Urology & Nephrology Open Access Journal

Hakustrategia

Havaitsimme tutkimuksia, joissa raportoitiin Bosniak IIF munuaiskystien seurannasta, Bosniak IIF-vaurioista, munuaiskystasta, pahanlaatuisista kystisistä leesioista ja munuaissolusyöpätapauksista, jotka olivat saatavissa huhtikuuhun 2019 mennessä. Suosimme englanniksi julkaistuja artikkeleita. Etsimme raportteja, jotka sisälsivät Bosniak IIF -munuaiskystaseurannan, Bosniak IIF -leesiot, munuaiskystat, pahanlaatuiset kystiset leesiot ja munuaissolusyöpäkasvaimet.

Tutkimustyypit

Originaaliartikkelit, meta-analyysit ja systemaattinen katsaus.

Sisäänotto- ja poissulkukriteerit

Katsoimme tiettyjä artikkeleita Bosniak IIF -munuaiskystan, Bosniak IIF -leesioiden, munuaiskystan, pahanlaatuisten kystisten leesioiden ja munuaissolusyövän tunnistamisen perusteella. Aiheeseen liittymättömät artikkelit suljettiin pois.

Tietojen poiminta ja hallinta

Valitsimme tutkimukset tietokannoista. Tarkistimme merkitsevyyden yhden tai useamman seuraavan MeSH-avainsanan perusteella; Kidney Neoplasms, Carcinoma, Bosniak-ryhmittely. Keräsimme kopiot kaikista mahdollisesti merkityksellisiksi luetelluista papereista ja teimme poissulkemisia historiallisen keskustelun ja toistuvien julkaisujen perusteella. Recommended Reporting Items for Systematic Reviews and Meta-Analyses (PRISMA) -virtauskaavio (kuva 1) selvensi valintaprosessia.

Surveillance of bosniak IIF renal cysts

Kolme tekijää, jotka vaikuttavat pahanlaatuisten muutosten esiintymiseen Bosniak IIF:ssä, ovat:

1. Ensimmäisen tarkkailujakson ja diagnoosin jälkeisen myöhemmän leikkauksen puuttuminen, mikä eliminoi mahdollisuuden osoittaa tasapainoisen ja harmittoman alkuperän ylilyöntejä,
2. Potilaiden ja kirurgien kiire leikkaukseen,
3. Bosniak luokittelun sisäinen havaitsijan välinen vaihtelu. Useimmissa muissa tapauksissa intensiivinen valvontatoimenpide oli ensisijainen linja Bosniak-luokan IIF:n hallinnassa, kun taas kirurginen poisto nähtiin nuoremmilla potilailla tai niillä, jotka pelkäävät munuaissolusyöpää ja sen seurauksia.11

Bosniak-luokan IIF:n munuaiskystia seulotaan usein, kunnes se on tavallisesti kiinteä. Pieni ryhmä Bosniak IIF-luokan munuaiskystia on vaikea seuloa, mikä ominaisuus liittyy lisääntyneeseen pahanlaatuisuuteen kirurgisessa morfologiassa.4,10,18 Useat havainnot viittaavat siihen, että Bosniak III-luokan leesiot ovat ”kirurgisia leesioita”, koska karsinooman osuus on noin 50 %. RCC:t ovat usein tätä prosessia seuraavia matalan asteen ja matala-asteisia kasvaimia.17,19 Bosniak-tyypin IIF- ja III-kystisten leesioiden diagnoosia, patologiaa ja löydöksiä selvittäneiden tutkimusten perusteella vahvistettiin, että noin 30 prosentilla Bosniak-tyypin IIF-kystista on pahanlaatuisuuden riski; näin ollen pitkittyneen seurannan lähes viiden vuoden ajan pitäisi olla vakiohoitomuoto.20 Etenevät Bosniak-tyypin IIF-vauriot voidaan poistaa kirurgisesti. Tämä tekniikka vaikutti osaltaan siihen, että pahanlaatuisia oblitaatioita oli paljon, ja useimmat niistä jäivät matalan vaiheen ja matala-asteisiksi RCC:iksi.20 Bosniak III -leesiot ovat erittäin pahanlaatuisia, ja niitä voidaan nykyisten suositusten mukaan hoitaa kiinteinä munuaiskasvaimina.21,22 Bosniak IIF -leesioiden kuvantamismenetelmät vaihtelevat ja riippuvat suurelta osin urologien ja radiologien käsityksistä. Bosniak suositteli ensimmäistä TT-mittausta puolen vuoden kuluttua arvioinnista. Jos leesio ei parane, arviointi olisi tehtävä määräajoin.4 Kystan kasvukriteerit ovat kiistanalaisia, Gabr ym.8 raportoivat, että RCC:n kesto ei perustu etenemiseen yliaikaisesti vaan sisäiseen arkkitehtuuriin ja paranemiseen. Muut ryhmät ilmoittivat myöhemmin vertailevia tietoja.7,16 Bosniak IIF:n monimutkaiset progressiiviset ja ei-progressiiviset kystat alkavat kasvaa itsenäisesti. Tosin kirurgista toimenpidettä leesioissa, joiden jatkuva kasvu oli yli 5 mm vuodessa, suositeltiin.8

