Tutustuminen kemiaan
Oppimistavoite
- Määrittele termi seos.
Keskeistä
- Seos on kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuva seos tai metallinen kiinteä liuos.
- Seoksen ominaisuudet poikkeavat yleensä sen sisältämien alkuaineiden ominaisuuksista.
- Seoksen aineosat mitataan yleensä massan mukaan.
- Kuin puhtailla metalleilla, useimmilla seoksilla ei ole yhtä ainoaa sulamispistettä, vaan niillä on sulamisalue, jossa aine on kiinteän ja nestemäisen sekoitus.
Termit
- raseeminen seosseos, jossa on yhtä paljon kiraalisen molekyylin vasen- ja oikeakätisiä enantiomeerejä
- mikrorakennepuhtaan metallin tai metalliseoksen hieno rakenne, sellaisena kuin se paljastuu 25-kertaisella tai suuremmalla suurennoksella
- amalgaelohopeaa sisältävä metalliseos
- eutektinen seosaineiden seos, jonka sulamispiste on alempi kuin minkä tahansa sen komponentin sulamispiste
Seos on kahdesta tai useammasta alkuaineesta koostuva seos tai metallinen kiinteä liuos. Esimerkkejä seoksista ovat sellaiset materiaalit kuin messinki, tina, fosforipronssi, amalgaami ja teräs. Täydellisen kiinteän liuoksen seokset antavat yhden kiinteän faasin mikrorakenteen. Osittaisliuokset muodostavat kaksi tai useampia faaseja, jotka voivat olla tai olla epätasaisesti jakautuneita lämpöhistoriasta riippuen. Seoksen ominaisuudet poikkeavat yleensä sen osatekijöiden ominaisuuksista.
Esimerkkejä seoksista ovat esimerkiksi messinki, tina, fosforipronssi, amalgaami ja teräs. Täydellisen kiinteän liuoksen seokset antavat yhden kiinteän faasin mikrorakenteen. Osittaisliuokset antavat kaksi tai useampia faaseja, jotka voivat tai eivät voi olla homogeenisesti jakautuneita lämpöhistoriasta riippuen. Seoksen ominaisuudet poikkeavat yleensä sen ainesosien ominaisuuksista.
Seoksen ainesosat mitataan yleensä massan mukaan. Seos luokitellaan yleensä joko substituutio- tai interstituutioaineeksi riippuen sen atomijärjestyksestä. Substituutioseoksessa kunkin alkuaineen atomit voivat miehittää samoja paikkoja kuin niiden vastine. Interstitiaaliseoksissa atomit eivät ole samoissa paikoissa. Seokset voidaan luokitella edelleen homogeenisiksi (jotka koostuvat yhdestä faasista), heterogeenisiksi (jotka koostuvat kahdesta tai useammasta faasista) tai intermetallisiksi (joissa faasien välillä ei ole selkeää rajaa).
Metallin seostaminen tarkoittaa sen yhdistämistä yhteen tai useampaan muuhun metalliin tai epämetalliin, mikä usein parantaa sen ominaisuuksia. Esimerkiksi teräs on vahvempaa kuin rauta, sen pääalkuaine. Seoksen fysikaaliset ominaisuudet (tiheys, reaktiivisuus, johtavuus) eivät välttämättä poikkea suuresti sen alkuaineiden fysikaalisista ominaisuuksista, mutta sen tekniset ominaisuudet (vetolujuus ja leikkauslujuus) voivat olla huomattavasti erilaiset.
Toisin kuin puhtailla metalleilla, useimmilla seoksilla ei ole yhtä ainoaa sulamispistettä, vaan niillä on sulamisalue, jossa aine on kiinteän ja nestemäisen seos. Useimmille seoksille on kuitenkin olemassa yksi tietty ainesosien suhde, joka tunnetaan nimellä ”eutektinen seos” ja jossa seoksella on ainutlaatuinen sulamispiste.