Toimenpideneuroradiologia – AVM:t

Arteriovenoosiset epämuodostumat (AVM:t)

Arteriovenoosiset epämuodostumat ovat epänormaaleja verisuonikokoelmia, joissa valtimot ovat suoraan yhteydessä suoniin. Normaalisti veri virtaa valtimoita pitkin korkeassa paineessa ja toimittaa verta kaikkiin kehon elimiin, myös aivoihin. Valtimoista veri kulkee ohutseinäisten kapillaarien läpi toimittaakseen happea ja ravinteita aivokudokseen ja kulkeutuu sitten laskimoihin matalassa paineessa kulkeutuakseen takaisin sydämeen ja keuhkoihin.

AVM:ssä veri virtaa valtimoista suoraan laskimoihin. Kapillaaripohjaa ei ole. Ilman kapillaaripohjaa AVM:n verisuonissa virtaus ja verenpaine kasvavat. Tämä aiheuttaa vuosien mittaan sen, että ne laajenevat ja muuttuvat ohutseinäisiksi ja rikkoutuvat ja vuotavat todennäköisemmin. Koska AVM:ssä ei ole kapillaareja, nämä epänormaalit verisuonet eivät myöskään kuljeta happea ja ravinteita normaaliin aivokudokseen. AVM:ien uskotaan olevan olemassa jo syntyessään, mutta ne alkavat oireilla, kun verenpaine ja verenkierto lisääntyvät. AVM:t eivät yleensä periydy, eikä suvun muilla jäsenillä yleensä ole suurentunutta riskiä sairastua AVM:ään.

AvM voi aiheuttaa päänsärkyä, heikkoutta, puutumista, näköhäiriöitä tai kouristuksia. Potilaat oireilevat usein ensimmäisen kerran, kun jokin AVM:n muodostavista verisuonista vuotaa tai repeää.

AvM diagnosoidaan usein tietokonetomografian (CT) tai magneettikuvauksen (MRI) avulla. Potilas tarvitsee yleensä angiografian, jotta AVM:n anatomia voidaan sen jälkeen täysin tunnistaa ja tehdä päätöksiä hoidosta.

AVM:ää voidaan hoitaa kolmella eri hoitomenetelmällä. Nämä menetelmät ovat embolisaatio, leikkaus ja sädehoito tai radiokirurgia. Usein saman AVM:n hoitoon käytetään useampaa kuin yhtä menetelmää tai hoitomuotoa, koska tekniikoiden yhdistelmä voi osoittautua turvallisemmaksi tai onnistuneemmaksi kuin yksi tekniikka yksinään.

Kirurgia tehdään avaamalla kallo ja poistamalla AVM:n muodostavat verisuonet. Tämä tehdään leikkausmikroskoopin avulla ja sitä kutsutaan mikrokirurgiaksi. Radiokirurgiassa käytetään fokusoituja säteitä, jotka vahingoittavat AVM:n verisuonia ja saavat ne ajan myötä sulkeutumaan. Embolisaatio tehdään asettamalla pieni katetri suoraan aivoissa oleviin AVM-verisuoniin. Tämän jälkeen epänormaaleihin verisuoniin ruiskutetaan liimatyyppistä materiaalia (embolia) niiden tukkimiseksi.

Embolia poistuu katetrista nestemäisenä ja jähmettyy AVM-verisuonessa tukkien sen. AVM:n embolisaatio tehdään usein ennen mikrokirurgiaa tai radiokirurgiaa, jotta voidaan parantaa näiden tekniikoiden onnistumisen todennäköisyyttä.

Opi lisää arteriovenoosisista malformaatioista.