Bosniak IIF:n munuaiskystien kliininen lopputulos

Bosniak IIF:ssä on monia kasvaimia, laajimmin tunnustettu pahanlaatuinen munuaiskasvain oli kirkassoluinen karsinooma, se edusti alle 50 %:a pahanlaatuisista leesioista. 4-15 % kaikista RCC:istä osoittaa kystisen kasvun morfologiaa.23 Kystisen kasvun morfologiasta on neljä esimerkkiä, jotka ovat normaali unilokulaarinen kystinen kasvu, stereotyyppinen multinodulaarinen kystantuotanto, yksittäisen kystan epiteelin alkuperä tai kystinen nekroosi.24 Luokan IIF:n seurantasarjoja on saatavilla vähän, eikä yhdessäkään ole merkittävää määrää tapauksia, joissa on tehty magneettikuvaus (MRI-kuvaus).4, 7, 25 aikaisemmissa Bosniak-sarjoissa havaituista 13 prosentin IIF-vaurioista kahdeksan resekoitiin laparoskooppisesti ja neljä muista kahdeksasta oli pahanlaatuisia.16,25 Todellinen kystinen kasvu, ei nekroosi, viittaa parempaan ennusteeseen.15 Aikaisemmat Bosniak-kystia koskevat tutkimukset keskittyivät pahanlaatuisten ja hyvänlaatuisten leesioiden erottamiseen toisistaan, eikä se selittänyt karsinooman alatyyppejä. On virheellistä sanoa, että pahanlaatuinen kystinen leesio edistää kystis-kirkassolusyöpää ja lievä kystavaurio on epiteelikysta. On kuitenkin olemassa monenlaisia hyvän- ja pahanlaatuisia kystisiä munuaisten kasvaimia, mukaan lukien kystinen selväsoluinen karsinooma, multilokulaarinen CRC, kystinen nefrooma ja sekamuotoiset epiteeli- ja stroomakasvaimet. Jokaisella niistä on vaihtoehtoinen odotus, ja ne saattavat vaatia erilaista toimenpidettä.26-28

Smith ym.16 havaitsivat suuren pahanlaatuisuuden ilmaantuvuuden resektoiduissa bosniakki-IIF:ssä, mutta resektoitujen bosniakki-IIF:n leesioiden määrä oli pieni ja bosniakki-IIF:n leesioiden populaation osajoukko. Resektoidun Bosniak IIF:n esiintyvyys potilaskohortissa oli valittu ainutlaatuisella tavalla, ja siinä oli enemmän pahanlaatuisia uhkia kuin kuvantamispopulaatiossa. RCC-potilaiden Bosniak IIF:stä 67 % (kaksi kolmesta) on pahanlaatuisia. Tällaiset yhteydet viittaavat siihen, että tässä tapauksessa resektoitujen Bosniak IIF -leesioiden pahanlaatuisuusriskiin ei olisi voitu vaikuttaa.16 Bosniak IIF (BIIF) -ryhmässä 12 %:n pahanlaatuisuusesiintyvyys oli aikaa vievää ja vasta BIIF-leesioiden diagnosointi radiologisilla välineillä. BIII-leesioiden pahanlaatuisuusaste kasvoi 51 prosentista 61 prosenttiin kussakin Bosnian yhteisössä BIIF-luokituksen käyttöönoton jälkeen, mikä osoittaa, että lähes 10 prosenttia toimenpiteistä voitaisiin välttää, jos tämä luokitus otettaisiin käyttöön. Yllättäen pahanlaatuisuusriski BII-luokituksessa on edelleen epätyydyttävän korkea (12 %), jopa BIIF:n käyttöönoton jälkeen raportoiduissa toimenpiteissä.29 54 prosentin pahanlaatuisuusaste eroaa O’Malleyn ym. kirjaamasta 82 prosentin pahanlaatuisuusasteesta O’Malleyn ym. kirjaamissa 33 Bosniak III -resektiossa.7 Pahanlaatuisuuden korkea ilmaantuvuus johtui vakiintuneempien tutkimusten käyttöönotosta.

