Using Apple Cider Vinegar As An Oral Rinse For A Monthly Nearly Ruined My Teeth

As you may know by now, omenaviinietikka (ACV) on trendikäs neste käyttää wellness rutiini tällä hetkellä. Himojen vähentämisestä ihon puhdistamiseen, näyttää siltä, että ei ole mitään, mihin tämä aine ei pystyisi. Vaikka ACV on aina ollut osa ruokavaliotani (tykkään lisätä pari tippaa sitä veteen), en ole koskaan käyttänyt sitä oikeastaan mihinkään muuhun, ja olin todella utelias näkemään, miten omenaviinietikan käyttäminen suuhuuhteluna vaikuttaisi hampaisiini.

Tohtori Axen mukaan etikka on muka erinomainen tapa valkaista hampaat luonnollisesti.

Aloitin siis kokeilemaan ACV:n käyttöä hampailleni kokonaisen kuukauden ajan, mutta täysipainoisesti minun oli keskeytettävä kokeiluni kolmen viikon kohdalla, sillä pelkäsin helmiäisvalkoisteni kärsivän vakavia ja mahdollisesti korjaamattomia vaurioita.

Näin se kaikki meni.

Week One: Let’s Do This Sh*t

Imani Brammer

Sallikaa minun antaa lyhyt vastuuvapauslauseke tässä:

Nyt, ihan vain vertailukohdaksi, yllä olevassa kuvassa näkyy, miltä hampaani näyttivät kokeilun ensimmäisenä päivänä.

Heräsin tuona aamuna, pesin hampaani ja kallistin pääni taaksepäin ottaakseni suoran kulauksen ACV:tä – tämä oli ensimmäinen virheeni.

Omenaviinietikka poltti suuni sisäpuolta — minun olisi pitänyt mitata ruokalusikallinen ja sitten pyöritellä sitä suussani.

Mutta tässä vaiheessa oli jo liian myöhäistä, joten pyörittelin etikkaa suussani 10 sekuntia ja sylkäisin sen sitten ulos.

Imani Brammer

Kun katsoin hampaitani, ne olivat pirun ruskeat. Ne näyttivät ällöttäviltä.

Katsellessani kuvaa tarkemmin, näin useita pieniä ruskeita hiukkasia jääneen jokaisen hampaani väliin. Alkoi hermostuttaa, joten huuhtelin suuni vielä kerran vedellä ja katsoin uudestaan.

Hampaani olivat edelleen ruskeiksi värjäytyneet ja näyttivät silmissäni paljon pahemmilta kuin ennen.

Hieman paniikissa tartuin hammasharjaan ja Colgateen ja harjailin hampaitani runsain mitoin, kunnes ikenet alkoivat vuotaa verta.

Sitten tartuin ruokasoodaan ja ripottelin sitä hammasharjaani, päättäväisesti päästäkseni eroon tästä ruskeasta sävystä. Olen aina tiennyt, että ruokasoodalla on kyky saada hampaat hohtavan valkoisiksi, joten luonnollisesti suuntasin suoraan siihen lyhyen paniikkihetkeni aikana.

Kiitos, se toimi, ja hampaani alkoivat näyttää hieman valkoisemmilta, vaikka ruskeat hiukkaset jokaisen hampaan välissä jäivätkin jäljelle.

Tämä sai minut äkilliseen oivallukseen:

Kaikkien hampaiden välissä olevat ruskeat hiukkaset ovat itse asiassa merkki siitä, etten käytä hammaslankaa. En koskaan pysty näkemään noita hiukkasia, kun katson itseäni peilistä, mutta HD-kameran kanssa ne ovat ehdottomasti näkyvissä — ja noloja.

Huokaus.

Tämästä aika kamalasta ensimmäisestä päivästä huolimatta olin päättänyt jatkaa kokeilua. Päätin ostaa hammaslankaa, mitata sitä hemmetin ACV:tä ja jatkaa matkaa.

Viikko kaksi: ruokalusikallinen on silti kidutusta

Imani Brammer

Pakkohan minun on myöntää, että koko eka viikko oli tavallaan kiduttava. Joka kerta kun pesin hampaat, katsoin peiliin vain nähdäkseni nuo rumat ruskeat poskihampaat tuijottamassa minua.

