Tunnottomuus ja pistely
Käytetty American Society for Surgery of the Handin luvalla.
Tunnottomuus ja pistely? Kyse ei välttämättä olekaan karpaalitunnelin oireyhtymästä (CTS).
Vaikka karpaalitunnelin oireyhtymä on yleinen, se ei ole ainoa syy kyynärvarren ja käden puutumiseen, pistelyyn ja kipuun. Suurin osa maallikkoyleisöstä ja osa lääkärikunnasta ei ole tietoinen muista syistä, joten puutumisen, pistelyn ja kivun saatetaan virheellisesti ajatella johtuvan karpaalitunnelin oireyhtymästä. Nämä oireet voivat johtua monista muista sairauksista.
Hermoon kohdistuva paikallinen paine (”puristusneuropatia”) aiheuttaa tunnottomuutta selvinä kuvioina, jotka seuraavat kyseisen hermon syöttämää aluetta (ks. kaaviot). Myös lihaksissa, joita puristettu hermo ohjaa, voi esiintyä heikkoutta, kuihtumista tai nykimistä. Paine voi johtua vammasta, paksuuntuneista lihaksista, sidekudoskaistaleista, laajentuneista verisuonista, ganglionikystista tai nivelkierukasta. Ulnaarihermon puristuminen ranteessa aiheuttaa puutumista ja pistelyä pikkusormessa, osassa rengassormea ja kämmenen pikkusormen puolella (ulnaaripuolella). Kyynärhermon puristuminen kyynärpäässä aiheuttaa edellä mainitun puutumisen lisäksi puutumista myös kämmenselän ulnaaripuolella. Kyynärhermon (ks. kuva 1) puristuminen kyynärvarressa tai ranteen yläpuolella voi aiheuttaa tunnottomuutta peukalon takapuolella, etusormessa ja näiden kahden sormen välissä. Jos keskihermoa (ks. kuva 1) puristetaan kyynärpään kohdalla tai sen alapuolella, tunnottomuus ei tunnu ainoastaan samalla alueella kuin CTS:ssä vaan myös kämmenellä peukalon tyvellä. Puristusneuropatiat saattavat vaatia leikkausta, jolla vapautetaan hermoon (hermoihin) kohdistuva paine helpotuksen saamiseksi.
Käsien ja kyynärvarren hermojen juuret ovat kaulassa. Kaulan (C6-T1) hermoihin kohdistuva paine voi johtua lukuisista tiloista. Niveltulehdus voi aiheuttaa luupiikkejä tai selkäydinkanavan ahtautumista, mikä aiheuttaa painetta hermoihin, tai rappeutuvat välilevyt voivat painaa suoraan hermoja selkärangassa tai niiden lähtiessä selkärangasta ja kulkiessa yläraajoihin. Sairaudet, infektiot, kasvaimet, verisuonten poikkeavuudet ja muut itse selkäytimen tilat kaulassa voivat aiheuttaa painetta selkäytimeen, mikä voi aiheuttaa tunnottomuutta, pistelyä tai kipua käsivarressa, kyynärvarressa tai kädessä. Kyseisen hermon syöttämien lihasten heikkoutta ja/tai kulumista voi esiintyä. Myös käsivarren ja kyynärvarren refleksien heikkeneminen voi johtua tiettyihin kaulan hermoihin kohdistuvasta paineesta. Tunnottomuuden kuvio tai vyöhyke on usein hyvin erilainen kussakin hermojuuressa, johon se vaikuttaa.
Joskus hermo voi kärsiä paineesta useammalla kuin yhdellä alueella. Hermo voi esimerkiksi olla puristuksissa kaulassa ja sitten taas kauempana käsivarressa, esimerkiksi ranteessa. Tätä kutsutaan ”kaksinkertaiseksi puristukseksi”. Kun hermo kärsii paineesta yhdellä tasolla, se voi olla alttiimpi ongelmille, jotka johtuvat paineesta toisella tasolla.
Tunne ja pistely voivat johtua keskushermoston sairauksista. Multippeliskleroosi, aivohalvaus ja muut aivojen ja selkäytimen sairaudet voivat joskus aiheuttaa puutumista kyynärvarteen ja käteen.
Muut sairaudet voivat vaikuttaa yläraajan hermoihin aiheuttaen puutumista, pistelyä ja kirvelyä. Jos oireet ovat hajanaisempia, eli käsissä ja kyynärvarressa (ja jaloissa ja jalkaterissä), syynä voi olla tila nimeltä ”perifeerinen neuropatia”. Tunnottomuuden kuvio ei yleensä koske vain yhtä hermoa, vaan se voi olla yleistynyt, kuten hanskakuvio. Kipua voi esiintyä tai olla esiintymättä, ja tunnottomuus on usein jatkuvaa. Diabetes, alkoholismi ja vanhuus ovat yleisiä tunnettuja neuropatian syitä. Myös metallien ja teollisuusyhdisteiden aiheuttamat myrkytykset ovat mahdollisia syitä.
Tietyistä lääkkeistä, kuten syöpähoitolääkkeistä, tiedetään aiheutuvan tunnottomuutta ja pistelyä käsissä. Osa näistä aiheuttaa tilapäistä puutumista, joka häviää kemoterapiahoidon päätyttyä. Toiset taas saattavat aiheuttaa pysyvää puutumista. Ravitsemukselliset puutokset, kuten B1-vitamiinin puutos, voivat aiheuttaa tunnottomuutta ja pistelyä.
Tunnottomuuden, pistelyn, kirvelyn, tylsyyden ja lihasmuutosten kuvio ja jakautuminen auttavat määrittämään, onko syynä hermoon kohdistuva paine tietyllä tasolla (esim. kaulassa, ranteessa, kyynärpäässä), sairaus, lääkitys, ravitsemukselliset tekijät tai muut olosuhteet. Epäillystä syystä riippuen diagnoosin vahvistamiseksi voidaan käyttää lisätutkimuksia, kuten röntgenkuvausta, magneettikuvausta, hermotestejä (kuten EMG) tai verikokeita, ja sen jälkeen voidaan antaa erityisiä hoitosuosituksia.