Bosniak IIF -menetelmää käyttäen luokittelujärjestelmässä osoitettiin alaspäin luokittelun tarkkuus leesioille, jotka eivät olleet riittävän monimutkaisia luokiteltavaksi luokkaan III, mutta monimutkaisempia kuin luokkaan II kuuluvat leesiot.4 Aiempi primaarinen munuaisten pahanlaatuinen sairaus, samanaikainen Bosniak IV -luokan kystinen munuaisleesio ja/tai kiinteä munuaismassa sekä Bosniak III -luokan kystisten munuaisleesioiden moninaisuus liittyivät Bosniak IIF -luokituksen kystisten munuaisleesioiden suurentuneeseen riskiin sairastua pahanlaatuiseen sairauteen.16 Luokiteltuja IIF-luokituksen mukaisia kystia voidaan ehdottaa poistettavaksi kirurgisesti esimerkiksi nuorilla potilailla, jotka eivät halua muita seurantatutkimuksia.4 Kaikki potilaat eivät kuitenkaan tarvitse leikkausta. Monet pahanlaatuiset tapaukset etenevissä ryhmissä ovat matalan asteen munuaissolusyöpää. Tällaisten karsinoomien ennuste on riittävä verrattuna muihin munuaisten pahanlaatuisiin kasvaimiin, koska etäpesäkkeiden esiintymistiheys on alhainen.30-33 Näin ollen useiden pahanlaatuisten kasvainten varhaisella havaitsemisella ei ollut vakavia seurauksia tai haittavaikutuksia potilaille. Heikossa fyysisessä kunnossa oleville iäkkäille potilaille suositellaan toimenpiteen sijasta seurantatutkimusta. Nuorilla potilailla tiheä seuranta on riittämätöntä.25

Bosniak IIF -leesioiden seurantakuvantaminen

Kuvantamisen arviot siitä, miten kategorian 2F kysta on edennyt, riippuvat siitä, onko lisääntyneitä stabiileja kasvainleikkauksia esiintynyt, tai lisääntyneiden septa-alueiden pituudesta, määrästä tai vaihtelevuudesta tai lisääntyneen pintalesion paksuudesta.34 Riippuen Bosniak IIF -munuaiskystien epätavallisesta pahanlaatuisuudesta American College of Radiology (ACR) suositteli, että CT- tai MRI-tutkimukset olisi tehtävä ilman IV-kontrastia 6-12 kuukauden välein diagnoosin jälkeen viiden vuoden ajan. Kuvantamisseurannan tavoitteena on havaita Bosniak IIF -munuaiskystat, jotka etenevät korkeamman luokan leesioiksi, koska korkeampi uudelleenluokitus liittyy korkeamman luokan leesioihin.29 Ehdotetut BIIF-seurantanormit vaihtelevat eri tutkimuksissa. Mahdollisen liikkeen havaitsemiseksi tarvitaan monivaiheinen kontrastikuvantamistutkimus. Morton Bosniak ehdotti ensisijaista CT-tarkastusta puolen vuoden kuluttua, ja jos leesio pysyi muuttumattomana, CT-tutkimus olisi tehtävä vuosittain vähintään viiden vuoden ajan.4 Useat tutkijat suosittelevat identtisiä CT-tutkimuksia 3, 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Bosniak IIF-leesiot muuttavat esitystapaa perustuen: (I) BIIF-vaurioiden vakavuus, jonka rajoitetut tulokset ovat verrattavissa luokkaan II, ja (II) monitahoiset BIIF-vauriot, jotka ovat lähempänä luokkaa III. Morton Bosniak viittasi myöhemmin siihen, että lievästi vaikuttavia BIIF-kystia tulisi seurata vain 1-2 vuotta, kun taas progressiivisesti komplisoituneita BIIF-kystia voitaisiin tutkia pidempään (esim. 3-4 vuotta tai pidempään).34 CT:llä on paras tarkkuustaso laajojen munuaiskystien tilavuuksien tunnistamisessa. BIIF-indikaatioissa varhainen siirtyminen magneettikuvaukseen / kontrastivahvisteiseen ultraäänitutkimukseen (CEUS) standardoidulla menettelyllä on laajalti käytössä eri kliinisissä ympäristöissä CT-analyysin jälkeen, tällaisen tekniikan pitkän aikavälin edistyminen voi vaikuttaa kliiniseen käytäntöön tulevaisuudessa, ja se tarjoaa tehokkaan ja perusteellisen hoidon Bosniak-vaurioille.35 Lievästi vaikeiden munuaiskystamassojen biopsiat tulivat huomion keskipisteeseen myöhään, ja suuntaus näyttää olevan edistyneempi, oletettavasti BIII- ja BIIF-vaurioiden lähellä olevien leesioiden jäljittämisen säilyttämiseksi, johtuen mahdollisuudesta käyttää paikallista nefronia säästävää leikkausta (kryo-/radiotaajuushoidon ablaatio ja/tai laparoskooppinen resektio).36-39 Tästä huolimatta intensiivisen seurannan todettiin olevan kustannustehokkaampaa kuin nefronia säästävä leikkaus potilailla, joilla on Bosniak IIF -munuaiskysta.40