Ja, TBH, en oikeastaan vieläkään mitannut ACV:tä ennen kuin vasta tällä toisella viikolla.

(Jälleen kerran, on luultavasti olemassa paljon parempi tapa käyttää ACV:tä suuhuuhteluna, ja tämä oli vain henkilökohtainen kokemukseni henkilönä, joka mieluummin siivittää sitä.)

Jopa etikan mittaaminen pelkäksi ruokalusikalliseksi tuskin muutti näkemääni ällöttävää tulosta. Yllä olevissa kuvissa vasemmanpuoleisessa kuvassa olen ennen ACV-huuhtelua ja oikeanpuoleisessa kuvassa hampaani heti huuhtelun jälkeen.

Minusta alkoi aidosti tuntua siltä, että aiheutin hampailleni vakavaa vahinkoa.

Viikko kolme: Seriously, What Gives?

Imani Brammer

Yritin perustella mielessäni, että ensimmäiset kaksi viikkoa olivat huonoja vain siksi, että noh, ehkäpä hampaani olivat vain menossa jonkinlaisen sopeutumisvaiheen läpi.

Mutta huomasin kolmannella viikolla olevani edelleen ällöttynyt ruskean sävyisistä hampaistani.

Kauhistutin itseäni sen verran, että lähdin googlettamaan, mitä helvettiä oli tekeillä. Kävi ilmi, että tein kaiken tämän sh*tin ehdottomasti väärin.

ACV:n pH-arvo on ilmeisesti 3,075, ja loraus sitä on kuulemma kamalaa hammaskiilteelle, joka alkaa liueta pH:n ollessa 5,5.

Tiedättekö myös sen, että huuhtelin suuni ja harjailin hampaat heti etikalla huuhtelun jälkeen? Joo, niin ei olisi pitänyt tehdä.

Koska hammaskiille on jo vaurioitunut oltuaan kosketuksissa omenaviinietikan kanssa, hampaiden harjaaminen jälkikäteen voi itse asiassa vain pahentaa tilannetta. On kuulemma parempi odottaa noin puoli tuntia ennen harjausta, jotta hammaskiille ei vaurioidu entisestään.

Tosiasiassa olin tässä vaiheessa jo niin päässyt yli tästä kokeilusta, etten halunnut enää ajatella sitä.

Viikon loppupuolella tein vielä viimeisen epätoivoisen yrityksen testata omenaviiniä suuhuuhteluna. Kokeilin harjata hampaat ruokasoodalla ennen etikan huuhtelua suussani, ja ruokalusikallisen ACV:n sijasta kaadoin nestettä Bragg-merkkisen pullon pieneen korkkiin (arvaan, että se ei voinut olla yli teelusikallinen, jos sitäkään), ja pidin nestettä suussani vain muutaman sekunnin ajan.

Vaikka se ei ollut aivan yhtä tahmeaa ja epämiellyttävää kuin aiemmin, tunne oli silti kaiken kaikkiaan ällöttävä AF.

En huuhtonut tai harjannut hampaitani heti sen jälkeen, ja kappas, hampaani olivat edelleen ällöttävän ruskeat.

Ja se oli minulle virallisesti viimeinen pisara. Tiedän, että asetin tavoitteekseni sitoutua koko kuukauden ACV-huuhteluun, mutta en vain pystynyt siihen. Hampaideni ulkonäkö alkoi tosissaan sotkea itseluottamustani, ja olin saanut tarpeekseni.

Jos jotain tämä kokeilu opetti minulle, niin sen, että kaikki, mitä internetissä kerrotaan, ei toimi sinulle.

Tai ainakaan se ei toimi sinulle, jos et noudata ohjeita.

Olen lukenut lukemattomia artikkeleita omenaviinietikan hyödyistä, mukaan lukien sen oletetusta valkaisevasta vaikutuksesta, ja silti kokemukseni oli tavallaan traumojen rajamailla.

Mutta, kuten sanoin, en todellakaan noudattanut mitään tiettyä ohjeistusta tai protokollaa tässä kokeessa. Tein koko homman ihan v*ttuilulla, ja ehkä siinä on jo itsessään jotain opittavaa.

Se siitä helmiäisvalkoisista, vai mitä?