päivä Andrija Mohorovičićin kuoleman jälkeen, zagrebilainen Novosti-lehti julkaisi seuraavan artikkelin:

”Jugoslavian tiede- ja taideakatemian jäsen, tiedemies, professori Andrija Mohorovičić, yksi modernin seismologian perustajista, on kuollut. Hän oli tunnettu ja arvostettu henkilö Zagrebissa, ja hänen tieteellinen työnsä seismologian alalla saavutti hänelle maailmanlaajuista tunnustusta. Häntä pidetään nykyään yhtenä modernin seismologian perustajista maailmassa. Tohtori Mohorovičić nosti Zagrebin meteorologisen observatorion vaatimattomista alkuajoista täysin varustetuksi nykyaikaiseksi laitokseksi, joka nautti maailmanmaineesta erityisesti seismisten mittausten alalla. Hän järjesti myös Kroatian ja Slaavonian meteorologisen palvelun. Tieteellisen uransa alussa tohtori Mohorovičić käytti suurimman osan energiastaan meteorologiaan, mutta hän menestyi parhaiten seismologian alalla, ja hän perusti niin sanotun Zagrebin koulukunnan, joka sai tällä tieteenalalla maailmanlaajuista tunnustusta.”

Kurssit, joihin Andrija Mohorovičić osallistui opintojensa aikana

Psykologia

Kurssi	Tuntimäärä	Lehtori
Akatemiavuosi 1875/76, talvilukukausi
Differentiaali- ja integraalilaskenta ja kompleksiset muuttujat	3 2	Durège
Analyyttistä geometriaa* .	3	Studnička
Analyyttinen mekaniikka	3	Hornstein
Kokeellinen fysiikka, Harjoitukset	5 1.5	Mach
Psykologia	1	Psykologia	1	Psykologia
Kesälukukausi
Differentiaali- ja integraalilaskenta , Analyyttinen geometria	3 3	Durège
Matemaattinen seminaari	2	Durège
Analyyttinen mekaniikka	2	Hornstein
Calculus variaatiolaskenta*	1	Studnička
Kokeellinen fysiikka	5	Mach
Logiikka	4	Löwe
Akatem. vuosi 1876/77, talvilukukausi
Analyyttinen geometria, Käyrät	4 2	Durège
Integraalinen Yhtälöt*	2	Studnička
Uusi geometria*, Toisen kertaluvun yhtälöt	2 2	Weyr
Teoreettinen tähtitiede	4	Hornstein
Sähkötiede	2	Kone
Teoreettinen optiikka	2	Lippich
Didaktiikka	3	Willmann
Kesälukukausi
Elliptiset funktiot	2	Durège
Kompleksiset muuttujat	1	Durège
Kaikki äärelliset integraalit*	2	Studnička
Teoreettinen tähtitiede	2	Hornstein
Geografisen sijainnin määrittely	2	Hornstein
Äidinkieli	2		Willmann

Kurssi	Tuntimäärä	Lehtori
Lämmön mekaaninen teoria	3 .	Lippich
Lessing ja hänen aikansa	2	Gambl
Vertailevan filologian historiallisesta arvosta*	2	Hattala
Akatemiavuosi 1877/78, talvilukukausi
Differentiaali- ja integraalilaskenta	3	Durège
Kokeellinen fysiikka	5	Mach
Teoreettinen täydennys kokeelliseen fysiikkaan	1	Mach
Kevennysteoria	2	Lippich
Kemia	5	Linnemann
Käytännöllinen ratkaisu staattisiin ongelmiin	1	Lippich
Romanttisen koulukunnan synty	2	Kelle
Slaavilainen mytologia*	2	Hattala
Kesälukukausi
Differentiaali- ja integraalilaskenta	3	Durège
Infiniittiset integraalit	2	Durège
Kokeellinen fysiikka	5	Mach
Fosforesenssi	1	Mach
Potentiaaliteoria	3	Lippich
Kapillaariprosessien teoria	2	Lippich
Panteismin peruskäsite	2	Löwe
Lippi
. slaavilaisten kielten historia*	3	Hattala
Vanha myöhäiskieli-Saksan ajan	2	Kelle
* tšekin kielen kurssit, muut olivat saksan kielessä
(Mukaan M. Orlićin mukaan, 1998)